Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamisoikeussopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Esityksen tavoitteet ja vaikutukset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan Lissabonin sopimukseen sisältyvien muutosten hyväksymistä. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa tehostaa unionin toimintaa ja lisätä unionin toiminnan avoimuutta.

Sopimuksen yleiset tavoitteet ovat kannatettavia myös pk-yritysten näkökulmasta. Yritysten toimintaympäristön parantaminen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät EU:n toiminnan tehostamista. Hallituksen esityksen perusteluista on todettava, että sen taloudellisia vaikutuksia käsittelevä jakso on kirjoitettu melko puhtaasti hallinnolle aiheutuvien vaikutusten näkökulmasta. Näin laajan asian yhteydessä ei kuitenkaan olisi edes mahdollista arvioida muutosten yritysvaikutuksia erityisen tarkasti. Ne tulevat olemaan välillisiä ja liittyvät enimmäkseen yllä todettuun unionin toiminnan sekä lainsäädäntöjärjestelmän tehostumiseen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan alaan kuuluvat asiat

Merkillepantavaa on, että tasa-arvoasioihin on kiinnitetty Lissabonin sopimuksessa erityistä huomiota. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien. Kuten hallituksen esi-tyksen perusteluissa (s. 127) todetaan, muutetut perussopimukset antavat hyvän toimivaltaperustan ja menettelytavat naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolivaikutusten arviointi on myös yksi niistä vaikutusarvioinnin osa-alueista, jotka liittyvät kaikkeen EU-lainsäädännön valmisteluun.

Työelämäkysymysten valmisteluun osalta on todettava, että kuten esityksen perusteluissa (s. 215) todetaan, Lissabonin sopimuksessa työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän vuoropuhelun perusmääräykset säilyvät ennallaan. Uutta on sopimusvelvoitteiden laajentaminen komissiosta kaikkiin unionin toimielimiin. Lisäksi on huomattava, että sopimuksen osasto, jossa määritellään demokratian yleiset periaatteet, edellyttää kaikkien toimielinten käyvän avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Voidaan katsoa, että tasa-arvoasioiden merkityksen korostaminen ja määräykset etujärjestöjen sekä työmarkkinaosapuolten kuulemisesta edistävät työ-elämä- ja tasa-arvokysymysten valmistelua unionissa. On tietenkin huolehdittava siitä, että näissä kysymyksissä noudatetaan hyväksyttyä toimivaltajakoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä.

Suomen tapauksessa on tärkeätä varmistaa, että kolmikantavalmistelun ohessa huolehditaan siitä, että kaikkia hyvän säädösvalmistelun periaatteita noudatetaan tinkimättömästi. Niin työmarkkinajärjestöjen kuin muidenkin järjestöjen rooli säädösvalmistelussa on merkittävä. Vastuu säädösvalmistelun sekä lakien tasosta on kuitenkin viime kädessä hallituksella ja eduskunnalla.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Antti Neimala
johtaja