Lausunto jatkokirjelmästä liittyen ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmannen maan kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä (työnantajasanktiodirektiivi u 19/200

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa työnantajasanktiodirektiivin jatkokirjelmästä. Suomen Yrittäjät lausuu asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Laittoman maahanmuuton estäminen ja työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen ovat molemmat kannatettavia asioita erityisesti yritysten tasavertaisen kilpailun näkökulmasta. Näiltä osin pidämme työnantajasanktiodirektiiviä perusteltuna.

Edelleen olemme myös yhtä mieltä siitä jatkokirjelmässä esitetystä tosiasiasta, että ehdotuksen velvoitteet ovat hankalasti yhteen sovitettavissa työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi asetettujen kansallisten tavoitteiden kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että ulkomaalaisten työntekijöiden työnantajille asetetaan muihin työnantajiin nähden merkittäviä hallinnollisia lisärasitteita. Tällaiset lisärasitteet voivat johtaa käytännössä siihen, etteivät työnantajat tule solmimaan työsopimuksia ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa. Hallinnolliset lisärasitteet estäisivät siten myös yritysten kasvua.

Ehdotetun direktiivin 6 artiklan mukaan työnantajalta voitaisiin periä kolmannen maan kansalaisen palauttamisesta aiheutuvat kustannukset. Pidämme tällaista velvollisuutta sekä kohtuuttomana että perusteettomana ja vastustamme ehdotusta näiltä osin. Mikäli palauttamiskustannusten korvauksesta kuitenkin säädetään, tulee arvioinnissa ottaa huomioon muun muassa työnantajan menettelyn moitittavuus ja vilpitön mieli, työntekijän oleskelun kesto ja se, onko työntekijä oleskellut maassa jo silloin kun työnantaja on työntekijän palkannut. Edelleen palauttamiskustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi erityisesti pienille työnantajille ja vaarantaa jopa koko yritystoiminnan jatkumisen.

Ehdotetun direktiivin 7 artiklan mukaan työsuhteen oletetaan kestäneen palkkasaatavien maksamisen tilanteessa kuusi kuukautta, ellei työnantaja voi todistaa toisin. Pidämme ehdotusta näiltä osin keinotekoisena. Jatkokirjelmässä on todettu, että työnantaja voi välttyä kuuden kuukauden olettamalta todistamalla esimerkiksi työsopimuksella työsuhteen keston. Tämän johdosta jatkokirjelmässä oletetaan, ettei ehdotettu artikla aiheuta rehelliselle työnantajalle lisärasitetta. Tämä jatkokirjelmän johtopäätös on käsityksemme mukaan virheellinen. Selvyyden vuoksi toteamme, ettei
kirjallisen työsopimuksen tekeminen ole työsopimuksen syntymisen edellytys. Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisena työsopimuslain 2 luvun 4 §:n nojalla, mutta tämä velvollisuus koskee vain yli yhden kuukauden pituisia työsuhteita. Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että kuuden kuukauden olettama voi vaikeuttaa myös rehellisesti toimivien työnantajien asemaa alle kuukauden pituisissa työsuhteissa. Katsomme, että lainsäädäntöön ei tule asettaa olettamaa työsuhteen kestosta ja että työsuhteen kesto tulee ratkaista tapauskohtaisesti kussakin yksittäistapauksessa esitetyn näytön perusteella.

Ehdotetun direktiivin 9 artiklan mukaan alihankintatilanteessa koko hankintaketju on yhteisvastuussa työnantajaan kohdistuvista taloudellisista seuraamuksista. Jatkokirjelmässä tällaisen vastuun sopimusosapuolen ja hankintaketjun toiminnasta katsotaan olevan liian laaja. Suomen Yrittäjät on samaa mieltä tästä, eli ehdotettu vastuu on liian laaja eikä se sovellu oikeusjärjestelmäämme. Lisäksi tällaisen valvonnan järjestäminen koko hankintaketjun osalta ei näkemyksemme mukaan ole käytännössä edes mahdollista.

Mikäli ehdotettu direktiivi toteutuu ja johtaa lainsäädäntötoimiin, on jatkovalmistelussa kiinnitettävä huomiota lainsäädännön aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Suomalaisten yritysten näkökulmasta esitys on kannatettava vasta, kun voidaan osoittaa sääntelystä aiheutuvien hyötyjen olevan suuremmat kuin siitä aiheutuvat haitat ja kustannukset. Tällä hetkellä tällaisia perusteluja ei ole esitetty eikä ehdotusta voida näin ollen pitää kannatettavana.

Lopuksi haluamme korostaa sitä, että näkemyksemme mukaan laittomaan maahanmuuttoon liittyvien lainsäädäntötoimien tulisi painottua enemmän ennalta ehkäiseviin toimiin.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Outi Tähtinen
Lainopillinen asiamies, varatuomari