Lausunto hallituksen esityksestä (HE 265/2002) ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Pyydettynä lausuntona esitämme kunnioittaen seuraavaa

1. Aktiivisempaan maahanmuuttopolitiikkaan

Ihmisten muuttoliike maiden rajojen työnsä ja yrittämisensä edellytysten parantamiseksi lisää säännönmukaisesti sekä muuttajan itsensä että vastaanottajamaan hyvinvointia. Muuttopäätöksen taustalla on yleensä perusteltu arvio siitä, että työstä tai yrittämisestä saatu ansio on vastaanottajamaassa korkeampi kuin lähtömaassa. Vastaanottajamaa taas saa käyttöönsä taloudelliselle kasvulle välttämättömän työvoimatuotannontekijän. Useissa tapauksissa perheenjäsenille annettava taloudellinen tuki ja työkokemuksen jälkeen tapahtuva paluumuutto tekee muuttoliikkeestä hyödyllistä myös maasta muuttavan henkilön lähtömaalle.

Muuttoliikkeen mukanaan tuomat taloudelliset edut eri osapuolille ovat kasvamassa. Muuttajia vastaanottavien, vauraiden maiden oma väestönkasvu ei riitä turvaamaan työvoiman saantia: puutetta työvoimasta esiintyy jo nyt sekä erityiskoulutusta vaativilla aloilla että aloilla joiden palkkataso ei riitä houkuttelemaan vastaanottajamaiden omia kansalaisia työhön. Lisääntyvät mahdollisuudet parantavat myös muuttajia itseään: suhteellinen työvoimapula korottaa ansioita maahanmuuttajille avoimissa työtehtävissä.

Uudelle, aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle on sen vuoksi tarvetta. Toimiin on ryhdyttävä viipymättä, sillä maahanmuuton taloudellisten etujen kertyminen on aikaa vievä kehityskulku.

Maahanmuuttopolitiikan aktivoimisen edellyttämien toimien joukossa lainsäädännön uudistaminen on keskeisessä asemassa. Tästä syystä ulkomaalaislain uudistaminen hallituksen esityksen perusteella on kannatettavaa. On kuitenkin todettava, että hallituksen esitys ei riittävästi myötävaikuta aktiivisemman maahanmuuttopolitiikan toimeenpanoon. Asian korjaamiseksi tulisi muuttaa ainakin seuraavia pykäliä
· 53§: ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan pituuden rajoittaminen enintään yhteen vuoteen tulisi poistaa
· 56§: pysyvän oleskeluluvan saamisen aikaa ei tulisi pidentää
· 73§ työnantajien selvitysvelvollisuus tulisi rajoittaa sovellettavan työehtosopimuksen ilmoittamiseen.

2. Euroopan unionin laajentumisen huomioiminen

Lain 2§:ssä määritellään Euroopan unionin kansalainen määritellään Euroopan unionin jonkin jäsenmaan kansalaiseksi. Muualla laissa säädetään niistä toimista, joilla turvataan työvoiman vapaa liikkuminen Euroopan unionin (ja Euroopan talousalueen) maiden välillä.

Euroopan unioni on Kööpenhaminan huippukokouksessa, joulukuussa 2002 päässyt sopimukseen unionin laajentumisesta. Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Tsekin tasavalta, Unkari, Slovenia, Kypros ja Malta ovat saaneet myönteisen vastauksen tekemiinsä jäsenhakemuksiin. On todennäköistä, että useampi kuin yksi näistä maista liittyy Euroopan unioniin 1.5.2004 alkaen, minkä jälkeen näiden kansalaisista tulee unionin kansalaisia.

Uuden ulkomaalaislain perusteella myös uusien jäsenmaiden kansalaiset ovat EU:n vapaan liikkumisen piirissä. Kun Suomen hallitus ei ole tehnyt päätöstä siitä, ettei Suomi ota käyttöön liittymissopimuksiin tulevaa mahdollisuutta 1.5.2004 liittyvien maiden kansalaisten maahanmuuttovapauden siirtymäajoista, on lain muotoilu puutteellinen. Esitetyssä muodossa laki ei mahdollista siirtymäaikoja, mutta on epäselvää – tai jopa epätodennäköistä – että tämä olisi ollut hallituksen esityksen tarkoitus.

Ennen lain hyväksymistä tulisi selvittää sen suhde mahdollisten siirtymäaikojen käyttöön.

3. Lopuksi

Suomen Yrittäjät ry toteaa, että sen lausunnossa ei oteta kantaa lakiin pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevilta tai muutoinkaan muilta kuin edellä käsitellyiltä osilta.

Suomen Yrittäjät ry