Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut lausuntokierrokselle ehdotuksensa hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on parantaa vesihuoltolaitoksen ylläpitoa ja riskien hallintaa, tietohuoltoa, taloudenpidon läpinäkyvyyttä, kilpailuneutraliteettia sekä yhdyskunnan hulevesien hallintaa. Lisäksi tarkoituksena on helpottaa erilaisten vesihuoltoratkaisujen käyttöä taajamien ulkopuolella. Esityksessä ehdotetaan muutoksia vesihuoltolakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä maankäyttö- ja rakennusasetukseen. Ehdotettujen muutosten esitetään tulevan voimaan vuoden 2014 alusta.

Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon

Voimassa olevan vesihuoltolain (9.2.2001/119) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin (10 §). Lakia sovelletaan myös asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Kiinteistö voi saada lain 11 §:n mukaisesti vapautuksen liittämisvelvollisuudesta, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Vapauttaminen ei kuitenkaan saa vaikeuttaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Suomen Yrittäjien näkemykset esityksestä

Suomen Yrittäjien saaman jäsenpalautteen vuoksi katsomme, ettei vallitseva tilanne vesihuoltosääntelyn ja siihen liittyvän viranomaispäätöksenteon osalta ole selkeää ja tasapuolista. Vaikka ympäristötarkastaja olisi todennut jätevesien keräyksen erillisiin säiliöihin olevan kunnossa ja kiinteistöllä olevan oman kaivon, on tällaisia kiinteistöjä velvoitettu liittymään vesihuoltojärjestelmiin. On tavanomaista, ettei näissä tilanteissa ole myönnetty vapautusta, ja perusteena on usein käytetty alueen yksityisoikeudellisen vesiosuuskunnan rahoituksen ja toiminnan turvaamista. Lisäksi liittymismaksut ovat voineet nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, mikä ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa riittänyt velvoitteesta vapauttamisen perusteeksi. Vallitseva käytäntö on johtanut kohtuuttomiin tilanteisiin.

Kiinteistöä ei esityksen mukaan tarvitsisi liittää taajaman ulkopuolella laitoksen verkkoon, jos kiinteistölle on rakennettu asianmukainen vesihuolto ennen laitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Vapaa-ajan asunnot saisivat lisäksi muita helpotuksia. Ehdotetun siirtymäsäännöksen perusteella liittämisvelvollisuus määräytyisi kuitenkin nykyisen lain perusteella hyväksytyillä toiminta-alueilla vuoden 2018 loppuun saakka. Lakiin ehdotettua muutosta ei voida pitää parannuksena nykytilaan.

Huomautamme, että erityisesti taajama-alueen ulkopuolisilla pienillä yrityksillä, kuten esimerkiksi matkailualan toimijoilla, voi olla vesihuoltojärjestelmä ympäristön- ja terveydensuojelullisten syiden edellyttämällä tavalla järjestetty. Lisäksi on yrityksiä, joiden liikeideaan kuuluu ekologinen ja kestävän kehityksen mukainen yritystoiminnan harjoittaminen. Näissä tilanteissa yritys on investoinut turvallisiin järjestelmiin tuhansia euroja ja toiminta on todettu kaikin puolin moitteettomaksi. Huomautammekin, ettei esityksessä ole arvioitu asianmukaisesti sen yritysvaikutuksia.

Käytännössä lakiesitys edellyttää, että vesihuoltojärjestelmän moitteettomuudesta riippumatta kiinteistöt joutuvat hakemaan vapautusta laitokseen liittämisvelvollisuudesta. Vaikka poikkeamissäännökseen esitetään pieniä muutoksia, vapauttamisen keskeisiä periaatteita ei olla esityksen mukaan muuttamassa. Nykykäytäntö osoittaa, että kohtuuttomista kustannuksista riippumatta kiinteistö tulisi useimmissa tapauksissa liittää vesihuoltolaitoksen verkkoon, esimerkiksi osuuskunnan taloudellisen tilanteen vuoksi. Poikkeamissäännöksen tulkinnanvaraisuudet olisivat edelleen olemassa.

Esityksessä jää epäselväksi, kenen intressinä on edellyttää ympäristö- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottavat kiinteistöt yleiseen vesihuoltojärjestelmään. Toteamme myös, ettei hajajätevesiasetuksen mukaisia vaatimuksia ja sen nojalla tehtyjä investointeja ole otettu esityksessä riittävällä tavalla huomioon. Tilanne on erittäin kyseenalainen myös perustuslain näkökulmasta, minkä vuoksi olisi perusteita viedä esitys viime kädessä perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.

Edellä kerrottujen perusteiden mukaisesti katsomme, että kiinteistön liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen verkkoon tulisi luopua niiden taajama-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen osalta, joiden järjestelmät ovat tai ne yritystoimintaa perustettaessa aiotaan laittaa ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottavalla tavalla kuntoon.

Toissijaisesti kiinteistöllä olevat tai sinne aiotut järjestelmät tulee ottaa poikkeamissäännöksessä huomioon ja poistaa säännöksestä tulkinnanvarainen kohta vesihuoltolaitoksen taloudellisista kriteereiden huomioon ottamisesta.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies