YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

22.8.2005 klo 12:55
Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi varallisuusverolain kumoamisesta, laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Muutoksen tausta

Varallisuusverolain kumoaminen vuoden 2006 alusta johtaa siihen, ettei verotuksen ja eri viranomaisten päätösten perustana ollutta varallisuuserien verotusarvoa enää määritetä. Tämän vuoksi esitetään säädettäväksi laki verojen arvostamisesta verotuksessa (”arvostamislaki”), johon sisällytettäisiin yrityksen ja maatalouden nettovarallisuuden ja kiinteistön verotusarvon laskemista koskevat säännökset. Koska veronalaisista varoista ei enää kerätä tietoja varallisuusverotuksen pohjaksi, on tarkoitus säätää myös varallisuustietojen rekisteröintiä koskeva erityislaki, jonka nojalla veroviranomaisilla olisi oikeus kerätä varallisuustietoja verotuksen yhteydessä.

Varallisuusverolain kumoaminen

Suomen Yrittäjät kannattaa varallisuusverolain kumoamista.

Arvostamislaki

Säädettäväksi esitettyyn uuteen arvostamislakiin on koottu nykyisessä varallisuusverolaissa ja valtiovarainministeriön asetuksessa olevia säännöksiä. Arvostamislaki ei kuitenkaan ole yleinen, kaikenlaisten varojen arvostamista koskeva laki, vaan keskittyy yrityksen ja maatalouden nettovarallisuuden ja kiinteistöjen arvon määrittämiseen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kaikille omaisuuserille ei löydy tarvittaessa arvostamisohjetta lainsäädännössä.

Yrityksen nettovarallisuuden laskenta

Osakeyhtiön osakkeenomistajan saaman osingon, henkilöyhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen ja elinkeinotoiminnan ja maatalouden jaettavan yritystulon verottamisessa keskeisessä asemassa tulee esityksen mukaan olemaan edelleenkin yrityksen nettovarallisuus. Koska säännöksellä on vaikutusta yrityksen omistajan tuloverotukseen vuosittain, on erittäin tärkeää, ettei muutos – varallisuusveron poistaminen ja varallisuusverolain kumoaminen – johda yrityksen omistajien verotuksen kiristymiseen. Tämä tavoite ei toteudu, mikäli arvostamislaki saatetaan voimaan luonnoksen mukaisena.

Syynä yrityksen omistajan tuloverotuksen kiristymiseen on se, että käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, arvopapereiden ja asunto-osakkeiden arvostamisessa pohjaksi otetaan ainoastaan tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno. Nykyisin käyttöomaisuuskiinteistöjen ja –arvopapereiden tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijasta voidaan käyttää sitä korkeampaa verotusarvoa. Kuten luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, vertailulla on merkitystä erityisesti pitkään omistetun käyttöomaisuushyödykkeen kohdalla. Tilanne on vastaava, jos kiinteistön hankintamenoa on katettu varauksilla. Lisäksi on todettava, että osakeyhtiön perustaman tytäryhtiön osakkeiden tasearvon (vastaa yleensä perustamispääomaa) ja tytäryhtiön oman taseen mukaisen nettovarallisuuden välillä on jo muutaman toimintavuoden jälkeen merkittävä ero.

Vertailua nykyisen kaltaiseen verotusarvoon ei varallisuusverolain kumoamisen jälkeen voida tehdä, mutta arvostamislain luonnoksestakin ilmenee, että kiinteistöverotuksen pohjaksi vahvistetaan edelleen kiinteistön arvo ja listaamattoman osakeyhtiön osakkeelle matemaattinen arvo. Listattujen osakkeiden käypä arvo voidaan selvittää julkisista tiedoista ilman erillistä laskentaa. Jotta yrityksen omistajan tuloverotus ei kiristy varallisuusverolain kumoamisen yhteydessä, katsomme, että yrityksen nettovarallisuutta määritettäessä tulee suorittaa vertailu tiettyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kohdalla poistamattoman hankintamenon ja kiinteistöveron pohjana olevan arvon (käyttöomaisuuskiinteistöt) ja osakkeen matemaattisen arvon (käyttöomaisuusarvopaperit) välillä ja laskea yrityksen nettovarallisuus nykyiseen tapaan ottamalla arvoista korkeampi huomioon. Tämän vertailun toteuttamiseksi tarvittavat tiedot ovat uudistuksenkin jälkeen verohallinnon järjestelmästä saatavissa. Arvojen vertailua koskeva sääntely voidaan joustavasti sisällyttää esimerkiksi omaksi momentikseen arvostamislain 2 luvun 3 §:ään ja 3 luvun 13 §:ään.

Varojen arvostaminen

Arvostamislain 2 luvussa käsitellään yhtiötä (tarkemmin osakeyhtiötä) ja luvussa 3 muuta yritystä. Varojen arvostamisen määrittelyjen näissä luvuissa (2 luvun 3 § ja 3 luvun 13 §) pitäisi eri omaisuuslajien kohdalla vastata toisiaan, ellei ole perusteltua syytä määritellä jonkin omaisuuslajin arvostamisperusteet eri tavalla yritysmuodosta riippuen.

Tässä yhteydessä tulisi myös korjata se epäkohta, joka liittyy liikkeen tai ammatin kerryttämien rahavarojen käsittelyyn yritystoiminnan nettovarallisuutta laskettaessa. Kun pankkitilillä olevat varat ovat kertyneet nimenomaan harjoitetusta yritystoiminnasta, niiden tulisi ilman muuta sisältyä yritystoiminnan nettovaroihin. Talletusten määrä voi tapauksesta riippuen olla huomattavakin ja siten niillä voi olla suuri vaikutus yritystoiminnan tuottaman tulon jakamisessa pääoma- ja ansiotuloksi. Tästä syystä arvostamislakiin sisältyvä 3 luvun 12 § 3 momentti tulisi poistaa ja myös ammatinharjoittajien kohdalla ottaa tuossa lainkohdassa tarkoitetut varat huomioon nettovarallisuutta laskettaessa.

Matemaattisen ja laskennallisen arvon enimmäismäärä (arvostamislain 10 § ja 16 §)

Luonnoksessa todetaan arvostamislain 10 § kohdalla, että säännös vastaa periaatteiltaan osakkeen verotusarvon enimmäismäärää koskevaa varallisuusverolain 27 § 5 momentin säännöstä. Sanottu säännös vaikuttaa verovelvollisen eduksi varallisuusverotuksessa silloin, kun osakkeen kaavamaisesti laskettu verotusarvo kohoaa osakkeen käypää arvoa suuremmaksi.

Arvostamislain 10 § ja 16 § toimisivat kuitenkin verovelvollisen vahingoksi, koska osakkeen matemaattisen arvon ylittäessä osakkeen käyvän arvon eli todennäköisen luovutushinnan (luonnos s. 20), yhtiön osakkeen matemaattisena arvona pidettäisiin todennäköistä luovutushintaa. Mikäli arvostamislakiin sisällytettäisiin sanotut säännökset, seuraisi tästä merkittävää epävarmuutta yritysten ja niiden omistajien keskuudessa. Käyvän arvon ja todennäköisen luovutushinnan määrittäminen yritykselle, jolle ei ole olemassa likvidejä markkinoita, on mahdottomuus. Luonnoksessa esitetyt arvostamislain 10 § ja 16 § on poistettava.

Yritysvarallisuuden siirtoon liittyvä sukupolvenvaihdoshuojennus

Luonnoksessa esitetty muutos perintö- ja lahjaverolain 55 §:ään pienentää kahdella tavalla yrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvän veronhuojennuksen merkitystä. Ellei toisaalta yrityksen nettovarallisuuden ja nykyisen verotusarvon eroa voida oikaisulaskelman avulla säilyttää ja ellei toisaalta nykyisin sovellettavaa ns. veroleikkuria (yritysvarallisuuden (verotus)arvo voi kohota enintään 50 prosenttia edellisen vuoden arvosta) voida teknisesti säilyttää, on tässä yhteydessä tapahtuva veron kiristys kompensoitava. Luonnollinen sekä joustavasti toteutettavissa ja laskettavissa oleva hyvitys arvostuslain säätämisen myötä aiheutuvasta veronkiristyksestä voidaan toteuttaa huojentamalla siirtyvän omaisuuden arvostaminen 30 prosenttiin arvostamislain perusteella määrättävästä arvosta nykyisen 40 prosentin sijasta.

Todettakoon, että kyseessä on selkeä yrityksen omistajanvaihdokseen liittyvä veron kiristäminen erityisesti niiden yritysten kohdalla, joilla vuosittaisen arvon nousun 50 prosenttiin leikkaava rajoitus on tällä hetkellä voimassa. Näillä yrityksillä toteutettava sukupolvenvaihdos tulee aiheuttamaan merkittävän verorasituksen kasvamisen erittäin herkässä liiketoimintavaiheessa omistusta jatkajalle siirrettäessä.

Luonnoksen sivulla 11 todetaan, ettei esityksellä ole tarkoitus muuttaa vallitsevaa oikeustilaa sen suhteen, mitä varallisuutta huojennuksen piiriin kuuluu. Tässä yhteydessä todetaan oikeuskäytännön vakiinnuttaneen huojennuksen piiriin kuuluvan yritysvarallisuuden sisällön. Luonnoksessa ei kuitenkaan esitetä yhtään tätä johtopäätöstä tukevaa ennakkotapausta. Ei ole hyväksyttävää, että arvostamislakia koskevan hallituksen esityksen perusteluihin sisällytetään keskeisen, yritysvarallisuus-termin osalta sellaisia määritelmiä ja rajanvetoja, joita ei ole riidattomasti lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ratkaistu. Oikeuskirjallisuudessa puolestaan on todettu (esim. Juha Lindgren: Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen verotus s.120), että huojennussäännöstä sovellettaessa on ratkaisu tehtävä pääasiallisen toiminnan perusteella, koska saannon jakaminen huojennuksen piiriin ja sen ulkopuolelle kuuluvaan osaan ei ole mahdollista esim. tilanteessa, jossa yhtiöllä on EVL-tulolähteen lisäksi TVL:n mukaan verotettava tulolähde.

Varallisuustietorekisteri ja sen julkisuus

Verohallinto voinee kerätä rekistereihinsä ainoastaan verotusta varten tarvittavaa tietoa. Muiden viranomaisten mahdolliset tiedon saantitarpeet eivät voine olla perusteena tietojen rekisteröinnille.

Nykyisin julkisena tietona käsitellään esim. verovelvollisen verotettavaa nettovarallisuutta. Varallisuusveron poistumisen jälkeen verohallinnon rekistereissä tulisi olemaan luetteloituna tietyn verovelvollisen kohdalla hänellä olevaa erilaatuista varallisuutta ja myös velkatietoja. On epäselvää missä laajuudessa tällä hetkellä verovapaat talletukset ja joukkovelkakirjat tulisivat rekisteröitäviksi.

Luonnoksessa rekisterilaiksi esitetään, että rekisterin tiedot olisivat julkisia, tosin tietyin esim. velkoihin liittyvin rajoituksin. Perusteluna esitetään, että tiedot esim. osakkeiden ja kiinteistöjen omistajista ovat nykyisinkin saatavissa ao. rekistereistä. On kuitenkin todettava, että esim. tietyn kiinteistön osalta tiedustelu voidaan tehdä vain kiinteistökohtaisesti yksilöimällä tuon kiinteistön tiedot. Rekisterilaki tekisi mahdolliseksi tietojen keräämisen yksilöimällä verovelvollinen. Tätä ei voi pitää yksilön oikeusturvan ja yksityisyyden suojan kannalta sallittuna. Mikäli rekisteri perustetaan, tulee siinä olevien tietojen olla ainoastaan viranomaisten saatavissa ja tällöinkin ainoastaan lainsäädännössä olevan valtuutussäännöksen nojalla.

Terminologia

Termien ”yhtiö” ja ”yritys” käyttö tulisi tarkistaa siten, ettei supisteta jonkin hallituksen esityksen perustelujen kohdan soveltumista kaiken yritystoiminnan sijasta vain yhtiömuodossa harjoitettuun toimintaan. Tulisi myös selventää, milloin puhutaan osakeyhtiöstä erotuksena tilanteesta, jolloin puhutaan yhtiöistä, jollaisena pidetään osakeyhtiön lisäksi myös avointa ja kommandiittiyhtiötä.

Voimaantulosäännökset

Lakimuutosten voimaantulo olisi syytä havainnollistaa hallituksen esitykseen sisällytettävillä esimerkeillä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Leena Romppainen
veroasiantuntija