Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Opetusministeriö

Yliopistolainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen hallitus esittää muutoksia nykyiseen ammattikorkeakoululakiin. Muutosehdotukset koskevat tavoitteiden asettamista, laadun arviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opiskelupaikan vastaanottamista, opetuksen maksuttomuutta sekä eräitä hallintoasiain säännösten yhtenäistämistä yliopistolakiehdotuksen säännösten sisältöä vastaaviksi.

Lakiesityksen mukaan Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät ja profiilit. Yliopistojen toiminnassa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva koulutus. Ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Mielestämme tämä jo nykyisin voimassa oleva korkeakoulujemme asemointi kuvaa hyvin molempien tahojen roolia myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Lakiesitys on kokonaisuutena ottaen kannatettava. Esitämme kuitenkin joitakin huomautuksia tai kommentteja eräisiin lakiesityksen yksityiskohtiin.

Lakiesityksen mukaan kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun jäseniä opintojen järjestämistavasta riippumatta. Kannatamme tätä ehdotusta, joka sisältää selvennyksen nykyiseen lakiin verrattuna.

Nykyisestä laista ehdotetaan poistettavaksi viittaus valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, joka sisältää ammattikorkeakoulujen yleiset kehittämistavoitteet. Jos nykyistä käytäntöä, jossa kehittämistavoitteet hyväksytään valtioneuvoston päätöksellä määrävuosiksi kerrallaan, jatketaan, ei mielestämme ole estettä ko. lakiviittauksen poistamiseen.

Tutkintojen kelpoisuutta koskevaa lain 18 §:n 1 momentti esitetään kirjoitettavaksi muotoon, jossa ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, jossa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Muodollisten kelpoisuussääntöjen estämättä lakiesityksessä ehdotetaan lisäksi ammattikorkeakouluille mahdollisuutta ottaa tutkinto-opiskelijaksi myös muu kuin lain 20 §:n 1 – 4 –kohdissa tarkoitettu henkilö edellyttäen, että hakijalla on opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Suomen Yrittäjillä ei ole huomauttamista kyseisiin ehdotuksiin.

Lakiesityksen 20 §:n 3 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kelpoisuusvaatimuksena olevan kolmen vuoden työkokemuksen tulee olla karttunut ennen kyseisen koulutuksen alkamista ja että työkokemuksen edellytetään olevan asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tähän täsmennykseen ei ole huomauttamista.

Haluamme kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota nykyisen lain soveltamiseen, joka liittyy ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Toteamme aluksi, että ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat hyvän ammatillisesti suuntautuneen jatkotutkintoväylän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistokandidaatin tutkinnon suorittaneille henkilölle. Useat ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ovat luonteeltaan monialaisia. Tällainen on mm. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tämän tutkinnon tavoitteena on antaa laaja-alaisia ja käytännöllisiä valmiuksia liiketoimintaosaamiseen ja yritystoimintaan.

Nykyinen ammattikorkeakoululainsäädäntö ja sen tulkinnat kuitenkin vaikeuttavat ja jopa estävät monialaisuuden syntyä. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta on muodostunut pelkästään tradenomikoulutuksen saaneiden jatkokoulutusväylä. Tärkeää olisi mahdollistaa eri aloilta tulleiden pääsy yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman piiriin. Esimerkiksi sairaanhoitajalla tai insinöörillä on usein liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamiseen liittyvää kiinnostusta.

Erityisesti palvelusektorin yritystoiminnan lisääntyessä tarve monialaisille opintoväylille kasvaa. Monialaisella tutkinnolla saavutettaisiin uusia innovaatioita, joita ei synny ”putkimalleissa”. Keinotekoisen tutkintonimikkeistä lähtevän koulutusbyrokratian ei saa estää työelämän tarpeista lähtevää koulutusta. Tutkintonimikkeiden tulisi siten olla sellaisia, että ne mahdollistavat eri aloilta tulevien henkilöiden kouluttautumisen yrittäjiksi.

Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös, jonka perusteella myös ammattikorkeakouluissa voidaan kerätä maksuja EU-/ ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Tämä uusi käytäntö ehdotetaan otettavaksi käyttöön aluksi kokeiluna. Kannatamme ehdotusta.

Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 23 §:n mukaan opettajan virkaan tai toimeen voidaan nimittää myös henkilö, joka ei täytä lainsäädännössä asetettuja kelpoisuusvaatimuksia, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan. Lakiehdotuksen mukaan vastaavan erivapaussäännöksen kirjoittaminen ammattikorkeakoululakiin on turha. Tästä syystä lain erivapaussäännös esitetään poistettavaksi. Suomen Yrittäjillä ei ole tähän huomauttamista.

Voimassaolevan ammattikorkeakoululain 4 §:ssä luetellaan ammattikorkeakoulujen tehtävät. Siinä todetaan mm., että ammattikorkeakoulujen tulee harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Suomen Yrittäjät esittää tähän lain kohtaan lisättäväksi, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on luoda edellytyksiä myös uudelle yrittäjyydelle.

Ammattikorkeakoululain 5 §:ssä edellytetään, että kyseisten oppilaitosten tulee erityisesti olla yhteistyössä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Pidämme tätä lain velvoitetta erittäin tärkeänä. Esitämme, että lain perusteluissa korostetaan yhteistyötä, joka tapahtuu ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten välillä. Tämän yhteistyön lisääntyminen vahvistaisi työelämälähtöistä toimintaa ammattikorkeakouluissa.

SUOMEN YRITTÄJÄT
Martti Pallari
johtaja