Lausunto komission sisämarkkinastrategiaa koskevasta E-kirjelmäluonnoksesta

Eduskunnan talousvaliokunta

Komissio julkaisi 28.10.2015 tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015) 550). Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa komission tiedonantoa koskevasta perusmuistiosta sekä E-kirjelmästä.

Suomen Yrittäjät ry kiittää mahdollisuudesta lausua E-kirjelmästä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Yleistä

Suomen Yrittäjät pitää perusmuistiossa esitettyä Suomen kantaa kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena. Yleisellä tasolla toteamme, että Komissio ennen strategian julkistamista korosti eri yhteyksissä, että tehtävät uudet linjaukset ovat erityisen pk-yritysmyönteisiä ja osaltaan vastaavat esitettyihin toiveisiin pk-yrittäjyyden eurooppalaisen toimintaohjelman (SBA Small Business Act) uudistamisesta. Komissio myös perusteli SBA:n päivittämisen hyllyttämistä siten, että pk-yritysten toimintaedellytysten kohentaminen huomioidaan nyt ja jatkossa kaikissa EU:n (horisontaaleissa) politiikkaohjelmissa ja strategiapapereissa.

Nyt esitellyn strategian osalta voinee kuitenkin todeta, että kyse on todellakin sisämarkkinastrategiasta, eikä laajemmasta pk-yrityspoliittisesta linjauksesta. Näin ollen on vaikea nähdä, että strategia voisi korvata SBA:n laajemman uudistamisen. Strategialla voidaan toki tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa ja on hyvä, että pk-yritykset on huomioitu useassa strategian kohdassa. Strategia jättää kuitenkin kosolti tilaa ja tilausta yleisemmälle pk-yritysten toimintaympäristöä koskevalle linjaukselle, sillä tämä strategia ei käsittele riittävästi Small Business Actin mukaisia periaatteita.

Pidämme tarpeellisena, että Suomen kannassa huomioidaan yllä oleva näkökulma. Viittaamme siihen, että tiedonannossa esitetään erityistä aloitetta aloittavien yritysten toiminnan edistämiseksi. Suomen kannassa on suhtauduttu komission hahmottelemiin toimiin myönteisesti ja todettu aivan oikein, että Suomi kannattaa toimia, joilla parannetaan pk-yritysten toimintaympäristöä ja edistetään niiden kasvua. Suomen olisi kuitenkin tarpeen viestittää komissiolle, että Small Business Actin pohjalta tarvitaan uutta yrittäjyys- ja pk-yrityspolitiikan toimintaohjelmaa. Uudet työpaikat ja kasvu ovat mitä suurimmassa määrin pk-sektorin harteilla. Vaikka komission uutena toimintatapana on toimia pikemminkin määriteltyjen yhteisten prioriteettien kuin valmistelun sektorijaon mukaisesti, tarvitaan terävämpää ja tehokkaampaa horisontaalista yrittäjyyspolitiikkaa.

Edellä sanottu huomioon ottaenkin pidämme perusmuistiota hyvin laadittuna. Pk-yritysten erityispiirteet ja tarpeet on otettu huomioon asianmukaisesti niissä jaksoissa, joiden osalta se on tarpeen.

Muistion yksittäisten ehdotusten osalta toteamme lisäksi seuraavaa.

Palveluiden sisämarkkinat (palvelupassi)

SY:n näkemyksen mukaan Suomen kanta asiassa on perusteltu. Tärkeää kuitenkin on, että huolehditaan siitä, ettei yrityksille tule uudenlaisia velvoitteita ja/tai ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Ajatus palvelupassista on sinänsä hyvä ja kannatettava, jos toteutus on sellainen, että se helpottaa rajat ylittävää toimintaa eikä vaadi päällekkäisiä selvityksiä. Tässä kohtaa on syytä huomioida myös mahdollisten uudistusten yhteys tilaajavastuusääntelyyn sekä lähetettyjä työntekijöitä koskevaan sääntelyyn.

Ajankohtaiset digitaaliseen talouteen liittyvät teemat (vuorovaikutustalous & geoblokkaus)

Vuorovaikutustalouden (jakamistalous) osalta SY katsoo, että on tärkeää korostaa selkeästi eri toimijoiden tasapuolista kohtelua. Ei ole perusteltua eikä oikeudenmukaista, että ns. perinteisiä toimijoita säännellään huomattavasti tiukemmin ja asetetaan perinteisille toimijoille enemmän kustannuksia aiheuttavia hallinnollisia velvoitteita, samaan aikaan kun jakamistalouteen perustuvat toimijat voivat harjoittaa liiketoimintaa huomattavasti kevyemmän sääntelyn ja hallinnollisten velvoitteiden alaisuudessa. Pidämme Suomen kantaa sen osalta, ettei uutta lainsäädäntöä tule harkita ennen perusteellista selvitystyötä ja mahdollista näyttöä lainsäädännön tarpeellisuudesta, kannatettavana.

Geoblokkauksen osalta on selvää, ettei perusteettomia maarajoituksia tule pitää hyväksyttävinä. Ennen mahdollisia lainsäädäntöehdotuksia on kuitenkin äärimmäisen tärkeää arvioida, miten erilaiset ehdotukset voisivat edistää liiketoiminnan kilpailukykyä ja kuluttajien asemaa markkinoilla. Yritysten on myös jatkossa voitava itse päättää siitä, minkälaisella strategialla ja toimintamalleilla ne hakevat kansainvälistymistä ja kasvua, eikä yrityksiä tulisi missään olosuhteissa pakottaa toimimaan EU:n laajuisesti.

Joka tapauksessa on selvää, että ennen uuden säädösehdotuksen antamista komission tulisi selvittää perusteellisesti, missä tilanteissa maantieteelliset rajoitukset luovat sellaista perusteetonta ja epäoikeutettua syrjintää, jonka ratkaiseminen ei ole mahdollista esimerkiksi nykyisten kilpailu- ja kuluttajaoikeuden keinoin tai palveludirektiivin tulkintaa selkeyttämällä.

SY pitää tärkeänä korostaa muistiossa mainittua näkemystä sen osalta, että tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen erityiskysymykset tulee ratkaista näitä koskevan erityislainsäädännön puitteissa. On huomioitava, että oikeuksien lisensointi liiketoimintaan voi olla pienille toimijoille vaikeaa, jos lisenssin pitää kattaa koko EU:n laajuinen käyttö. Katsomme, että lisensioinnin tulee myös jatkossa perustua sopimusvapaudelle. Tältä osin on myös huomioitava käynnissä oleva EU:n tekijänoikeusuudistus ja sen mahdolliset yritystoimintaan kohdistuvat vaikutukset.

Pk-yritysten ja erityisesti aloittavien yritysten tukeminen

SY:llä ei ole huomautettavaa muistiossa esitettyyn Suomen kantaan. Lähtökohtaisesti kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla voidaan parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisiä toimintaedellytyksiä, ovat kannatettavia. Sellaiset toimet, joilla näitä toimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä sekä start-up –yritysten kasvun edistämistä sekä hallinnollisen taakan keventämistä voidaan edesauttaa, ovat luonnollisesti omiaan parantamaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia lähteä harjoittamaan toimintaa myös ulkomaille.

Yritysten maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön osalta on syytä huomioida, että sen perustat ovat hyvin pitkälle kansallisissa lainsäädännöissä yksilöityjä ja harmonisointia tällä alueella voi olla vaikea toteuttaa. Tarkoituksenmukaista lienee kuitenkin tarkastella jäsenmaiden järjestelmiä ja toisaalta pyrkiä löytämään erityisen toimivia järjestelmiä ja toisaalta sellaisia yksittäisiä käytäntöjä, jotka todellisuudessa muodostavat turhia esteitä yritystoiminnan uudelleenkäynnistämiselle. Suomen kanta sen osalta, että komission esiin nostamiin tavoitteisiin tulisi ensisijaisesti pyrkiä pääsemään kansallisin toimenpitein komission aiemmin antamassa suosituksessa esitetyillä tavoilla, on perusteltu ja kannatettava.

Myös perusmuistioon kirjattu tavoite, jonka mukaan Suomi vaikuttaa siihen, että arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin, on perusteltu ja kannatettava.

Eurooppalainen standardisointi

Toteamme, että standardointi on erittäin tärkeää ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Perusmuistiossa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota pk-yritysten asemaan standardoinnissa. Katsomme Suomen kannan asialliseksi näiltä osin.

Julkiset hankinnat

SY:llä ei ole huomautettavaa Suomen kannasta. EU-sääntelyuudistuksen implementointi on kesken, ja vaikka olemmekin jo paikantaneet joitakin sääntelyn muutostarpeita, Suomen kannassa esitetty käytännöllinen painotus on tarkoituksenmukainen.

Teollis- ja tekijänoikeudet

Tältä osin SY pitää Suomen muistiossa esitettyä kantaa erittäin kannatettavana. Aineettomia oikeuksia koskevia järjestelmiä tulee tarkastella nimenomaisesti kokonaisuutena ja laaja-alaisesti. Kannatettavaa on myös se, että teollisoikeuslainsäädännön osalta keskitytään vireillä olevien ja jo päättyneiden uudistusten toimenpanoon. Lisäsuojatodistusten osalta esitetty suunta on kannatettava, mutta on tärkeää, että yhtenäispatenttijärjestelmä käyntiin saadaan ensin käynnistymään kunnolla. Lisäksi SY pitää tärkeänä, että pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää aineettomia oikeuksia kiinnitetään tarkempaa huomiota ja näitä mahdollisuuksia parannetaan. Tältä osin on tärkeää huomioida, että pk-yritysten huomiointi ja merkityksen korostaminen ei jää puheiden tasolle, vaan ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin. Pk-sektorin kasvupotentiaali aineettomia oikeuksia hyödyntäen on huomattava ja tämä potentiaali tulisi saada hyödynnettyä tehokkaammin.

Muilta osin SY:llä ei ole huomautettavaa perusmuistiossa esitettyihin kantoihin.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry
Atte Rytkönen
lainsäädäntöasioiden päällikkö