Lausunto valtion talousarviosta työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön eräiden asiaryhmien osalta (HE 122/2006)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Työministeriön hallinnonalan kohdalla esitetyt työpolitiikan strategian kaikki viisi päälinjausta ovat perusteltuja. Niistä ensimmäisenä mainittu rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen onkin ehkä tärkein. Tavoitteiden saavuttamiseksi olisi mielestämme laajennettava keinovalikoimaa kaikkiin työhallinnon käytettävissä oleviin keinoihin, kun tähänastisen kokemuksen perusteella on käynyt selväksi, että rakenteellinen työttömyys ei lähde alenemaan pelkästään entisenkaltaisin työvoimapoliittisin toimin.

Työvoimapolitiikan toimeenpanon (06.) puolella esitetyt toimenpiteet ovat sinänsä oikeaan suuntaan meneviä. Yhä useammilla aloilla yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Tuoreiden tietojen perusteella työvoiman saatavuus on entistä useammin esteenä yrityksen työllistämiselle. Pienemmissä yrityksissä niukkuutta koetaan erityisesti rakennusalalla mutta myös teollisuudessa ja palveluissa. Pula työntekijöistä ei tule vähenemään vaan tulee esille ennenpitkää kaikilla aloilla, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä pois työstä. Näihin molempiin haasteisiin, siis sekä tämänhetkiseen osaavan työvoiman vähyyteen että työikäisen väestönosan pienenemiseen on myös työhallinnon toimin vastattava.

Työhallintoa koskevan luvun (01.) kohdalla on budjettiehdotuksen perusteluissa selostettu sitä, miten työelämän lainsäädäntöä on tarkoitus kehittää. Kehittämisen painopisteitä olisivat yt-lain uudistaminen, vuorotteluvapaalain jatkaminen sekä määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen. Työlainsäädännön osalta ei ole esitetty lainkaan keinoja strategian päälinjausten toteuttamiseksi. Perusteluissa todetut em. lakiuudistukset saattavat olla jopa ristiriidassa strategialinjausten kanssa: vuorotteluvapaajärjestelmän ylläpitäminen jatkossakin on omiaan vähentämään työikäisten elinaikaista työaikaa.

Rakennetyöttömyyden alentamiseen on kuitenkin mahdollista ja myös pitää vaikuttaa työlainsäädännönkin keinoin. Pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden kohdalla työnantajat kokevat työsopimuksen tekemiseen liittyvän riskin erityisen suureksi. Tämän vuoksi työnantajalla olevan työsopimusriskin pienentäminen lisäisi varmuudella työnantajien uskallusta ottaa töihin myös pidempään työelämästä poissa olleita. Työsopimusriskiin vaikuttaa niin yksilöperusteisen irtisanomisen perusteiden määrittely kuin määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuus ja koeajan pituus. Vaikuttavin näistä olisi se, että yksilöperusteisessa työsopimuksen päättämisessä luovuttaisiin vaatimasta ns. painavan syyn osoittamista ja riittävää olisi sopimusoikeudessa yleisesti noudatettava “hyväksyttävän syyn” vaatiminen.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoa koskevissa perusteluissa todetaan mm. että asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja. Suomen Yrittäjien mielestä verkkopalveluita kehitettäessä työttömien työnhakijoiden rekisteri on saatettava internetin välityksellä työvoimaa tarvitsevien työnantajien käytettäväksi, jotta työnantajat voisivat myös oma-aloiteisesti hakea rekisteristä tarvitsemiaan työntekijöitä. Rekisteriä käyttävien työnantajien voitaisiin edellyttää esim. rekistöityvän työhallinnon asiakkaiksi. Työnantajayrityksissä osataan joka tapauksessa itse parhaiten arvioida, millaisia henkilöitä ja millaista osaamista yrityksissä eri tehtäviin tarvitaan.

Pitkäaikaistyöttömien ja toistuvaistyöttömien työllistämiseksi yksityisiin yrityksiin on voitava yhdistää palkkatuen käyttö nykyistä pienempään työnantajan työsopimusriskiin. Edellä jo mainitun yksilöperusteisen irtisanomisen perusteiden muuttamisen ohella on näitä työttömiä voitava ottaa töihin vuokratyön muodossa, johon saadaan myös määräajan palkkatukea. Tämä työministeriön ns. tupo2-työryhmässä jo valmisteltu menettely tulee saada pian käyttöön. Palkkatuessa on mielestämme lisäksi voita siirtyä selaiseen tukiseteli-menetelyyn, jossa työllistyvän työttömän palkkaus muodostuu hänelle suoraan maksettavasta tuesta ja työnantajan maksamasta osuudesta, joiden on yhdessä vastattava minimissään vähimmäispalkan tasoa.

Starttirahakokeilun jatkaminen, jossa tukea voidaan antaa myös palkkatyöstä yrittäjäksi lähtevälle, on Suomen Yrittäjien mielestä kannatettavaa. Starttirahaa tulisi voida antaa tällöin myös sellaisessa tapauksessa, jossa yritys siirtyisi yrittäjän eläkeelle lähdön johdosta yrittäjäksi ryhtyvälle yrityksen työntekijälle.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja