Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Lausuntonaan hallituksen esityksestä laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Suomen Yrittäjät esittää seuraavaa:

Esityksen perussisältö, toisin sanoen yritysten ja muiden työpaikkojen kannustaminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen verotuella on myönteinen asia. Suomen Yrittäjillä ei tältä osin ole huomautettavaa esityksen päätavoitteen osalta.

Se, että esitys on syntynyt palkkatyötä koskeneiden työmarkkinaneuvotteluiden tuloksena, on johtanut siihen, että esitykseen ei ole sisällytetty verokannustetta työnantajayrityksen omistajan eli yrittäjän itsensä osaamisen kehittämiseksi. Yrittäjäjärjestö toi tämän puutteen esille jo heti asian valmistelun alkuvaiheessa, mutta johtuen asian toteuttamisen vaikeudesta muutoinkin, yrittäjien oman osaamisen kannustaminen lisäverovähennyksellä ei tässä yhteydessä ymmärrettävästi ole mukana. Pidämme tärkeänä, että jos esitetty osaamisen kehittämisen verokannuste jää pysyväksi, se on ulotettava koskemaan myös yrittäjien oman osaamisen kehittämistä, mikä on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää työpaikkojen pysyvyydenkin turvaamiseksi. Pyydämme, että valiokunta kiinnittää mietinnössään tähän asiaan huomiota.

Toteamme vielä, että yrittäjien mukaan ottaminen verokannusteen soveltamisalaan ei lisäisi yhteiskunnan kustannuksia, koska hallituksen esityksen sisältämissä laskelmissa runsaat 300.000 yrittäjää (ml. maatalousyrittäjät) jo sisältyvät esityksen s. 7 todettuun yksityissektorilla työskentelevään. 1,7 miljoonaan; palkansaajiahan yksityisellä sektorilla on noin 1,4 miljoonaa henkilöä.

Lisäverovähennyksen saaminen edellyttää yhtäältä suunnitelman laatimista siitä, miten osaamisen kehittäminen tulisi tapahtumaan ja toisaalta työntekijäkohtaisen kirjallisen selvityksen laatimista koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja elinkeinotuloverolaissa säädettyjen koulutusvähennysten edellytysten täyttymisestä.

Yhteistoimintalain soveltamisalaan kuuluvien yritysten kohdalla muutos merkitsee yrityksen hallintovelvoitteiden kasvamista jossain määrin, kun henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava nykyistä seikkaperäisempänä, riippumatta siitä, hakeeko yritys lisäverovähennystä vai ei.

Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella oleville yrityksille ei ehdoteta vastaavaa pakollista suunnitelman laatimistehtävää, vaan suunnitelmaa vaadittaisiin lisäverovähennyksen saamisen ehtona. Niin sanotun normaaliverovähennyksen osaamisen kehittämiskustannuksista yritys voi tehdä ilman etukäteen laadittua koulutussuunnitelmaa.

Lisäverovähennyksestä yritykselle tuleva verohyöty on keskimääräisillä palkkakustannuksilla kolmelta päivältä työntekijää kohti noin 60 euroa vuodessa. Pohtiessaan lisäverovähennykseen turvautumista ja sen vaatimaa koulutussuunnitelman laatimista sekä verohallintoa varten tehtävän laskentaperusteita koskevan työntekijäkohtaisen kirjallisen selvityksen tekemistä yrittäjä joutuu arvioimaan, koituuko suunnitelman ja selvitysten laatimisesta enemmän kustannuksia kuin mikä on verotuksen kautta saatava hyöty. Saattaa hyvinkin olla, että verokannuste jää siinä määrin vaatimattomaksi määrältään, että sen hakemista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, jolloin lakiesityksen toivottu vaikutus jää puutteelliseksi. Itse kouluttamista koskevat ratkaisut yrittäjä luonnollisesti tekee sen perusteella, että koulutus on yrityksen kannalta hyödyllistä.

Esitykseen sisältyvä ehdotus laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä on siinä mielessä erikoinen lakiehdotus, että se ei käsityksemme mukaan sisällä mitään sellaista, mikä ei tulisi säädetyksi jo muutoin ehdotettujen lakien kautta taikka olisi voimassa entuudestaan. Tämä lakiehdotus sisältää pääasiassa viittauksia yhteistoimintalakeihin ja verolainsäädäntöön.

Lisäksi lakiehdotuksen 4 § sisältää säännöksen työnantajan velvollisuudesta keskustella työntekijän osaamisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Tämänkin säännöksen sisältö on mielestämme jo voimassa olevaa oikeutta, koska jo työsopimuslain 2 luvun 1 §:ssä työnantajalle on asetettu velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä ja lisäksi työnantajan on säännöksen mukaan pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

On selvää, että työntekijän halutessa puhua työnantajan kanssa omaa osaamista koskevista asioista yrittäjän on mainitun yleisvelvoitteen perusteella oltava valmis tällaiseen keskusteluun. Mielestämme lakiuudistus olisi toteutettavissa aivan hyvin myös ilman kyseistä lakiehdotusta, jolla ei ole muuta sisältöä kuin sen pykäliin koottu informaatio. Myös oikeusministeriö kiinnitti valmistelun kuluessa huomion lakiehdotuksen sisällyksettömyyteen.

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari
Suomen Yrittäjät