Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arviointi (TRO 3/2014)

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Lausuntonaan Harmaan talouden torjunta –raportin johdosta, joka on laadittu Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle, Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti seuraavaa.

Harmaan talouden torjunnassa on toteutettu lähimenneisyydessä useita suurisuuntaisiakin toimia, osa on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Raportin perusteella toimenpiteillä on ilmeisesti myös jo saatu aikaan harmaan talouden vähentymistä, näin ainakin rakennusalalla esim. veronumeron käyttöönoton ansiosta. Tosin uudistukset ovat vielä niin tuoreessa vaiheessa, että varmoja tuloksia jouduttaneen odottamaan.

Raportissa kuitenkin ehdotetaan runsaasti uusien toimien käynnistämistä vaikka vastikään toteutettujen mittavien muutosten vaikutuksista ei vielä ole kunnollista kokemusta. Raportin perusteella näyttää hieman kärjistetysti siltä, että harmaata taloutta pitäisi pyrkiä estämään lähes keinolla millä hyvänsä, riippumatta toimien vaikutuksista yritystoiminnan edellytyksiin tai työllisyyteen.

Kehittämisehdotuksissa tarpeellisia ovat epäilemättä viranomaisyhteistyön parantamiseen sekä valvonnan varmistamiseen tähtäävät ehdotukset. Sen sijaan suoraan yritysten toimintapuitteisiin kohdistuvia kehittämisehdotuksia ei pääsääntöisesti voi pitää perusteltuina.

Raportissa esitetään esim tilaajavastuun kohdalla selvitettäväksi suomalaisen järjestelmän muutos niin, että siirryttäisiinkin yrityksen suoraan taloudelliseen vastuuseen sopimuskumppanin velvoitteiden laiminlyönnistä. Kun TEM:n valmisteltiin nyt edelleen eduskunnan käsiteltävänä oleva tilaajavastuulain tarkistusehdotus, valmistelun yhteydessä teetettiin tilaajavastuujärjestelmien kansainvälinen vertailu. Sen perusteella todettiin, että Suomessa on käytössä ilmeisestikin kaikkein toimivin tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistua sopimuskumppanien toiminnan asianmukaisuudesta. Mielestämme meillä on edelleenkin järkevintä nojautua harmaan talouden torjunnassa hyvin toimiviin tietojärjestelmiin ja velvoittaa ja kannustaa yrityksiä selvittämään sopimuskumppaniensa taustat eikä siirtyä meikäläiselle oikeusjärjestelmälle vieraaseen vastuun asettamiseen toisen yrityksen velvoitteista.

Myös ehdotus uudenlaisesta ”henkilöstöpäiväkirjan” pitämisvelvoitteesta yrityksille tuntuu oudolta, kun yrityksissä jo on työlakien perusteella melko seikkaperäiset kirjaamisvelvoitteet, kuten työvuoroluettelo, ja kun tavoitteena yhteiskunnassa toisaalta on pyrkiä pienentämään yritysten hallinnollista rasitetta. Ennen kuin työnantajayrityksille rakennetaan uusia kirjaamisvelvoitteita, olisi hyvä odottaa esim. sitä, saadaanko käynnissä olevan valmistelun seurauksena aikaan sen kaltainen kansallinen tulorekisteri, jonka avulla kaikki ansiotulot kirjautuvat viranomaisten käyttöön luotettavalla tavalla.

Ehdotus ”tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden” käyttöönotosta on myös luonteeltaan sen kaltainen uusi lisävelvoite, jonka hyötysuhde kansantaloudessa olisi ilmeisesti negatiivinen, kun uudistus synnyttäisi suuren määrän perusteettomia lisäkustannuksia sille isolle enemmistölle yrityksiä, joka jo muutoinkin toimii asianmukaisesti.

Harmaan talouden torjunta on mielestämme järkevää rakentaa sen varaan, että meillä on mahdollisimman toimivat tietojärjestelmät, joiden avulla niin viranomaiset kuin yritykset ja muut yksityiset toimijat voivat saada tiedot keskeisistä yritystä ja myös sen vastuuhenkilöitä koskevista seikoista. Täydelliseen laiminlyöntien estämiseen ei millään järjestelmällä varmaankaan koskaan päästä eikä siihen ole järkevää pyrkiäkään, koska sellaisten järjestelmien toteuttaminen todennäköisesti myös halvaannuttaisi muutoin laillisesti tapahtuvaa yritystoimintaa.

Kiinnitämme vielä huomion siihen, että raportin liitetietojen perusteella ei nähtävästi lainkaan ole haastateltu pieniä yrityksiä edustavia tahoja, joihin kuitenkin ehdotetut toimet suurilta osin kohdistuisivat.

Rauno Vanhanen
johtaja
Suomen Yrittäjät