YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

5.12.2013 klo 08:22
Lausunto

Lausunto maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014–2020

Työ- ja elinkeinoministeriö

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiä luonnoksesta maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014–2020.

Pidämme erittäin hyvänä, että maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa korostetaan yritysten, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen asenteen merkitystä sekä maaseudun elinvoimaisuudessa että sen kehittämisessä. On oikea tavoite suunnitella hallinnon ja palvelujen rakenteet niin, että ne kannustavat ihmisiä ja yhteisöjä yrittämään.

Visio, tahtotila, lähtökohdat ja toimintaympäristön analyysi

Suomen Yrittäjät jakaa kokonaisohjelman vision siitä, että maaseudun tulee olla yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava ympäristö. Yrittäjämäinen asenne on paikkaperusteisen kehittämisen merkittävin mekanismi. Maaseudullekin tulee luoda toimiva monituottajamalli, jossa palveluja tuotetaan sekä julkisen että yksityisen sektorin toimesta.

Maaseudun asukkaiden näkökulmasta on olennaista, että julkinen sektori sitoutuu järjestämään peruspalvelut verovaroin. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että julkinen sektori myös yksiselitteisesti tuottaa palvelut. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen tulee erottaa entistä vahvemmin toisistaan ja palvelujen tuottamisessa tulee hyödyntää yksityisen sektorin osaamista ja voimavaroja.

Lisäksi Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että lupa- ja valvontaviranomaisten linjaukset ja käytännöt ovat samanlaiset kaikkialla Suomessa. Viranomaisten työskentelytapa tulisi muuttaa tarkastavasta ohjaavaksi, jotta luvanvarainen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan alusta lähtien oikein.

Kokonaisohjelman toimintaympäristön analyysi ja tärkeimpien muutostekijöiden tunnistaminen on tehty monipuolisesti.

Osallisuus ja lähidemokratia

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja roolia ei pidä väheksyä, mutta palvelujen rahoitusta, kilpailutusta, valtiontuki‐ ja hankintalainsäädäntöä koskevassa päätöksenteossa tai käytännön tulkinnoissa sitä ei tule suosia tai asettaa eriarvoiseen asemaan yritystoiminnan kanssa.

Toimenpiteessä 2 esitetään paikallisen kansalaisyhteiskuntasitoumuksen tekemistä. Suomen Yrittäjien mielestä uusien suunnitelmavelvoitteiden asettamista tulee välttää, joka tapauksessa harkita huolella suunnitelmalla saavutettavat hyödyt, onko niitä ja mitä ne ovat. Samalla haluamme nostaa esiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten merkittävän rooli. Mikäli kansalaisyhteiskuntasitoumuksentekemiseen päädytään tulee mukaan kutsua myös Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset.

Toimenpiteessä 4 esitetään uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja. Suomen Yrittäjät näkee, että erilaiset yritysmuodot tarjoavat jo nyt riittävästi vaihtoehtoja eikä yhteiskunnallisten yritysten tai muiden vastaavien yritysmuotojen luomiselle ole nykyistä enempää tarvetta. Mieluummin tulisi lisätä tietoisuutta olemassa olevista yritys- , työn- ja toimeentulomuodoista sekä niiden toimintaperiaatteista.

Kaikki yritykset, jotka huolehtivat velvoitteistaan ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä.

Toimenpiteessä 13 ehdotetaan, että maakunnan yhteistyöryhmiin (MYR) ja niiden alaisiin jaostoihin otetaan mukaan paikallisia toimijoita. Suomen Yrittäjät on sitä mieltä, että Yrittäjien aluejärjestöjen edustavuutta MYReissä tulee kasvattaa entisestään. Järjestö edustaa monipuolisimmin ja alueellisesti kattavimmin suomalaista elinkeinoelämää.

Asuminen ja palvelut

On myönteistä, että kokonaisohjelmassa otetaan kantaa palvelutuotannolle asetettujen normien ja velvoitteiden keventämisen puolesta. Tämä on ollut pitkään Suomen Yrittäjienkin tavoitteena.

Tavoitteena tulee olla kansalaisen tarpeita tyydyttävä palvelutuotanto. Siksi kaavamaisiin mitoituksiin, lisävelvoitteisiin ja lisätehtäviin johtaneita normeja ja velvoitteita pitää poistaa tai keventää. Myös erilaisia pätevyysvaatimuksia tulee voida arvioida ja tarvittaessa muuttaa joustavammaksi.

Suomen Yrittäjät katsoo, että SGEI-palveluiden määrittelyssä pitää noudattaa perusteellista harkintaa, eikä tyypillisesti yritysten tuottamia palvelujen tulisi määritellä SGEI-palveluksi. Jos SGEI-palveluun kuitenkin päädytään tulee palveluista ilmoittaa avoimesti. Ilmoituksessa tulee kertoa yksilöidysti, että kyse on yleiseen etuun liittyvien tehtävien hoitamisesta sekä siihen liittyvän sopimuksen tarkasta sisällöstä ja ehdoista. Ennen yleiseen etuun liittyviä palveluita koskevan sopimuksen tekemistä on suoritettava markkinoiden toimivuuden testaus. Yleiseen etuun liittyvien palvelujen turvaamista koskevassa sopimuksessa voidaan sopia siitä, että kunta maksaa osan palvelujen kustannuksista, kuitenkin siten, että toiselle osapuolelle jää palvelun tuottamisesta kohtuullinen tuotto. Kunnan tulee myös valvoa palveluiden laadun tosiasiallista toteutumista maksamaansa korvausta vastaavasti.

Toimenpiteessä 19 ehdotetaan maaseudun sosiaalipalvelujen rajaamista Suomessa ei‐taloudellisiksi ja täten valtiotukisääntelyn ulkopuolelle. Suomen Yrittäjät ei kannata tätä ja esittää toimenpiteen poistamista kokonaisohjelmasta. Sosiaalipalveluissakin kaikilla toimijoilla tulee olla samat säännöt.

Infrastruktuuri ja maankäyttö

Yritysten toimintaedellytysten ja maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että liikenneväylät pystytään pitämään kunnossa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kriittinen edellytys yritystoiminnalle. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida myös yritysten tarpeet.

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä ajatusta innovatiivista, kumppanuuteen perustuvista liikennöintiratkaisuista. Niiden toteuttamisessa pitää kuitenkin huolehtia siitä, että niillä parannetaan, ei vaikeuteta alan yrittäjien toimintaedellytyksiä.
On hyvä, että toimenpiteessä 36 nostetaan esiin sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Niillä on merkitystä myös yritysten kansainvälistymisen näkökulmasta.

Toimenpide 43 ei ole riittävän vahva. Maaseudun yritystoimintaa tällä hetkellä vaikeuttavaa maankäyttö- tai kaavoituspolitiikkaa tai lupakäytäntöjä ei saada muuttumaan tutkimuksella, vaan tilanteen parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia.

Elinkeino ja osaaminen

Suomen Yrittäjien on tyytyväinen, että teemalla on keskeinen rooli maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa. Uuden yrittäjyyden synnyttämisen lisäksi on välttämätöntä huolehtia myös nykyisten yritysten toimintaedellytyksistä.

Pidämme erikoisena kokonaisohjelmassa esitettyä näkemystä, jonka mukaan julkisten palveluiden siirtyminen yritysten tuottamiksi tuskin lisää palvelualan työpaikkoja, pikemmin päinvastoin. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että kun julkisten palvelujen tuottamista avataan yrityksille, syntyy uusia yrityksiä ja usein myös uusia työpaikkoja.

On hienoa, että kokonaisohjelmassa nähdään asiakkaiden valinnanvapauden lisääntymisen, esimerkiksi palvelusetelin käytön laajenemisen positiivinen vaikutus maaseudun palveluihin ja elinvoimaan.

Olemme samaa mieltä myös siitä, että maaseudun yritystoimintaa vaikeuttavasta tarpeettomasta sääntelystä tulee päästä eroon, eikä kansallisella lainsäädännöllä tai asetuksilla tule enää lisätä yritystoiminnan esteitä. On myös tärkeää vahvistaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoiden hankintaosaamista.

Kaiken kaikkiaan otsikkokohdassa Yrittäjyyden edistäminen esitetyt toimenpiteet ovat hyviä. Toimenpiteeseen 49 ehdotamme että toteutukseen otettaisiin mukaan myös seudulliset kehittämisyhtiöt ja uusyrityskeskukset, joilla jo osaamista yritystukipalvelujen tuottamisesta.

Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn mukaan verkostoituminen on keskeinen yritystoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen tie. Ehdotamme, että yrittäjien verkostoitumisen edistäminen huomioidaan kokonaisohjelman toimenpiteissä.

Lisäksi toivomme, että toimenpiteisiin lisätään ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja yritysten kasvun vauhdittaminen.

Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on tulevaisuudessa kriittinen menestystekijä myös maaseudulla toimiville yrityksille. Monimuotoinen ja joustavien koulutusmuotojen kehittäminen on tärkeä tavoite tästä näkökulmasta.

Omistajan- ja sukupolvenvaihdos

Erityistä huomiota toivomme kokonaisohjelmassa kiinnitettävän omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin. Suomessa on yli 50 000 yritystä, joista yrittäjä on jäämässä eläkkeelle vuosina 2014–2020 eli kokonaisohjelman toteutusaikana. On maaseudun elinvoimaisuuden ja työpaikkojen kannalta välttämätöntä, että näille yrityksille löytyy jatkaja. Toimenpide 51, jonka tavoitteena on sujuvien omistajan- ja sukupolvenvaihdosten varmistaminen maaseudun yrityksissä, onkin Suomen Yrittäjien mielestä äärimmäisen tärkeä.

Onnistuneen omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteessa keskeisintä on riittävän varhainen valmistautuminen vaihdokseen, tuki ja neuvonta sekä myyjien ja ostajien kohtaamisten mahdollistaminen. Omistajanvaihdosten edistäminen on järkevää myös siitä näkökulmasta, että tutkimusten mukaan peräti 83 prosenttia toteutuneista vaihdoksista koetaan onnistuneiksi.

Suomen Yrittäjien hallinnoimana on käynnissä Omistajanvaihdoksista kasvua ja kilpailukykyä -hanke, jonka toteutusaika on 1.7.2013–30.6.2016. Hankkeen tavoitteena on suunnitella, kuvata ja viestiä koko maata kattavat prosessit ja palvelupolut omistajanvaihdoksen koko elinkaarelle ja siten varmistaa omistajanvaihdosten sujuminen.

Hankkeen työtapa on alueellinen ja osallistava sidosryhmäyhteistyö, joka perustuu omistajanvaihdosten eri osapuolien (ostajat, myyjät ja asiantuntijat) todellisissa kohtaamisissa tapahtuvaan havainnointiin, kehittämiseen ja dokumentointiin.

Lisäksi useissa Suomen Yrittäjien aluejärjestöissä tehdään joko vakiintunutta tai projekteihin perustuvaa käytännöntyötä omistajanvaihdosten hyväksi. Suomen Yrittäjien palveluvalikoimaan kuuluu myös yrityspörssi.fi -palvelu, josta on muodostumassa yrityskauppojen keskeinen foorumi.

Pidämme tärkeänä, että maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa otetaan huomioon käynnissä olevat toimet ja olemassa olevat työkalut ja hyödynnetään ne täysimääräisesti toimenpiteen 51 toteutuksessa. Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten tavoittavuutta tulee hyödyntää.

Ekosysteemipalvelut

Ekosysteemi- ja luontopalveluihin perustuvan liiketoimintamahdollisuuksien edistämisessä tulee rohkaista toimijoita uusiin innovaatioihin, mutta myös painottaa innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista.

Yrittäjäjärjestön rooli maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamisessa

Suomen Yrittäjien (SY) toiminta perustuu vahvaan paikalliseen ja alueelliseen verkostoon. Verkostossamme toimii 4 000 yrittäjää luottamushenkilönä. Lisäksi SY:n aluejärjestöjen (21 kpl) toimistoissa työskentelee 140 yrittäjyyden ammattilaista. Järjestömme edustajat vaikuttavat tälläkin hetkellä vahvasti sekä alueellisesti että paikallisesti.

Suomen Yrittäjät on valmis tekemään työtä yrittäjyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi maaseudulla. Erityisesti toivomme huomioitavan, että Suomen jokaiseen kuntaan ulottuvan paikallisyhdistysverkostomme on erinomainen yhteistyökumppani maaseudun paikkaperusteisessa kehittämisessä.

Suomen Yrittäjät

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja

Susanna Kallama
elinkeinoasioiden päällikkö