YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 191/2020 vp)
Eduskunnan lakivaliokunta
Hallitus on laatinut esityksen yritysperinnän kulujen euromääräisistä ylärajoista sekä trattaperinnän rajoittamisesta väliaikaisesti. Esityksellä pyritään helpottamaan koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta, jota laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut osaltaan pahentavat. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman nopeasti lain vahvistamisen jälkeen ja viimeistään 1.1.2021. Esityksen mukaan laki olisi voimassa 30.6.2021 saakka.
Esitys yritysperinnän kulukatosta on kannatettava
Perintälakiin esitetään lisättäväksi yritysperinnän osalta säännökset siitä, minkälaisista perintätoimista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Lakiin lisättäisiin myös säännökset yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismääristä sekä aikarajoista sellaisten maksumuistutusten tai maksuvaatimusten lähettämiselle, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta.
Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut muutosta perintälakiin (laki saatavien perinnästä), jotta yritysperinnän kulut pysyisivät maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen osalta kohtuullisina. Taustalla on lukuisten yritysten yhteydenotot, jotka liittyvät heiltä vaadittuihin kohtuuttoman suurin perintäkuluihin. Tästä syystä pidämme esitystä perusteltuna ja yhtenä keinona auttaa koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita pk-yrityksiä.
Koska esityksen tavoitteena on kohtuullistaa yritysperinnänkuluja, on esitystä valmisteltaessa ollut ensiarvoisen tärkeää varmistaa, etteivät tulevat perintäkulut poikkea esimerkiksi aluehallintoviraston nykyisestä ratkaisukäytännöstä ylöspäin. Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotetut perintäkulukatot merkitsevät huojennusta perintäkulujen enimmäismääriin ottaen huomioon valvontaviranomaisena toimivan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisukäytäntö kohtuullisten perintäkulujen määristä sekä oikeusministeriön velkomustuomioita koskeva selvitys. Pidämme selvitystä riittävänä, eikä meillä ole huomautettavaa esitettyihin kuluihin.
Lakimuutos on koronakriisin hoitamisen lisäksi perusteltua myös muista syistä. Ensinnäkään velallinen ei voi itse vaikuttaa kuluihin, vaan niistä päättää yksin velkoja tai kuluista sovitaan velallista sitovasti velkojan ja perimistoimiston kesken. Haluamme erityisesti kiinnittää valiokunnan huomion siihen, ettei muutoksella kuitenkaan rajoitettaisi yritysten välistä sopimusvapautta: Sopijaosapuolina olevat velkoja ja perintätoimisto voivat edelleen vapaasti keskenään sopia esimerkiksi siitä, kuinka paljon perintätoimeksianto maksaa velkojalle. On kuitenkin perusteltua asettaa kohtuulliset pelisäännöt sille, mitä sopimussuhteen ulkopuolisen velallisen tulee perinnästä maksaa.
Toisekseen katsomme, että kohtuulliset perintäkulut ovat myös velkojien näkökulmasta perusteltuja ainakin silloin, kun perinnässä käytetään ammattimaista perintätoimijaa. Tämä johtuu siitä, että perintäkulut ovat velkojan saataviin nähden etusijalla. Jos velallinen on maksukyvytön tai kykenee maksamaan vain osan veloistaan, kohtuulliset perintäkulut edesauttavat, että velkoja voi saada itselleen edes osan saatavistaan.
Samalla pidämme kuitenkin tärkeänä, että yritysperinnän kulut saatettaisiin mahdollisimman nopeasti pysyvästi perintälakiin siten, kuin pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu.
Trattaperinnän rajoitukset tulee kohdistaa tasapuolisesti kaikkiin pienyrityksiin
Esityksessä ehdotetaan väliaikaisia rajoituksia tratan käyttöön. Tratan käyttö perintäkeinona olisi kiellettyä, jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Lisäksi tratan käyttöä rajoitetaan osakeyhtiöiden osalta, jos yhtiö on vasta aloittanut toimintansa tai sen vuotuinen liikevaihto tai vastaava tuotto ei ylitä 100 000 euroa. Tavoitteena on tältä osin suojata erityisesti taloudellisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia yrityksiä.
Trattaperintä on äärimmäisen ankara perintäkeino, sillä tratan protestointi aiheutuu yrittäjälle tai yritykselle maksuhäiriömerkintä ilman viranomaisprosessia. Merkinnällä voi olla kohtalokas vaikutus yritystoiminnan jatkumisen näkökulmasta. Negatiivinen merkintä voi estää esimerkiksi liikesuhteiden jatkumisen tai liiketoiminnalle elintärkeiden vakuutusten ja teleliittymien saamisen.
Koronakriisin hoitaminen edellyttää väliaikaisesti poikkeuksellisia keinoja. Pelättyä konkurssiaaltoa ei ole vielä nähty, mutta useiden maamme asiantuntijoiden mukaan tilanne muuttuu ensi vuoden kevään aikana. Esitetty trattakielto olisi voimassa väliaikaisesti viisi kuukautta, ja sillä voitaisiin arviomme mukaan auttaa pienempiä yrityksiä selviämään kriisin yli etenkin, kun konkurssilain väliaikainen koronamuutos päättyy tammikuun 2021 lopulla. Olemme arvioineet, että muutoksella on pienten yritysten osalta saavutettavissa enemmän hyötyjä kuin haittoja, ja väliaikaisen lain vaikutukset jäisivät koronatilanteessa rahoituksen osalta kohtuullisen vähäisiksi.
Esityksessä todetaan, että tratta on tärkeä painostuskeino vapaaehtoisessa perinnässä. Onkin kiistatonta, että tratta ja erityisesti siitä aiheutuva maksuhäiriömerkintä saattavat vaikuttaa maksukykyisen velallisen maksuhalukkuuteen. Trattaperinnällä on näin ollen merkitystä myös siinä, että pk-yritykset saavat omat saatavansa sopimuskumppaneiltaan ja asiakkailtaan ajoissa.
On kuitenkin muistettava, että koronakriisiin joutuneet yritykset eivät ole lähtökohtaisesti maksuhaluttomia vaan tilapäisesti maksukyvyttömiä. Jos yrityksellä ei ole kassassa rahaa maksaa laskujaan, trattaperinnän merkitys painostuskeinona menettää merkityksensä. Tästä syystä on perusteltua, että kriisityökalut ovat kaikkien pienyritysten käytettävissä. Edellä mainituista syistä pidämme perusteltuna, että liikevaihdoltaan enintään 200 000 euron yrityksetkin pääsisivät väliaikaisesti trattakiellon piiriin.
Trattaperintää tulee kehittää tulevaisuudessa
Perintälain 7 pykälässä säädetään trattaperinnän käyttämisestä: ”Trattaa ei saa lähettää ennen kuin velalliselle on annettu tai lähetetty maksumuistutus, jossa on asetettu vähintään seitsemän päivän määräaika saatavan maksamiselle tai saatavaa koskevien huomautusten esittämiselle ja määräaika on päättynyt. Tratan saa julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua sen lähettämisestä.”
Voidaan aiheellisesti esittää, ja ottaen huomioon Postin jakeluajat, että 10 päivän maksuaika on liian lyhyt aika maksaa tai järjestellä yrityksen asioita normaalioloissakin silloin, kun yritys on tilapäisesti maksukyvytön. Tästä syystä pidämme perusteltuna, että tratan luottohäiriömerkintään oikeuttavaa aikaa tarkistettaisiin ylöspäin nykyisestä 10 päivästä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös velkojien asema.
On selvää, ettei asiaa enää ehditä valmistella jo eduskuntakäsittelyssä olevan perintälain tilapäisen muutoksenteon yhteydessä. Eduskunnalla on kuitenkin harkintavalta, haluaako se jättää trattaperinnän kehittämistarpeita koskevan lausuman hyväksyessään perintälain väliaikaista muuttamista koskevan esityksen HE 191/2020.
Suomen Yrittäjät
Tiina Toivonen
Lainsäädäntöasioiden päällikkö