HE:t 87- 94/2012 / Budjettiverolait 2013

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Hallituksen näkemys ensi vuoden budjetista on yleislinjaltaan perusteltu ja finanssipolitiikan linja näissä oloissa hyväksyttävä. Valitettavaa on, että esitys painottuu enemmän veronkorotuksiin kuin menojen leikkauksiin, sillä veronkorotuksilla kootaan noin 1,5 mrd. euroa ja säästötoimilla 350 milj. euroa.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velan suhde BKT:hen laskuun vaalikauden aikana. Tämän vuoden vaisu talouskehitys on kuitenkin jo vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista ja myös ensi vuosi näyttää heikolta. Ensi keväänä on todennäköisesti edelleen tehtävä uusia päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Kokonaisuutena julkisen talouden ongelmana ei ole verotulojen vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Huomionarvoista on esim., että yli 20 prosenttia valtion menoista on kuntien valtionapuja. Kuntien tehtäväkentän ennakkoluuloton arviointi on siksi väistämättä myös edessä.

SY nostaa ensi vuoden budjettilakiesityksistä esiin seuraavia näkökohtia.

Alv:n nousua kompensoivat pienyrityshuojennukset

Alv-kantojen nousu prosenttiyksiköllä on sinänsä valtiontalouden kannalta välttämätön vuoden 2013 alusta. Nousulla on kuitenkin yrittäjyyttä ja työllisyyttä heikentävä vaikutus, jota tulisi kompensoida pienyrityskentässä nostamalla arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon.

Monissa tapauksissa yrittäjä ei kysynnän ja kilpailutilanteen vuoksi pysty siirtämään veronkorotusta hintoihin, mikä heikentää pienyritysten kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia. Erityisiä kärsijöitä ovat olleet käsityövaltaiset alat, joilla vero nousi jo vuoden alussa yhdeksästä 23 prosenttiin.

Esitämme, että

– hallitus käynnistää valmistelun alarajahuojennuksen määrän nostamiseksi 22 500 eurosta 50 000 euroon.

Huojennus koskisi noin 60 000 yrittäjää ja keventäisi näiden alv-taakkaa noin 70 miljoonalla eurolla. Verotuoton laskennallinen menetys olisi noin 10 prosenttia veronkorotuksen tuottotavoitteesta, mutta todennäköistä olisi kuitenkin, että lopullinen valtion veromenetys jäisi kasvuvaikutuksen johdosta tätä pienemmäksi.

Koska alv-kannat ovat nousseet jo näin ylärajoille, pienille yrityksille tulisi myös antaa mahdollisuus alv-direktiivin sallimalla tavalla halutessaan siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämiseen. Vero maksetaan tällöin vasta, kun yrittäjä on saanut suorituksen laskustaan. Nykyisin pienetkin palvelualan yritykset joutuvat usein maksamaan veron ennen kuin saavat maksun asiakkaalta. Tämä on aiheuttanut pienyrityksille maksuvalmiusongelmia. Näille yrityksille olisi kohtuullista, että vero laskusta maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun yritys itsekin saa suorituksesta maksun.

Esitämme, että hallitus käynnistää valmistelun, joka

– antaa mahdollisuuden siirtyä maksuperusteiseen alv:n tilittämiseen. Direktiivin mukaisesti mahdollisuus voitaisiin rajata yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa.

Veronsaajalle kustannusvaikutukset jäisivät vähäisiksi, sillä kysymys on verotuksen jaksotuksesta siirtämällä maksuajankohtaa. Valmistelussa olisi arvioitava järjestelmän aiheuttamat hallinnolliset kustannukset verovelvolliselle, joka hyödyntäisi maksuperusteista alv- järjestelmää.

Verottomien km-korvausten tason leikkaaminen

Hallitus esittää verottomien km-korvausten leikkaamista, koska korvausten laskentatavan arvioidaan korvanneen kustannuksia yli sen, mikä todellisuudessa syntyy työajoista.

SY:n mielestä tulee etsiä vielä vaihtoehtoja tehdylle ratkaisulle etenkin ns. paljon ajavien osalta. Yrittäjälle tai työntekijälle ei tule muodostua verotettavaa tuloa siitä, että yritys korvaa työmatkoista aiheutuvia kustannuksia eikä siitä, että he käyttävät omaa omaisuuttaan yrityksen liiketoiminnan tarkoituksiin. Kaavamaisiin korvauksiin liittyy tietty keskimääräisyys ja riskinä on, että korvausten leikkaaminen johtaa työnteosta tosiasiassa syntyneiden kustannuskorvausten verottamiseen. Suomeen tarvitaan nyt kasvua, eikä ole järkevää toteuttaa uudistuksia, jotka koetaan aiheellisesti epäoikeudenmukaisiksi.

Jos huomataan, niin kuin nyt on tehty, että laskentakaavojen keskimääräisyys on voinut olla käytännössä liian karkeaa, tulisi myös laskennan muut osat ottaa tarkasteluun. Paljon ajavilla esim. auton käyttöaika on merkittävästi lyhyempi ja autojen vaihtoarvo usein alempi suurien ajomäärien vuoksi.

Esitys on työelämän kannalta ongelmallinen myös siksi, että korvauksilla on yhteys työehtosopimuksiin. Järjestelmän radikaalilla ja nopealla muuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia halukkuuteen tehdä matkatyötä, ja sitä kautta yritysten toimintaan ja työllistämiseen. Emme pidä hyväksyttävänä myöskään sitä, että yritysten oletetaan suoraan maksavan vanhan ja uuden järjestelmän mukaisten korvausten erotukset palkkana. Suomessa suuret kuljetuskustannukset aiheuttavat jo nykyisin kilpailuhaittaa ja kustannuksia, joita ei voida kilpailusyistä viedä hintoihin.

Ajoneuvon hankinta on pitkävaikutteinen investointi ja monet ovat sitoutuneet hankinnasta aiheutuneisiin lainoihin. Tuottoarviointi 70 miljoonaa euroa sisältää myös muita avoimia kysymyksiä, joihin vaikuttavat mm. yritysten ja työntekijöiden käyttäytymismuutokset.

SY esittää, että

– pohditaan vakavasti vielä leikkausten peruuttamista. Suomeen tarvitaan nyt voimakasta kasvua, eikä ole järkevää toteuttaa sellaisia uudistuksia, jotka koetaan aiheellisesti epäoikeudenmukaisiksi.

– jos tämä ei ole mahdollista, valmistellaan korvausten porrastamista esim. ajojen määrän mukaan porrastuksin yli 15 000 km, yli 30 000 km, yli 45 000 km jne.

Korvausten tason tulee joka tapauksessa olla sellainen, että muutoksen haittavaikutus on mahdollisimman pieni. Oikeampi tapa olisi myös jäädyttää korvaustaso vielä pidempään, kunnes korvaukset vastaavat uutta laskennallista tasoa ja jatkaa korotuksia vasta tämän jälkeen.

Selvitetyillä vaihtoehdoilla voitaisiin välttää tilanteiden kärjistymistä työpaikoilla, jota palkanmaksun muutoksilla helposti aiheutuu, samoin kuljetuskustannusten nopeat muutokset paljon ajavilla toimialoilla.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi tehdä kaksinkertaiset poistot vuosina 2013 – 2015. Esitys on kannatettava investointien lisäämiseksi ja talouskasvun tukemiseksi. Esityksen rajoittaminen vain teollisiin investointeihin on kuitenkin ongelmallista palveluyritysten toimialaneutraliteetin kannalta.

Esitämme, että

– korotetut poistot laajennetaan koskemaan myös muita kuin tuotannollisia yrityksiä. Muissa EU-valtioissa tämä on jo yleinen käytäntö.

Myös määräaikaista vapaata poisto-oikeutta tulisi harkita. Tällainen toimisi esitystä paremmin investointien kannustimena ja tukisi investointien rahoitusta.

Korotetut poistot voivat myös kiristää yrityksen ja sen omistajan kokonaisverorasitusta, koska poistot pienentävät yrityksen nettovarallisuutta. Heikentävän nettovarallisuusvaikutuksen välttämiseksi tukitoimena suunnattavaan esitykseen tulisi siksi liittää säännös, jonka mukaan poistot eivät pienennä yrityksen nettovarallisuutta.

Vapaaehtoisen eläkesäästämisen vähennysoikeuden leikkaus

Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennys edellyttäisi jatkossa, että eläke-etua voisi saada vasta 68 vuodesta lähtien, kun raja on nykyisin 63 vuotta. Kollektiivisen vakuutuksen ikäraja 60 vuotta nousisi 68 vuoteen, paitsi jos työnantaja kustantaa lisäeläketurvan maksut kokonaan. Uudistus nostaisi ikärajoja radikaalilla tavalla ja johtaisi todennäköisesti eläkesäästämisen oleelliseen supistumiseen, ehkä jopa loppumiseen.

Lisäeläkkeet ovat tärkeitä monille pienyrittäjille, sillä etenkin yrittäjäuran alussa yrittäjän tulotaso on matala. Yrittäjän sosiaaliturvalla on merkittävä vaikutus mm. yrittäjäksi ryhtymiseen ja erot palkansaajien kanssa aiheuttavat edelleen sen, että yrittäjyys pelottaa monia ja etenkin nuoria.

Selvitysten mukaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajat eivät siirry keskimääräistä aikaisemmin eläkkeelle, vaan eläke täydentää lakisääteisen eläketurvan tasoa. Sosiaaliturvaa täydennetään mm. työttömyysjaksojen, perhevapaiden, pienituloisuuden yms. syiden johdosta, samoin ammatillisesti raskaissa töissä, joissa fyysisen suorituskyvyn vuoksi on normaalia alempi eläkeikä.

Esitämme, että rajoitusta korjattaisiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä vielä vähintään niin, että

– rajoitus sidotaan enintään 65 vuoden ikään, sillä jo tällaisella lievennyksellä voitaisiin paremmin säilyttää mahdollisuudet täydentää riittämättömäksi jäävää lakisääteistä eläketurvaa kohtuullisin kustannuksin.

Polttoaineverotus

Hallitus esittää lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuuden korottamista. Esitämme, että tässä yhteydessä pohditaan myös eräitä muita polttoaineverotuksen rakennemuutoksia.

Suomi ei saanut lievennyksiä EU:n rikkidirektiivissä Itämerta koskeviin säädöksiin ja Suomen ulkomaankaupalle pelätään aiheutuvan tästä suuret lisäkustannukset. Hallitus on siksi luvannut varautua toimiin kustannusten kompensoimiseksi. Katsomme, että ammattiliikenteelle myönnettävällä polttoaineveron palautuksella voitaisiin tässä yhteydessä osaltaan hillitä yrityksille haitallista logistiikkakustannusten kasvua. EU-säännöksistä tai muista rajoituksista johtuen ei olisi estettä noin 2 – 3 sentin vähennykselle jokaiselta ostetulta diesel-litralta, jolloin uudistuksen kustannus olisi noin 30 miljoonaa euroa.

Esitämme, että

– hallitus käynnistää valmistelut polttoaineveron palauttamiseen ammattiliikenteelle samalla, kun varaudutaan rikkidirektiivistä kuljetuksille johtuvien lisäkustannusten kompensointiin.

Otamme esiin myös polttoaineverotuksen rakenteen muuttamisen siten, että energiaintensiivisten yritysten ns. energiaveronpalautuksen omavastuuosuus poistetaan. Energiaintensiivisille yrityksille palautetaan nykyisin 85 % niiden maksamasta sähköverosta, jos yrityksen energiaverojen osuus jalostusarvosta ylittää 0,5 %. Palautuksen omavastuu 50 000 euroa aiheuttaa kuitenkin sen, että pienet, mutta energiaintensiiviset yritykset eivät saa palautusta, vaan siitä hyötyvät vain harvat suurimmat yritykset.

Esitämme, että myös

– energiaveropalautuksen omavastuu poistetaan, jolloin myös pienet energiaintensiiviset yritykset voivat päästä leikkurin piiriin.

Sähköveron toimialarajoista tulisi myös luopua ja koko elinkeinoelämään soveltaa samaa alempaa verokantaa.

Muuta

Tilastokeskuksen tuoreimmat työvoimatutkimuksen työmarkkinaluvut elokuulta ovat edellisiä kuukausia heikommat ja on pelättävissä, että työttömyyden nousu on vasta alkamassa. Tämän vuoksi on edelleen etsittävä myös muita toimia kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Kotitalousvähennyksellä on saatu aikaan yksityisten pienten palvelujen ja remonttien kasvua, joita ei kannata vaarantaa nykyisissä talouden oloissa.

Esitämme, että työllisyydestä huolehditaan nostamalla

– kotitalousvähennys entiselle tasolleen tai vähennykseen oikeuttava osuus korvauksista vähintään 50 %:iin.

Myös perintö- ja lahjaveroasteikkojen määräaikainen kiristys yli 1 milj. euron osalta on työllisyyden näkökulmasta ajoitukseltaan huono. Vaikka kiristys kohdistuu vain suurimpiin perintöihin ja lahjoihin, suuriin luovutuksiin sisältyy usein yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksia. Vaihdos on ajankohtainen lähes kolmanneksessa perheyrityksistä ja edessä on seuraavan viiden vuoden aikana noin 15 000 sukupolvenvaihdosta, jos aikomukset toteutuvat.

Katsomme, että

– perintö- ja lahjaveron kiristys vaikeuttaa tarpeettomasti sukupolvenvaihdoksia etenkin työllistävissä keskisuurissa yrityksissä.

Anna Lundén
johtaja