Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta (HE 36/2014 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Yleistä

Nyt esillä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuorotteluvapaalakia siten, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotetaan 16 vuoteen ja vuorotteluvapaan kesto 100—360 kalenteripäivään. Vuorottelijalle säädettäisiin yläikäraja, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika tai työssäoloaikaan rinnastettava aika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä.

Lisäksi ehdotetaan, että vuorotteluvapaajakson ajankohdan muuttaminen olisi mahdollista, jos uudesta ajankohdasta sovitaan ennen jakson alkamista. Vuorottelukorvausta ei maksettaisi siltä vuorotteluvapaan ajalta, jolle ei ole palkattu sijaista. Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että vuorottelukorvaukseen olisi oikeus tilanteessa, jossa vuorottelijan työsuhde päättyy vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaa on kestänyt 100 kalenteripäivää.

Myös vuorottelusijaiselle säädettyjä edellytyksiä ehdotetaan muutettaviksi. Sijaiseksi olisi palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi voitaisiin kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi taikka työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Suomen Yrittäjät on ollut mukana esityksen valmistelussa ja pitää nyt esitettäviä muutoksia oikeansuuntaisina, kannatettavina sekä perusteltuina.

Työhistoriaedellytys sekä vuorottelijan yläikäraja

Esitys liittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen 29.8.2013 päivättyyn rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän uudistus tulee toteuttaa siten, että järjestelmän käyttöä rajoitetaan muun muassa saantiedellytyksiä tiukentamalla.

Vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen avulla. Tutkimusten mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä ei kuitenkaan ole täyttänyt kaikkia sille asetettuja ja yllämainittuja tavoitteita. Objektiivista näyttöä ei ole siitä, että pidetyt vuorotteluvapaat pidentäisivät työuraa.

Vuorottelijalle esitettävän yläikärajan osalta on huomattava, että jotkut vuorottelijat ovat aikaistaneet työelämästä poistumista ennen vanhuuseläkkeen alkamista olemalla välittömästi ennen eläkkeen alkamista. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että vuorotteluvapaan yhtenä tarkoituksena on nimenomaan tukea työntekijän työssä jaksamista.

Ottaen huomioon esityksen työurien pidentämistä koskevat tavoitteet sekä se, että vuorotteluvapaan tarkoituksena on nimenomaan tukea työntekijän työssä jaksamisesta, kannatamme työhistoriaedellytystä sekä ylärajaa koskevia muutoksia.

Sijaisen kriteerit

Tilastojen mukaan vuorotteluvapaan sijaisista yli puolet on ollut alle kaksi viikkoa ja yli 80 prosenttia enintään kolme kuukautta työttömänä työnhakijana ennen vuorotteluvapaan alkamista. Voimassa olevan lain mukaisesta, sijaisen valinnassa noudatettavasta etusijasäännöksestä huolimatta vuorotteluvapaan sijaisiksi ei siten ole käytännössä palkattu pitkään työttöminä olleita.

Nyt esitettävillä muutoksilla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisedellytyksiä työttömyyden kestolle säädettävää edellytystä tiukentamalla.

Suomen Yrittäjät kannattaa myös esitettyjä sijaisen kriteerejä koskevia muutoksia. Nyt esitettävässä mallissa on lisäksi pyritty ottamaan huomioon erityisesti sellaiset ihmiset, joiden työllistyminen on vaikeinta: koulutusta vailla olevat nuoret sekä toisaalta yli 55-vuotiaat. Toteamme kuitenkin lopuksi, että työnantajanäkökulmasta ratkaisu olisi voinut olla yksinkertaisempi.

Seuranta

Esityksen mukaan nyt toteutettavien muutosten vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Kuten aiemmin todettua, tutkimusten perusteella vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita ja odotuksia ja onkin perusteltua, että järjestelmän ehtoja on nyt tarkasteltu kriittisesti.

Katsomme, että jatkoseurannassa on tarkasteltava erityisesti sitä, onko saavutettu niitä työllisyys- ja kustannusvaikutuksia, joita nyt esitettävillä muutoksilla tavoitellaan.

Suomen Yrittäjät

Atte Rytkönen
lainopillinen asiamies