Hallituksen esitys eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehtyjen varaumien peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuulu

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa otsikkoasiassa. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa:

Esityksen tausta ja tarkoitus

Esityksessä ehdotetaan, että Suomi luopuisi lahjontaa koskevaan Eu-roopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen (ETS 173) te-kemästään, vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin laajuutta koskevasta varaumasta. Tämän johdosta kansallista rikoslainsäädäntöämme ehdotetaan muutettavaksi niin, että vaikutusvallan kauppaaminen ja sen palkitseminen tulisivat uusina rikoksina rangaistaviksi (ehdotetut rikoslain 16 luvun 14 c § ja 14 d §).

Vaikutusvallan väärinkäyttörikosten tunnusmerkistöt liittyvät läheisesti lahjusrikoksiin. Ero varsinaisiin lahjusrikoksiin on siinä, että vaikutusvaltaansa kauppaaja ei ole itse se virkamies tai kansanedustaja, jonka päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan. Esityksen perusteluissa todetaan, että vaikutusvallan kauppaajalla tarkoitetaan ”vallan lähipiiriä”. Epäasiallisen vaikutuksen kohteena voi olla myös rikoslain 40 luvun 11 §:ssä tarkoitettu julkisyhteisön työntekijä, ulkomainen virkamies, julkisvaltaa käyttävä henkilö tai ulkomaisen parlamentin jäsen.

Vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen liittyy kiinteästi vaikutusvallan kauppaamiseen: Vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisesta olisi tuomittava se, joka palkkioksi vaikutusvallan käyttämisestä henkilölle, joka ilmoittaa pystyvänsä vaikuttamaan epäasiallisesti virkamiehen päätöksentekoon tai sen valmisteluun palvelussuhteessa tai kansanedustajan päätöksentekoon tai sen valmisteluun eduskunnassa, lupaa, tarjoaa tai antaa asianomaiselle itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun. Vaikutusvallan väärinkäyttörikoksissa tekijänä voi olla kuka tahansa.

Suomen Yrittäjien kanta ja perustelut asiassa

Toteamme, että hyvän säädösvalmistelun tulee olla riittävän avointa ja laajapohjaista. Tämä edellyttää muun muassa kansalaisten ja eri intres-sitahojen systemaattista kuulemista lainsäädäntöprosessin keskeisissä vaiheissa. Yksilön vaikuttamismahdollisuudesta häntä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä mahdollisuudesta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on säädetty perustuslailla (PL 14.3 §).

Suomessa järjestöllinen kansalaistoiminta on perinteisesti ollut keskei-nen vaikuttamisen muoto. Oikeusministeriön vuonna 2009 laatimassa periaatepäätöksessä demokratian edistämisestä todetaan, että perinteis-tä yhdistyksissä tapahtuvaa kansalaistoimintaa tulee vaalia. Yhdistykset kokoavat yhteen jäsentensä tarpeita ja välittävät niitä eteenpäin päättäjille läpinäkyvin ja hyväksytyin keinoin. Periaatepäätöksessä todetaan lisäksi, että yhdistykset tarjoavat areenan pitkäjänteiselle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle ja yhteistyölle.

Esityksen perusteluissa kerrotaan, että rangaistavalta vaikutusvallan väärinkäyttöteolta edellytetään vaikuttamisen ”epäasiallisuutta”. Esityk-sessä täsmennetään, että esimerkiksi yleisesti hyväksytyt lobbauksen muodot jäisivät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, mutta yhdistyksen, puolueen tai aatteellisen liikkeen johtoasemassa olevalla henkilöllä voi olla sellaista vaikutusvaltaa, jota on mahdollista käyttää epäasiallisesti yhteisön jäsenenä olevaan virkemieheen nähden. Mikä etu tahansa kelpaa laissa tarkoitetuksi eduksi.

Toteamme, että Perustuslaissa ja rikoslaissa säädetyn laillisuusperiaat-teen mukaan rikosoikeudellisten säännösten tulee olla täsmällisiä, tark-karajaisia ja mahdollisimman yksiselitteisiä. Rikoslain soveltamisen en-nustettavuus edellyttää rikosoikeudelliselta säännökseltä ymmärrettäviä ja selkeitä ilmaisuja. Rangaistukseen tuomitseminen ja syylliseksi kat-sominen on mahdollista vain, jos teko on nimenomaan laissa säädetty rangaistavaksi.

Suomen Yrittäjät haluaa korostaa, että se pitää lahjusrikosten torjuntaa erittäin tärkeänä asiana. Toteamme kuitenkin, että ehdotettu sääntely saattaa vaikeuttaa suomalaisten etujärjestöjen normaalia edunvalvontatoimintaa. Ehdotettujen vaikutusvallan väärinkäyttösäännösten valossa jää tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi, voitaisiinko esimerkiksi etujärjestön normaali toiminta katsoa ”epäasialliseksi” vaikuttamiseksi. Epäselväksi jää myös se, voiko laissa tarkoitettu etu käsittää myös järjestötoimintaan kuuluvan tavanomaisen vieraanvaraisuuden tai huomaavaisuuden.

Edellisiin perusteluihin viitaten katsomme, että kyseiset säännökset ovat rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämän rikossäännöksen täsmällisyysvaatimuksen valossa liian epämääräisiä, minkä vuoksi ETS 173 yleissopimuksen varaumasta ei tulisi luopua ja ehdotettuja rikoslain 16 luvun vaikutusvallan väärinkäyttösäännöksiä saattaa rikoslaissa voimaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies

2