Lausunto peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädännön muutostarpeista

Valtiovarainministeriö
lausuntopalvelu.fi

VN/4219/2023

Peruspankkipalvelut, käteisen saatavuus ja käytettävyys

Onko peruspankkipalveluita vastaavien palveluiden hinnoittelu yrityksille ja muille yhteisöille (kuten yhdistykset) käsityksenne mukaan oikeasuhtaista?

Saamiemme palautteiden perusteella mikroyrityksillä ja erityisesti yksityisillä elinkeinonharjoittajille peruspankkipalveluiden hinnoittelu on usein kohtuuttoman korkea. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan pienyrittäjät tulee rinnastaa yksityisasiakkaiksi peruspankkipalveluissa.

Pienten yritysten on käytännössä erittäin hankalaa kilpailuttaa pankkipalveluja, koska uuden pankkiasiakkuuden avaaminen toiseen pankkiin ei välttämättä onnistu. Tämä rajoittaa kilpailua ja on johtanut osaltaan hintojen pysymiseen kohtuuttoman korkeina.

Pienten yritysten kannalta yksi keskeinen kustannustekijä on myös pankkien ohjelmistorajapintojen hinnoittelu. Näiden pankkirajapintojen veloitustaso on korkea ja pankkien välillä ei ole juurikaan eroa rajapintojen hinnoittelussa.

Tällä hetkellä luottolaitoksilla on velvoite tarjota peruspankkipalveluita kuluttajille. Onko tämä peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoite riittävä vai tulisiko velvoitetta laajentaa myös muita toimijaryhmiä koskevaksi (esimerkiksi yhdistykset, mikro- ja pienyritykset, muut yritykset)?

Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä sitä, että kaikilla yrityksillä tulee olla oikeus peruspankkipalveluihin.

Pienillä yrityksillä on ollut lisääntyvässä määrin vaikeuksia tilien avaamisessa. Yritykselle ei avata asiakassuhdetta ja maksutiliä mihinkään pankkiin. Yrittäjän ulkomaalaistausta (ei-ETA ja nyt yhä useammin myös ETA-kansalainen) on yhä kategorisemmin muodostunut esteeksi peruspankkipalvelujen saannille. Toisaalta kansainvälistyneiltä pk-yrityksien pankkipalvelujen tarjoamainen uhataan lopettaa, jos yritys ei lopeta liiketoimintaansa kolmansiin maihin. Lisäksi palvelua kieltäydytään tarjoamasta perustuen yksittäisen osaomistajan mahdolliseen vanhaan henkilökohtaiseen maksuhäiriömerkintään.

Suomessa tehtyjen selvitysten ja vastaanottamiemme yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että kasvavalla osalla yritysasiakkaita on ollut viime vuosina haasteita saada pankkipalveluita. Finanssivalvonnan vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan yritysasiakkaiden asiakashakemusten hylkäämisten ja voimassa olevien asiakkuuksien irtisanomisten määrissä oli merkittävää nousua tarkastelujakson (2019–2021) aikana.

Nykytilanne on se, että pienten pk-yritysten on erittäin vaikeaa ja jopa mahdotonta saada peruspankkipalveluja. Tämä johtaa pahimmillaan liiketoiminnan aloituksen estymiseen tai olemassa olevan liiketoiminnan päättymiseen.

Ovatko käteistalletuspalvelut riittäviä ja kohtuuhintaisia?

Suomen Yrittäjät toteaa, että yritysten halukkuus ja kyky käteisen käyttöön on sidoksissa rahahuoltopalvelujen saatavuuteen. Näkemyksemme mukaan käteisen käytettävyys edellyttää sitä, että yrityksille on käytössä kohtuuhintaiset ja kohtuullisesti saavutettavissa olevat rahahuoltopalvelut koko maassa.

Lisäksi korostamme sitä, että käteisen käsittely- ja laskenta on nykyisin kallista. Rahahuoltoa tarkasteltaessa on tarpeen kiinnittää huomiota kustannustehokkaiden ratkaisujen synnyttämiseksi. Käteisen laaja käytettävyys edellyttää sen kohtuullisia käyttökustannuksia.

Miten näette käteispalveluiden kehittyvän tulevaisuudessa ja kuinka niiden riittävä saatavuus voitaisiin turvata?

Olemme huolissamme vallitsevasta kehityksestä rahahuoltopalveluiden tarjoajien määrässä. Määrä on vähentynyt voimakkaasti ja on realistinen pelko siitä, että markkinaan syntyy monopoli. Tämän seurauksena rahahuollon kustannukset todennäköisesti nousisivat entisestään. Haitallisen kehityksen vuoksi ehdotammekin, että Finanssivalvonta seuraa rahahuollon tarjoajien palkkioiden tasoa ja tarpeen vaatiessa ryhtyy toimiin hintojen sääntelemiseksi.

Hyväksytäänkö käteistä maksuvälineenä riittävästi?

Suomen Yrittäjät pitää käteisen hyväksyttävyyttä tällä hetkellä hyvällä tasolla. Käteinen on laajasti hyväksytty maksutapa kansalaisten kannalta kaikissa keskeisissä palveluissa ja tuotteissa.

Miten näette käteisen käytettävyyden kehittyvän jatkossa ja kuinka sen hyväksyttävyyttä maksuvälineenä voitaisiin turvata?

Suomen Yrittäjät katsoo, että käteisen käytettävyys kehittyy ennen kaikkea sen mukaan, miten yleistä sen käyttö on kuluttajien keskuudessa ja miten rahahuollon kustannukset ja palveluiden saatavuus kehittyvät. Mikäli kansalaiset haluavat käteistä maksutapana, yritysten kiinnostus ottaa käteistä vastaa säilyy. Vastaavasti käteisen käsittelykustannuksilla on merkitys käteisen hyväksyttävyydelle. Mitä kohtuullisemmat rahahuollon kustannukset ovat, sitä useampi yritys vastaanottaa käteistä.

Yhdymme Kaupan liiton näkemykseen siitä, että käteisen käsittelyn maltilliset kustannukset sekä rahahuollon palveluiden saatavuus pitäisivät tulevaisuudessa yllä maksuvälineen hyväksyttävyyttä ehdotettua kansallista sääntelyä paremmin. Keskuspankin käteismaksuvälineen liikkeellelaskijana tulisi viimekädessä vastata rahahuollon infrastruktuurista, mikäli markkinaehtoisesti sitä ei pystytä järjestämään. Lisäksi keskuspankin tulisi osallistua rahahuollon kustannuksiin, mikäli markkinatoimijat eivät pysty toteuttamaan sitä kohtuullisin kustannuksin. Käteistä koskevalle sääntelylle on siis olemassa vaihtoehtoja.

Jos käteisen hyväksynnälle maksuvälineenä asetettaisiin velvoite, tulisiko se asettaa kaikille kaupoille/yrityksille vai vain osalle niistä (esim. päivittäistavarakaupoille asetettaisiin velvoite, erityistavarakaupalle ei)?

Suomen Yrittäjät katsoo, että jos käteisen hyväksynnälle maksuvälineenä asetettaisiin velvoite, se saisi koskea ainoastaan välttämättömiä palveluita ja tuotteita. Sääntelyn ei tulisi edellyttää käteisen vastaanottamista esimerkiksi erikoisliikkeille. Niiden kannattavuus ei kestäisi kasvavia rahahuollon kustannuksia.

Katsomme, että rahahuollon maltilliset kustannukset ja riittävä palveluiden saatavuus pitäisivät tulevaisuudessa yllä käteisen hyväksyttävyyttä erillistä sääntelyä paremmin.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti