Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi Verohallinnosta sekä siihen liittyvästä lainsäädännöstä

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Keskeiset esitykset

Säädettäväksi esitetään uusi laki Verohallinnosta, jolla toteutetaan Verohallinnon hallintorakenteen uudistamisen toinen vaihe. Useisiin lakeihin esitetään tehtäväksi terminologisia tarkistuksia. Laki keskusverolautakunnasta kumottaisiin, ja säännökset siirrettäisiin Verohallintolakiin. Oikaisulautakuntaa koskeviin säännöksiin tehtäisiin lukuisia muutoksia.

Lausunto

Suomen Yrittäjät kannattaa Verohallinnon kehittämistavoitteita, ja siten myös esitysluonnosta. Esityksen tavoitteina ovat verotuksen yhdenmukaisuus, töiden joustavampi jakaminen, asiantuntevan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvä Verohallinnon henkilötyövuosien vähentäminen.

Nykytilan kuvaus -luvussa käsitellään myös päätösten pysyvyyttä. Se on yrittäjien näkökulmasta hyvin tärkeä tavoite, jonka ilmeisesti on tässä esityksessä tarkoitettu toteutuvan asiantuntevan verotuksen kautta. Päämääränä verotuksessa on syytä olla myös se, etteivät päätökset kovin suuressa laajuudessa muuttuisi valitusasteissa, minkä seurauksena valitusten määrä pysyisi maltillisena. Valittaminen on aina kustannus paitsi yrittäjille, myös valituselimille.

Verotuksen yhdenmukaisuus

Valtakunnallisesti yhdenmukaisella verotuksella on varsinkin verotusmenettelylain uudistamisen jälkeen erityisen suuri merkitys verovelvollisen oikeusturvan kannalta. Verovelvollisten tasapuolinen kohtelu on päämäärä, jota kohti tulee jatkaa pyrkimyksiä jatkossakin. Pidämmekin esitystä kannatettavana erityisesti tämän tavoitteen vuoksi.

Töiden joustavampi jakaminen Verohallinnon yksiköiden välillä

Esitettävien muutosten seurauksena Verohallinnossa voitaisiin tehdä entistä joustavammin työn jakamiseen liittyviä päätöksiä. Tietyn verovelvollisryhmän tai verolajin verotustehtävän valtakunnallisen keskittämisen voidaan katsoa parantavan verovelvollisten oikeusturvaa. Keskeistä verovelvollisten oikeusturvan toteutumisessa on saada päätökset ja informaatio viivytyksettä sekä samanlainen kohtelu ja tulkinnat asuinpaikasta tai muista vastaavista seikoista riippumatta. Jos töiden jakamisella saavutetaan lisäksi lyhyemmät käsittelyajat, on esitys myös siksi hyvä.

Verohallinnon on uudistuessaankin pidettävä huoli siitä, että verovelvollisella säilyy luonteva keskusteluyhteys viranomaisen kanssa. Verovelvollisen on voitava saada vaivatta tieto siitä, miten ja missä hänen verotuksensa toimitetaan siinä määrin kuin se tietojen saamisen ja antamisen sekä oikeusturvan kannalta on tarpeen. Tämä varmistetaan parhaiten merkitsemällä verovelvolliselle lähetettäviin asiakirjoihin asiaa käsittelevän virkailijan tai yksikön mahdollisimman tarkat yhteystiedot. Tämä periaate onkin asianmukaisesti tuotu esiin esityksen sivulla 10. Verovelvollisella on aina oltava mahdollisuus keskusteluun juuri hänen asiansa ratkaisseen tai ratkaisevan virkailijan kanssa. Pidämme tärkeänä, että verovelvollinen voi antaa myös suullista selvitystä verotusasiansa ratkaisemiseksi.

Asiantunteva verotus ja Verohallinnon henkilöstötavoitteet.

Luonnoksessa esitetyt syyt organisaation joustavuuden lisäämistarpeiksi ovat perusteltuja. Vaikka tavoitteena on prosessien mahdollisimman suuri automatisointi, ei se kaikilta osin mahdollista, eikä tavoiteltavaakaan. Tältä osin on kannatettavaa, että verotus hoidetaan mahdollisimman asiantuntevan henkilökunnan voimin. Jaamme Verohallinnon huolen siitä, että henkilöstön liian suuri vaihtuvuus, kuin sen vaihtumattomuuskin voivat osaltaan epäyhtenäistää verotusta. Nykytilan kuvaus -osiossa todetaan osaavaa henkilöstöä olevan hyvin saatavilla esimerkiksi yliopistopaikkakunnilla, minkä vuoksi on järkevää voida siirtää työtä sinne.

Verohallinnon tuottavuustavoitteiden osalta Nykytilan kuvaus -osiossa todetaan, että tuottavuustavoitteet saavutetaan parhaiten, kun verolainsäädäntöä yksinkertaistetaan, tai ainakin vältetään sen monimutkaistamista. Vaikka tuottavuustavoitteiden saavuttaminen on Verohallinnon ja valtionhallinnon asia, yrittäjäjärjestö pitää samoja seikkoja erittäin tärkeinä myös veronmaksajien näkökulmasta.

Oikaisulautakunnan puheenjohtajat ja johtava puheenjohtaja

Oikaisulautakunnan puheenjohtajien ja johtavan puheenjohtajan kelpoisuusvaatimukseksi esitetään nykyisen hyvän perehtyneisyyden verotukseen lisäksi ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Näemme tämän esityksen ongelmallisena, emmekä kannata sitä. Yrittäjien näkökulmasta oikaisulautakunnassa on syytä olla mukana monipuolista yhteiskunnallista kokemusta. Jäykällä muodollisella kelpoisuusvaatimuksella voidaan huonoimmillaan sulkea kategorisesti pois muuten tehtävään sopivia henkilöitä, mikä ei ole linjassa esityksellä muuten tavoitellun asiantuntevasti koulutetun henkilöstön saannin turvaamisen kanssa.

Oikaisulautakuntatyöskentelyssä on keskeisintä vero-oikeudellinen osaaminen. Se voidaan saavuttaa useilla koulutusyhdistelmillä, sekä työkokemuksella. Samalla tavoin voidaan saavuttaa myös oikaisulautakuntatyössä tarvittava prosessioikeudellinen osaaminen. Vaatimus ylemmästä oikeustieteellisestä korkeakoulututkinnosta voi estää esimerkiksi pitkään oikaisulautakunnan jäsenenä olleen yrityselämää ja verotusta hyvin tuntevan henkilön valinnan puheenjohtajaksi. Mielestämme tiukat muodolliset kelpoisuusvaatimukset eivät enää nykypäivänä turvaa sopivimman ehdokkaan valintaa, eivätkä myöskään vastaa tarjolla olevaa korkeakoulututkintojen kirjoa. Esitämme kelpoisuusvaatimussäännösten pitämistä ennallaan.

Pidämme hyvänä esitystä oikaisulautakunnan johtavan puheenjohtajan viran perustamisesta. Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän kannalta on hyvä asia, että oikaisulautakuntaelimessä on myös käytännön lautakuntatyöskentelyn tunteva johtaja jatkossa samaan tapaan kuin veronsaajien oikeudenvalvontayksikössäkin.

Terminologiset tarkistukset aineellisiin verolakeihin

Pidämme erittäin kannatettavana, että aineellinen verolainsäädäntö saatetaan Verohallinnosta käytettyjen termien osalta ajan tasalle. Esitämme samassa yhteydessä tarpeettomana kokonaan kumottavaksi varainsiirtoverolain 41 ja 42 §:t.

VSVL 41 §:n tausta on vanhassa leimaverotuksessa, jossa oli mahdollista, että samaan saantoon kohdistui sekä leima-, että perintö- tai lahjaveroa. Koska varainsiirtoveron osalta on ongelmatonta, että sitä tulee maksettavaksi vain vastikkeen osalta, on säännös näkemyksemme mukaan tarpeeton.

VSVL 42 § on määräaikainen elinkeino- ja aluepoliittinen tukisäännös. Käsityksemme mukaan se ei voi enää tulla edes palautusasioissa sovellettaviksi, sillä voimassaolon päättymisestä on kulunut jo 12 vuotta.

Kiinteistö- ja varainsiirtoverovalitusten osalta käsittelypaikaksi esitetään kiinteistön sijaintikunnan tai luovutuksen kohteena olevaan arvopaperin liikkeelle laskeneen yhteisön kotipaikan mukaista hallinto-oikeutta. Pidämme esitystä perusteltuna, selkeyttä lisäävänä ja kannatettavana.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Satu Grekin
veroasiantuntija