Koulutusvienti liiketoiminnaksi Suomessa

Kannanotto

Koulutus on yksi maailman nopeimmin kasvavista sektoreista. Maailmanlaajuisesti pääosa koulutuspalveluiden kaupan arvosta muodostuu tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen myynnistä. Myös ammatillisen koulutuksen kysyntä globaaleilla markkinoilla kasvaa nopeasti. Kiinnostus Suomen koulutusosaamiseen on avannut mahdollisuuksia koulutusvientiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysryhmä on laatinut muistion koulutusviennin edellytysten parantamisesta . Selvitysryhmä toteaa, että korkealaatuisesta koulutusjärjestelmästä on 2000-luvulla tullut ulkomailla keskeinen osa myönteistä Suomi-kuvaa. Muistion mukaan emme kuitenkaan ole hyödyntäneet täysimääräisesti niitä mahdollisuuksia, joita koulutusosaamisemme ja sen hyvä maine tarjoavat.

Tähän asti suomalainen lainsäädäntö on käytännössä estänyt kannattavan liiketoiminnan koulutusviennissä, erityisesti tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Keskeisiksi esteiksi muistiossa nostetaan koulutusviennin osaamisen puutteellisuus oppilaitoksissa, viennin heikot tukimekanismit, kansallisten toimijoiden välinen vähäinen yhteistyö ja tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus.

On hyvä, että nyt koulutusvientiin suhtaudutaan vakavasti ja siinä nähdään mahdollisuuksia menestyvään liiketoimintaan. Suomen Yrittäjät toivoo lainsäädännön muuttamista siten, että maksullisen koulutuksen vienti on mahdollista.

Lainsäädännön muutosten lisäksi Suomen Yrittäjät haluaa nostaa esille seuraavat neljä näkökulmaa koulutusvientiin.

1. Koulutusvientistrategia

Suomalaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten tulee tarjota uskottava ympäristö kansainvälisen tason opetukselle ja tutkimukselle. Jos oppilaitos tai korkeakoulu aloittaa koulutusviennin, päätöksen tulee olla strateginen ja operatiivisen toiminnan laadukasta. Toiminnan tulee olla ammattimaista ja riittävästi resursoitua.

Kansallisessa, oppilaitoskohtaisissa ja oppilaitosten yhteisissä koulutusvientistrategioissa tulee selkeyttää, mitä toiminnalta halutaan.

1. Mistä maista halutaan opiskelijoita rekrytoida? Parhaita voidaan houkutella esimerkiksi stipendein.
2. Kenelle ja mihin maihin tarjotaan maksullista, kovan rahan koulutusta?
3. Mihin maihin viedään koulutusta kehitysyhteistyön kautta? Tällöin hyödynnetään kehitysyhteistyön resursseja.

2. Koulutus kehitysyhteistyönä

Kansallisesti tulee määritellä, mikä osa koulutusviennistä on kehityspolitiikkaa. Keskeisten ministeriöiden (OKM, TEM, UM) tulee yhdessä valmistella koulutusvientistrategia niin, että kansallisella tasolla tunnistetaan, mikä osa koulutusviennistä on kehitysyhteistyötä ja mikä markkinaehtoista koulutusvientiä.

3. Opiskelijoiden integroituminen suomalaisille työmarkkinoille

Alueiden vetovoimaisuuden, elinkeinoelämän ja yritysten kannalta on tärkeää, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opintojen aikaiset kytkennät työelämään toimivat hyvin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkoja alan yrityksissä sekä oppilaitosten ja pk-yritysten tiivistä yhteistyötä. Rekrytointikäytänteet ja oppilaitosten yritysyhteistyön tukipalvelut ovat erityisen tärkeitä, jotta tavoitetaan pienet ja keskisuuret yritykset.

4. Yhteistyö

Kaikki toimijat ja tukiverkostot tulee saada mukaan kehittämään yhdessä koulutusvientiä. Suomen menestymisen mahdollisuus on tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Yhteistyön yritysten ja oppilaitosten välillä tulee olla saumatonta ja molempia osapuolia palvelevaa. Oppilaitosten tulee keskittyä koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen vientiin yritysten hoitaessa koulutusvientiin liittyvät muut prosessit.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
johtaja

Mika Tuuliainen
koulutusasioiden päällikkö