Lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen

Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta uudeksi valtioneuvoston asetukseksi lainsäädännön arviointineuvostosta ja valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Suomen Yrittäjät esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa.

1. Arviointineuvoston perustaminen

Valtioneuvoston kanslian yhteyteen ollaan perustamassa itsenäinen ja riippumaton lainsäädännön arviointineuvosto, jonka tavoitteena on lainvalmistelun laadun ja erityisesti lainsäädännön vaikutusten arvioinnin parantaminen.

Suomen Yrittäjät kannattaa arviointineuvoston perustamista. Olemme olleet jo pitkään sitä mieltä, että lainsäädännön laadun parantaminen edellyttää muutoksia säädösvalmistelun rakenteisiin ja prosesseihin. Arviointineuvoston parantaminen on mielestämme yksi keskeisimmistä tarvittavista uudistuksista.

Valtioneuvoston kanslian laatimasta ehdotuksesta ilmenee, että arviointineuvoston perustaminen on hallitusohjelman säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeeseen kuuluva toimenpide. Toiminta alkaa ehdotuksen mukaan ensi vuoden alussa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että arviointineuvoston toiminnan onnistumisen välttämätön edellytys on hallituksen sitoutuminen noudattamaan olemassa olevia hyvän sääntelyn periaatteita. On myös huolehdittava nykyistä tehokkaammin siitä, että annettuja säädösvalmistelun ohjeita noudatetaan.

Tähän asti ongelmana on ollut se, että sinänsä hyviä ohjeita (hallituksen esityksen laatimisohje HELO, vaikutusten arvioinnin ohjeet, prosessiohjeet jne.) ei ole noudatettu riittävän kattavasti. Ohjeet menettävät merkityksensä ja luottamus hyvän sääntelyn periaatteiden toteutumiseen heikkenee, jos merkittäviäkin säädöshankkeita toteutetaan periaatteista ja ohjeista piittaamatta.

Suomen Yrittäjät katsoo, että nykyisen hallituksen ohjelmasta välittyy uskottava sitoutuminen sääntelyn järkeistämiseen. Yrittäjyyden kannalta sääntelyn järkeistäminen merkitsee useimmiten olemassa olevan sääntelyn keventämistä, vaikka myös lisäsääntelyä voidaan kaivata tietyissä tilanteissa. Hallituksen tavoite säädösten sujuvoittamiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi ovat yrittäjyyden näkökulmasta erittäin tervetulleita, ja ehdotus riippumattoman arviointineuvoston perustamiseksi on merkittävä askel kohti parempaa sääntelyä.

Ehdotuksen mukaan arviointineuvosto perustetaan valtioneuvoston kanslian yhteyteen ja sille tulee pieni sihteeristö.

Suomen Yrittäjät kannattaa neuvoston sijoittamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Säädösesitysten valmistelu on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Säädösvalmistelun johtaminen siten, että lainsäädännön laatu paranee, koskee samalla tavalla kaikkien ministeriöiden toimintaa. Sen vuoksi on perusteltua, että ministeriöistä juuri valtioneuvoston kanslia saa nyt luotavat uudet tehtävät vastuulleen.

2. Arviointineuvoston tehtävät ja muita yksityiskohtaisia kommentteja

Arviointineuvoston tehtävänä olisi asetusluonnoksen mukaan antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnosten ja muiden säädösluonnosten vaikutusarvioinneista. Lisäksi neuvosto voisi tehdä aloitteita säädösvalmistelun kehittämiseksi.
Suomen Yrittäjät katsoo arviointineuvostolle kaavaillut tehtävät tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisiksi. Jos tehtävä rajataan ehdotetulla tavalla säädösluonnosten vaikutusarviointien jälkikäteiseen tarkasteluun, se on toteutettavissa verraten kevyillä resursseilla. Mitä enemmän neuvostolle tai sen sihteeristölle määrätään erilaisia kehittämistehtäviä, sitä enemmän myös resursseja tarvitaan. Ehdotettu kevyt rakenne ja kevyet resurssit ovat toimiva tapa lähteä asiassa liikkeelle.

Siitä huolimatta, että katsomme ehdotettujen tehtävien olevan tarkoituksenmukaisia, toivomme arviointineuvoston olevan työssään mahdollisimman proaktiivinen. Lainsäädännön laadun kannalta olisi nimittäin parasta, että tärkeissä hankkeissa konsultoitaisiin neuvostoa – tai sen sihteeristöä – jo ennen kuin hankkeen toimeksianto annetaan. Toimeksiantojen valmisteleminen on tärkeä vaihe vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin kannalta. Jos sääntelylle vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja ei todellisuudessa edellytetä ja jos hankkeen edellytetään päättyvän tiettyyn sääntelyratkaisuun, motivaatio vaikutusten arviointiin on vähäinen.

Olisi tärkeää, että vaikutusarvioinnin asiantuntemusta hyödynnettäisiin hankkeen suunnittelusta aina toteutettujen toimenpiteiden arviointiin asti. Näin arviointineuvosto voisi palvella myös esimerkiksi kuulemisten järjestämistä vaikutusarvioinnin kannalta mielekkäästi samoin kuin antaa panoksensa vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointiin laajapohjaisissa valmisteluhankkeissa.

Valtioneuvoston kanslian laatimassa perustelumuistiossa todetaan, että arviointineuvosto voisi ottaa kantaa myös EU-säädöshankkeisiin.

Suomen Yrittäjät katsoo, että on aivan välttämätöntä saattaa myös EU:ssa vireillä olevat hankkeet arvioinnin piiriin. Yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä yli puolet lähtee nykyisin liikkeelle EU-tasolla ja olisi erittäin ongelmallista, ellei näitä hankkeita voitaisi arvioida samalla tavalla kuin kotimaisia. Toteamme kuitenkin, että EU-hankkeiden arviointi E- ja U-kirjelmien pohjalta on sikäli haasteellista, että niiden käsittelyaikataulu on useimmiten varsin tiukka ja niissä esitetyt vaikutusarviot hyvin niukkoja. Arviointineuvoston onkin mahdollista kiinnittää tähän huomiota ja pyrkiä aikaansaamaan parannusta asiaan. Olemme muussa yhteydessä esittäneet, että sinänsä hyvää kansallista yhteensovittamisjärjestelmää valmistelujaostoineen tulisi muokata sopimaan paremmin muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Nyt suomalaisessa EU-valmistelussa keskitytään liikaa sellaisiin vaikutuksiin, joita EU-hankkeista kohdistuu meidän lainsäädäntöömme. Sen sijaan toteutuvat käytännön vaikutukset jäävät usein vähälle huomiolle.

Nykyisissä vaikutusarviointiohjeissa on määritelty arvioitaviksi kokonaisuuksiksi taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset.

Suomen Yrittäjät katsoo, että arviointineuvoston on syytä keskittyä erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointiin. On kuitenkin perusteltua, että tämä painopiste jätetään kirjaamatta asetukseen ja annetaan neuvoston itse määritellä painopiste toimintansa kautta. Taloudellisiin vaikutuksiin keskittymisen on luonnollisesti syytä näkyä myös neuvoston kokoonpanossa.

Katsomme myös, että osana taloudellisten vaikutusten arviointia tulee painottaa vaikutuksia yrittäjyyteen sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä vastaisi hallituksen säädöspoliittisia linjauksia sekä EU:n niin sanottua pienet ensin –periaatetta. Lisäksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin keskittyvä vaikutusten arviointi olisi sopusoinnussa nykyisen ohjeistuksen kanssa.

Valtioneuvoston kanslian ehdotuksen mukaan neuvosto valitsee itse, minkä hankkeiden vaikutusarvioinnit se ottaa arvioidakseen.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että neuvosto päättää itsenäisesti arviointityönsä kohdentamisesta. Jos neuvosto olisi muiden ministeriöiden aktiivisuuden varassa, olisi riskinä, että työ jäisi liian passiiviseksi. Luonnollisena lähtökohtana on kuitenkin, että hankkeesta vastuullisen ministeriön tulee aina mieluiten konsultoida neuvosto jo hanketta suunnitellessa, kuten aiempana totesimme.

Ehdotuksen mukaan neuvoston lausunto ei olisi sitova, mutta hallituksen esityksen perusteluissa olisi selostettava, onko lausunto annettu ja miten se on otettu huomioon.

Suomen Yrittäjien mielestä on tarkoituksenmukaista, että lausunto ei ole luonteeltaan sitova. Sitovat lausunnot edellyttäisivät säädösvalmistelun muutakin sääntelyä, jotta sitovuuden vaikutukset voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisesti. Lausunnoille tulee ehdotetussa järjestelmässä painoa neuvoston asiantuntemuksen ja arvovallan sekä lausuntojen julkisuuden kautta. Se on mielestämme tässä vaiheessa riittävää. Myös eduskunta pystyy kiinnittämään lausuntoihin tarpeelliseksi katsomaansa huomiota hallituksen esitysten eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Neuvoston kokoonpano olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä.

Suomen Yrittäjät pitää kokoonpanoa perusteltuna. Korostamme sitä, että kokoonpanossa on oltava edustettuna yrittäjyys- ja yritysvaikutusten arvioinnin asiantuntemusta.

Neuvoston lausuntojen julkisuuden osalta ehdotetaan, että lausunnon tulevat julkisiksi, kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle.

Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta sinänsä loogisena. Näin julkisuuskysymys on määritelty aiemmin myös EU:n vaikutusarviointilautakunnan lausuntojen osalta. Toisaalta on kuitenkin tärkeää, että vaikutusarvioinnit ja neuvoston niistä antama lausunto voisivat tulla julkisiksi jo siten, että niiden synnyttämä palaute olisi mahdollista ottaa huomioon esitystä viimeisteltäessä. Kiinnitämme huomiota siihen, että myös EU:ssa on päätetty muuttaa järjestelmää näiltä osin siten, että komission säädösehdotukset ja niihin liittyvät arviot olisivat julkisia ennen kuin lopullinen esitys annetaan EU-parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi.

3. Lopuksi

Yhteenvetona toteamme, että vaikutusarviointineuvoston perustaminen on tärkeä askel kohti parempaa sääntelyä. Neuvoston ja sen sihteeristön resurssit tulevat ainakin alussa olemaan rajalliset, mikä tarkoittaa sitä, että neuvosto tullee keskittymään tärkeimpien hallituksen esitysten valmistelun arviointiin. Juuri tällä tavoin voidaankin lähteä liikkeelle. Koko säädösvalmistelujärjestelmän kehittämisen kannalta on lisäksi tärkeää, että neuvosto ja sen sihteeristö toimivat aloitteellisesti ja yhteistyössä muiden ministeriöiden sekä EU:n ja muiden EU-maiden paremman sääntelyn vastuuyksiköiden kanssa. Suomen tulee hakea paremmasta sääntelystä kansallista kilpailuetua ja edistää samalla eurooppalaisen sääntelyn järkeistämistä.

Jussi Järventaus Antti Neimala

toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja