YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto eduskunnan kuulemistilaisuudessa vuoden 2007 talousarvion Yrityspolitiikka –osasta
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kauppa- ja teollisuusjaosto
Vuoden 2007 budjettiesitystä voidaan tarkastella tuoreiden asiakkaiden parissa tehtyjen selvitysten valossa. Alueellista innovaatiopolitiikkaa selvittäneen Kyösti Karjulan työn ohessa kysyttiin Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä otetulla otoksella yrittäjien näkemyksiä innovaatioympäristön nykytilasta. Vastaajina oli yli 1.600 Suomen Yrittäjien yli kaksi henkilöä työllistävää jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Tämän lisäksi on parhaillaan valmistumassa Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteinen Pk-barometri, joka julkistetaan 17.10.2006. Tämän barometrikyselyn yhteydessä on kysytty yrittäjien käsityksiä julkisten neuvontapalvelujen merkityksestä ja käytöstä pk-kentässä. Vastaajina oli 3.700 yritystä, jotka poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä ja edustavat siten kattavasti koko Suomen pk-kenttää. Oheisena liitteenä on keskeiset taulukkotiedot näistä selvityksistä. Näiden kahden selvityksen yhteenveto voidaan kiteyttää seuraaviin kohtiin:
– Parhaiten yritysten toimintaa tukevat yrittäjäystävien, perhepiirin ja tilitoimistojen antamat neuvot. Tämä tulos on saatu myös aikaisemmissa selvityksissä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
– Finnvera, TE-keskus, oppilaitokset ja Suomen Yrittäjät olivat seuraavaksi tärkeimmät ja merkittävimmät yritystoiminnan tukiorganisaatiot.
– Julkisista yritystoiminnan neuvontaorganisaatioista eniten oli käytetty TE-keskusten palveluja, 36 % yrityksistä. Finnveraa ilmoitti käyttäneensä lähes kolmannes vastanneista yrityksistä. Sen sijaan mm. Yritys-Suomi –portaalia oli käyttänyt vain 2 % pk-yrityksistä.
– Selvityksessä arvioitiin kunkin julkisen organisaation suoriutumista siten, että näiden organisaatioiden palveluja käyttäneet arvioivat saamaansa palvelua. Finnvera oli kaikilta osin selvästi paras ja vaikuttavuudeltaan merkittävin julkinen neuvontaorganisaatio.
– TEKES ja TE-keskus saivat myös hyvän arvion palvelujensa merkityksestä yrityksen toiminnalle. Sen sijaan Yritys-Suomi –portaalin ja Finnpron osalta näyttäisi olevan parantamisen varaa.
– Parhaiten julkiset neuvontapalveluorganisaatiot ovat onnistuneet yrittäjien arvion mukaan yritysten perustamiseen sekä uuden teknologian ja tuotteiden kehittämiseen tähtäävissä toimissa. Sen sijaan parantamisen varaa on etenkin innovaatioiden kaupallistamisessa, uusien työpaikkojen luomisessa sekä viennin ja sukupolvenvaihdosten tukemisessa.
Keskeiset johtopäätökset vuoden 2007 budjettiesityksen osalta
Finnvera
– Finnveran riskinottomahdollisuuksien parantaminen on perusteltua, koska yrittäjät arvioivat Finnveran toiminnan olevan tehokkainta ja laadukkainta kaikista julkisista organisaatioista. Tässä suhteessa talousarvioehdotus on oikean suuntainen, kun Finnveran tappiokorvausmäärärahaa lisätään 3 milj.eurolla 21,7 milj.euroon. Vastaavasti korkotukia pienennetään 2 milj.eurolla. Finnveran riskinottomahdollisuuksia tulisi lisätä vielä voimakkaammin ja pidemmällä aikavälillä luopua kokonaan korkotuesta, ja vastaavasti lisätä riskinottoa, koska yleinen korkotaso on niin matala, ettei korkotuella enää ole käytännössä juurikaan merkitystä. Hajatiedot muiden vastaavien julkisten rahoituslaitosten toiminnasta kilpailijamaissa osoittavat, että niissä ilmeisesti riskinotto on merkittävästi suurempaa kuin Suomessa. Näin on ainakin Ruotsissa, jossa Almi ottaa selvästi suurempaa riskiä kuin Finnvera Suomessa.
Innovaatiot
– Innovaatioiden kaupallistaminen kangertaa pahasti Suomessa. Suomessa tehdään paljon keksintöjä ja patentteja, mutta niiden kaupallistaminen on jäänyt odotettua heikommaksi. Tällaisen viestin antavat myös yrittäjät aiemmin mainitussa selvityksessä. Julkisten neuvontapalvelujen uudistuksen yhteydessä tullaan muodostamaan uusi innovaatiopalvelu –niminen toiminto. Tässä yhteydessä on erityisesti painotettava innovaatioiden kaupallistamista ja markkinoille saamista. Ruotsissa on Almin yhteydessä tähän varsin tehokkaalta vaikuttava ja joustavasti toimiva toimintatapa rahoitusratkaisuineen, josta olisi hyvä ottaa oppia Suomen järjestelmää kehitettäessä. Keskeisiä toimijoita innovaatiopalvelun osalta tulevat Suomessa olemaan ilmeisesti TE-keskukset, Keksintösäätiö, TEKES ja mahdollisesti myös jossain määrin oppilaitokset. Jo ensi vuoden budjetissa tulee innovaatiomäärärahoissa painopistettä selkeästi siirtää kaupallistamisen suuntaan.
Kansainvälistyminen
– Yrittäjät kaipaavat Pk-barometrin tietojen mukaan voimakkaampaa tukea myös kansainvälistymiseen. Yritysten kasvun ja innovaatioiden markkinoille saamisen mahdollistamiseksi on määrärahoja suunnattava entistä enemmän kansainvälistymiseen. Talousarvioesityksessä on esitetty ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle noin 200.000 euron lisäystä tämän vuoden talousarvioon. Määrä on liian pieni ja sitä tulisi lisätä parilla miljoonalla eurolla. Pk-barometrin tulokset Finpron toiminnan merkittävyydestä, palveluasenteesta ja asiantuntemuksesta näyttävät siltä, että parantamisen tarvetta olisi. Vastaavasti, kun määrärahoja toivottavasti lisätään, tulee myös Finpron panostaa toiminnan laatuun ja asiakaspalveluun parempien tulosten aikaansaamiseksi.
Mentorointi
– Selvitysmies Kyösti Karjulan selvitystehtävän yhteydessä tehdyssä kyselyssä yrittäjät pitävät tehokkaimpina neuvonantajinaan toisia yrittäjäystäviä, kirjanpitotoimistoja ja perhepiiriä. Epävirallisten yrittäjäystävien yhteyksien ohella on mahdollista kehittää systemaattisemmin toisten yrittäjien neuvojen käyttöä yritystoiminnan kehittämisessä. Tällaista toimintaa nimitetään mentoroinniksi, ja sitä on menestyksellisesti harjoitettu myös Suomessa mm. Naisyrittäjyyskeskuksen yhteydessä. Uutta julkista neuvontapalvelujärjestelmää, Yritys-Suomea, kehitettäessä on myös sen alkuperäisen suunnitelman mukaan panostettava systemaattiseen mentorointiin kaikkialla Suomessa. Jos tämä mentorointi on yhtä tehokasta kuin yrittäjäystävien antavat neuvot, voidaan mentoroinnilla päästä erittäin kustannustehokkaisiin tuloksiin. Ensi vuonna tulisikin panostaa tähän budjettivaroja joko kohdan 47. ”Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille” määrärahoista tai muista määrärahoista toiminnan saamiseksi käyntiin.
SUOMEN YRITTÄJÄT
Risto Suominen
johtaja