Lausunto yrittäjyysstrategian luonnoksesta

Työ- ja elinkeinoministeriölle

1. Onko yrittäjyysstrategia mielestäsi kattava siten, että yrittäjyyden edistämisen keskeiset näkökulmat on huomioitu?

Kyllä

Jos ei, niin mitä lisäisit?

Yrittäjyysstrategian luonnos on valmisteltu ennen koronapandemiaa ja sen aiheuttamia poikkeusoloja. Koska kriisi koettelee merkittävällä tavalla suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä, on paikallaan, että myös strategian esittämät yrittäjyyden edistämisen näkökulmat uudelleen arvioidaan ja tarpeellisilta osin uudelleen muotoillaan tästä muuttuneesta tilanteesta käsin. Strategian mission on oltava yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen kriisiä seuraavassa uudelleenrakennusvaiheessa.

Juuri nyt on tärkeintä auttaa mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys yli akuutin kriisivaiheen ja estää yrittäjien ajautuminen velkavankeuteen. Virus ja sen rajoitustoimet ovat ajaneet yrittäjät ja Suomen talouden ennenkokemattomaan tilanteeseen. Kysyntäshokista kärsivät kymmenet tuhannet yritykset kamppailevat olemassaolostaan. Tulevaisuus on erittäin epävarma. Pahimmassa tapauksessa edessä on konkurssiaalto ja jättityöttömyys.

Mitä syvempi on talouden haava, sitä pidempään toipuminen kestää. Nopeasti kohteensa saavuttava suora taloudellinen tuki on paras tapa varmistaa pk-yritysten selviytyminen ja talouden elpyminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuki ei saavuta kohteitaan riittävän nopeasti, vaan sen saanti voi kestää jopa kuukausia.

Kiperimmän taipaleen taituttua on keskityttävä auttamaan yrittäjiä pääsemään jaloilleen. Joillekin koronan tarjoilema shokkihoito on avannut uusia ovia: useat yritykset ovat kehittäneet lyhyellä varoitusajalla vaihtoehtoisia tapoja palvella asiakkaita ja hallita toimitusverkostoja. Osa näistä ratkaisuista jää elämään entistä ehompana liiketoimintana. Kaikilla ei kuitenkaan ole ollut kehittämiseen mahdollisuutta. Näille yrityksille kriisi tarkoittaa ikävimmillään ovien sulkeutumista.

Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei akuutin kriisivaiheen jälkeen häviä, päinvastoin. Ennätysmäärä yrittäjiä hakee tulevina kuukausina ja vuosina uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Yrittäjyysstrategiassa linjattujen toimenpiteiden on tuettava tätä uudistamistyötä. Strategian on yhdessä yrittäjien kanssa käännettävä kriisi mahdollisuudeksi synnyttää entistäkin elinvoimaisempaa yrittäjyyttä.

2. Vastaako yrittäjyyden tilannekuva käsitystäsi yrittäjien tilanteesta?

Kyllä

Jos ei, niin mitä muuttaisit?

Yrittäjyysstrategian luonnoksen tilannekuva on laadittu ennen pandemiaa ja vaatii muuttuneiden olosuhteiden ja näkymien myötä päivittämistä. Päivitys on järkevintä tehdä vasta, kun kriisin akuutein vaihe on takana ja sen vaikutukset yrittäjiin ja yrityksiin ovat astetta paremmin tiedossa.

3. Ovatko strategiset teemat mielestäsi relevantteja yrittäjyyden edistämisessä?

Kyllä

Jos ei, niin mitä muuttaisit?

Strategiset teemat ovat yleispiirteissään relevantteja yrittäjyyden edistämisessä ja tärkeitä myös koronakriisin jälkeen. Radikaalisti muuttuneen tilanteen tähden teemakokonaisuutta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen. Kokonaisuutta on syytä täydentää ainakin teemalla, joka käsittelee kriisissä pahiten kolhiintuneiden yrittäjien ja yritysten toipumista ja uuden alun mahdollisuuksia. Muita luonnosteltuja teemoja on täydennettävä tarpeellisilta osin huomioiden strategian uusi missio eli yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen pandemian jälkeisessä uudelleenrakennuksessa.

4. Strategisissa teemoissa on alustavasti tunnistettu joitakin toimenpiteitä, tunnistatko lisää toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi?

3.2 Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus yritysten kasvun tukena

Seuraavassa mielestämme keskeisimpiä toimenpiteitä tähän teemaan:

• Yrittäjien jatkuva kehittyminen: Parannetaan uransa eri vaiheissa olevien yrittäjien mahdollisuuksia kehittää ammatillista ja liiketoiminnallista osaamistaan heille räätälöidyin palveluin. Varmistetaan yrittäjien mahdollisuus kehittää osaamistaan ja yritystään resursoimalla riittävästi toisen asteen yrittäjätutkintoja ja niiden osia sekä edistämällä yrittäjille suunnattujen korkea-asteen tutkintojen, erikoistumiskoulutusten ja lyhyempien täsmäkoulutusten toteuttamista.
• Toisen asteen oppisopimuskoulutus: Parannetaan kouluttamattomien nuorten ja maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta pk-yrityksille porrastamalla oppisopimuksen aikainen palkkaus vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
• Toisen asteen ammatillinen koulutus: Vahvistetaan vuonna 2018 toteutetun uudistuksen toimeenpanoa ja varmistetaan joustavat rahoitusratkaisut pk-yritysten osaamisen kehittämisen tarpeisiin.
• Korkean osaamisen oppisopimustyyppinen järjestelmä: Käynnistetään korkea-asteen oppisopimustyyppisen järjestelmän valmisteluhanke, jossa korkeakoulututkinnon tai sen osia voi suorittaa oppisopimustyyppisellä ratkaisulla.
• Osaamistuonti: Panostetaan pitkäjänteisesti ulkomaisten osaajien hankintaan ja kotouttamiseen ja rakennetaan tähän palveluverkosto, joka huomioi myös maahan muuttaneet yrittäjät.
• Yrittäjyyskasvatus: Varmistetaan toiminnallisen yrittäjyyspedagogiikan asemaa ja resursointia vahvistamalla, että jokainen oppilas ja opiskelija kasvaa yrittäjämäiseen asenteeseen.
• Digiosaaminen: Vahvistetaan yksilöiden digitaalisten perustaitojen lisäksi edistynyttä ohjelmisto-osaamista lisäämällä alan koulutusmääriä ja houkuttelemalla ulkomaisia osaajia Suomeen järjestelmällisesti.

3.3 Kasvuhakuisen yritystoiminnan lisääminen

Seuraavassa mielestämme keskeisimpiä toimenpiteitä tähän teemaan:

• Pk-yritysten digitalisaatio-ohjelma: Käynnistetään yli hallituskausien ulot­tuva kansallinen yrityskentän digitaali­sen uudistumisen ohjelma, joka kasvattaa digitaalisesti suuntautuneiden yritysten määrää ja vahvistaa niiden kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia.
• Data- ja alustalouden osaaminen: Luodaan Business Finlandin yhteyteen alusta- ja datatalouden liiketoimintaosaamista vahvistavien palveluiden verkosto.
• Uusi kasvuhakuinen yrittäjyys: Laaditaan ja toimeenpannaan koulutuksen järjestäjiä ja yrittäjäyhteisöjä yhdistävä yrittäjyyskasvatusstrategia, joka panostaa myös uuden kasvuhakuisen oppilaitoslähtöisen yritystoiminnan syntyyn.
• Yrityksille suunnatut TKI-avustukset: Business Finlandin avustusvaltuuksien taso nostetaan hallituskauden aikana 2010-luvun alun tilannetta vastaavalle noin 500 miljoonan euron tasolle.
• Innovaatioseteli: Pk-yrityksille suunnattu innovaatioseteli on ollut kokeiluna (2016-2019) onnistunut ja se vakiinnutetaan osaksi Business Finlandin rahoituspalveluja.
• Teknologiansiirto: Tunnistetaan TKI-tiekartassa uuden korkeakoululähtöisen yrittäjyyden edistäminen yhtenä merkittävänä keinona tutkimuslöydösten markkinoille siirtämiseen.
• Korkeakoulujen rahoituskannusteet: Päivitetään korkeakoulujen rahoitusmallia siten, että se palkitsee enemmän erityisesti TKI-toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuten yritysyhteistyöstä ja tutkimuksen kaupallistamisesta.
• Avoin tutkimus: Varmistetaan, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen aineistot, menetelmät ja tulokset ovat avoimesti muiden tutkijoiden, kansalaisten ja yritysten saatavilla.
• Kahdensuuntainen TKI-residenssi: Pilotoidaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä residenssijärjestelmää, jonka kautta tohtorikoulutettavilla ja tohtoritutkijoilla on mahdollisuus työskennellä yrityksissä ja yrittäjillä tutkimushankkeissa.

3.4 Sääntelyn ja asioinnin sujuvoittaminen sekä toimivan kilpailun edistäminen

Hallitusohjelmassa sitoudutaan ottamaan päätöksenteossa huomioon vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta. Yritys- ja työllisyysvaikutukset tulee huomioida myös lainsäädäntöratkaisuissa. Pidämme suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeänä, että Suomi panostaa sekä strategisella että käytännön tasolla yritystoimintaa tukevaan sääntelyyn. Lainsäädäntö tulee uudistaa siten, että yrityksiä koskevat velvoitteet ovat kannettavissa myös kaikkein pienimmissä yrityksissä. Suomi tarvitsee laadukasta ja tietoon perustuvaa lainvalmistelua, jonka kantavana ajatuksena on pienet ensin -periaate. Se tarkoittaa, että kaiken lainsäädäntövalmistelun ja tehtyjen ratkaisujen tulee olla perusteltuja myös kaikkein pienemmissä yrityksissä.

Pk-yrityksillä on EU:n sisämarkkinoilla merkittävä rooli palveluntarjoajana, työllistäjänä ja lisäarvon tuottajana. Euroopassa on 21 miljoonaa yritystä, joista 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria. Suurin osa Euroopan työllisyydestä ja työllisyyden kasvusta syntyy pienten ja keskisuurten yritysten kyvystä kasvaa ja työllistää. Pk-yrityksistä 25 prosenttia hyödyntää EU:n sisämarkkinoita suoraan. Luvun voisi toivoa olevan suurempi. On tärkeää luoda tulevaisuuden sääntelyjärjestelmä, joka lisää eurooppalaisten yritysten luottamusta sisämarkkinoiden toimintaan ja tarjoaa ratkaisuja ulkomarkkinoiden tuomiin kilpailuhaasteisiin. Sisämarkkinoiden pelisäännöt määrittelevät siellä toimivien yritysten toimintaympäristön – joko suotuisaksi tai yrittämistä hankaloittavaksi. Tässä työssä Suomen olisi mahdollista profiloitua yrittäjämyönteiseksi vaikuttajaksi unionissa.

Sisämarkkinoiden vuoksi me emme voi Suomessa kiinnittää huomiota ainoastaan kansallisen sääntelyn järkeistämiseen. Koska yli puolet yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä on peräisin EU-aloitteista ja -hankkeista, myös EU-sääntelyn sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sääntelyn tulee luoda yrityksille lisäarvoa ja mahdollistaa kannattava toiminta sisämarkkinoilla. Suomen virallisen kannan valmistelu yrityksiä koskevaan sääntelyyn on aloitettava riittävän ajoissa, jotta maamme yritysten ja yrittäjien näkemykset voidaan ottaa huomioon jo aloitteita ja strategioita valmisteltaessa.

Kilpailullisuuden edistäminen on tärkeä teema. Kilpailullisuus ei etene vain sillä, että selvitetään ilmiöitä ja kiristetään kilpailurikkomuksista seuraavia sakkoja. Kilpailun edistäminen on tärkeää, mutta siihen tarvitaan kilpailuviranomaiselle velvollisuus antaa tehokasta ennakollista neuvontaa, erityisesti pienimmille yrityksille. Tämä on tarpeen, jotta yritykset esimerkiksi uskaltaisivat tehdä yhteistarjouksia hankinnoissa. Tutkitusti tuottavuus usein paranee, kun saman toimialan yritykset klusteroituvat ja tekevät yhteistyötä. Nyt tätä yhteistyötä ei uskalleta tehdä, jollei toimijoilla ole resursseja hankkia jo suunnitteluvaiheessa asianajoapua. Tämä johtaa siihen, että kaikkea markkinoiden potentiaalia ei saada käyttöön. Kynnystä kilpailulain mukaiseen yhteistyöhön pitää madaltaa ottamalla käyttöön tehokas ennakollinen neuvonta, jota kilpailuviranomainen antaa yrityksille. Samalla pitää poistaa kilpailua estäviä yksinoikeuksia, joista esimerkiksi kuntayhtiöillä on suhteessa omistajaansa.

Seuraavassa muita mielestämme keskeisiä toimenpiteitä tähän teemaan:

• Yhden luukun -periaate: Vakiinnutetaan digitaaliseen viranomaisasiointiin yhden luukun periaate, jonka mukaan yritysten ja yrittäjien on löydettävä heitä koskevat asiointikanavat ja niissä tunnistautumiseen tai niihin valtuuttamiseen tarvittavat palvelut sekä asiointia koskevat viranomaisviestit yhdestä paikasta.
• Kysy vain kerran -periaate: Vakiinnutetaan digitaaliseen viranomaisasiointiin kysy vain kerran -periaate, jonka mukaan kertaalleen yritykseltä ja yrittäjältä kysytyt tiedot liikkuvat yrityksen tai yrittäjän niin halutessa viranomaiselta toiselle saumattomasti ja turvallisesti.
• Yritysten digitaalinen viranomaisasiointi: Velvoitetaan yritykset ja elinkeinonharjoittajat digitaaliseen asiointiin vain niiden viranomaisten kanssa, joiden digitaaliset asiointipalvelut ovat riittävän kehittyneitä ja laadukkaita ja jotka pystyvät tarjoamaan riittävän ohjauksen ja tuen digitaaliseen asiointiin. Seurataan velvoitteen vaikutuksia pieniin yrityksiin ja elinkeinonharjoittajiin.
• Monituottajamalli 2.0: Vauhditetaan julkisen sektorin kehitystä yksityisistä ja julkisista toimijoista koostuvien palveluekosysteemien alustaksi parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen ja -järjestelmien laatua ja sovellusrajapintojen avoimuutta. Otetaan yritykset läheisesti mukaan julkisten palvelu- ja alustaratkaisujen kehittämiseen ja edistetään julkista arvoa tuottavien innovaatioiden vientimahdollisuuksia.
• Innovatiiviset hankinnat: Vahvistetaan julkisten hankintayksiköiden ja yritysten kykyä hyödyntää yksityisen ja julkisen sektorin innovaatiokumppanuuksia. Varmistetaan samalla kilpailulainsäädäntöä ja hankintamenettelyitä kehittämällä, että innovatiivisiin ratkaisuihin kohdentuvien julkisten hankintojen määrä lisääntyy ja mallit monipuolistuvat.
• Avoin tieto: Avataan julkisin varoin kerättyä, avattavaksi soveltuvaa tietoa ja varmistetaan, että se on laadultaan ja rakenteeltaan jatkojalostettavassa muodossa ja yhteensopivien rajapintojen kautta saavutettavissa.

Julkiset hankinnat

• Julkiset hankinnat on nähtävä alueen elinvoiman ja yrittäjyyden vahvistajina.
• Hankinnat on jaettava pk-yritysten kannalta sopivankokoisiin osiin.
• Julkisen sektorin ja yritysten hankintaosaamista on parannettava koulutusta ja yhteistyötä lisäämällä.
• Yhteishankintayksiköiden on huomioitava kuntien hankintapolitiikka, tavoitteet ja toteutettava markkinavuoropuheluita.
• Hankkijan on otettava vastuu yhteishankintayksikköjen ohjaamisesta. Kun hankinta tehdään kaukana, sopimuksen valvonta ja käytäntöön vieminen voivat ontua. Se voi merkitä sitä, että hankittava palvelu ja tuote eivät kehity.
• Yhteishankintayksikkö Hanselin on nostettava pk-yrittäjien osuutta sopimustoimittajissaan 75 prosenttiin. Nyt puolet sen sopimustoimittajista on pk-yrityksiä.
• Suomen Yrittäjien hankintaneuvonnan valtionavustus on varmistettava riittävälle tasolle.

Julkinen sektori markkinahäirikkönä

• In house -rajat (sekä prosentti että euromääräinen) on säilytettävä nykyisellään lainsäädännössä.
• Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille.
• Julkisen sektorin täytyy selkeästi vähentää omaa yhtiötoimintaansa sekä kilpailuttaa palvelut ja tuotteet avoimilta markkinoilta.

3.5 Yrittäjyys aluekehityksen ajurina

Seuraavassa mielestämme keskeisimpiä toimenpiteitä tähän teemaan:

• Koronakriisin jälkeen alueilla on etsittävä yhdessä ratkaisut kriisistä selviämiseksi. Maakuntiin tarvitaan yhteinen selviytymissuunnitelma, johon eri toimijat sitoutuvat. Yritystoiminnan päivittämisentarve ei kriisivaiheen jälkeenkään häviä, päinvastoin. Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Yrityspalveluiden on tuettava tätä yrittäjähenkistä uudistamistyötä.
• Alueelliset TKI-strategiat: Ohjataan kansalliseen TKI-tiekarttaan perustuen alueiden tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin avaintoimijat laatimaan strategia, joka asettaa kunkin alueen TKI-tavoitteet ja määrittää niiden edellyttämät investointitarpeet.
• Innovaatioekosysteemit: Kytketään kasvuhakuisia pk-yrityksiä alueellisen elinkeinoelämän vahvoihin innovaatioekosysteemeihin.
• Kehittämiskeskukset: Vahvistetaan korkeakoulujen, oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten roolia yritysten kehittämiskeskuksina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäristöinä.
• Yrityskeskeiset TKI-palvelut: Muodostetaan alueellisista TKI-palveluista kehityshakuisten pk-yritysten tarpeisiin vastaavan kokonaisuus yhdessä Business Finlandin valtakunnallisten palveluiden kanssa.
• Julkiset kokeiluympäristöt: Avataan julkisia tiloja, infrastruktuuria ja maa- ja vesialueita innovatiivisten yritysten kokeiluympäristöiksi.
• Team Finlandin ja Business Finlandin palveluiden saavutettavuus ja tarkoituksenmukaisuus kuntoon – myös alueille.
• EU:n rakennerahat. On syytä tarkastella esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) roolia luoda alueille kasvua ja hyvinvointia kriisin jälkeen. Lisäksi tulee selvittää mahdollisten uudessa rahoituskehyksessä luotavien uusien rahoitusinstrumenttien hyödynnettävyys.
• Yritysten neuvontapalvelut aloittavasti yrityksestä omistajanvaihdoksiin on varmistettava koko maassa.
• Valtioneuvoston aluekehittämistä käsitteleville ohjelmille on koronakriisin jälkeen todellinen tarve. Tarvittaessa eri kehittämisasiakirjoja on avattava ja päivitettävä uuteen aikaan, jotta ne antaisivat mahdollisimman hyvät eväät alueille ja yrityksille. Esimerkiksi hallituksen aluekehittämispäätös on tarkasteltava uudestaan tähän aikaan sopivaksi.

3.6 Yrittäjän uusi alku, sosiaaliturva ja jaksaminen

Teemassa on nostettu esille Early Warning -toimintamallin kehittäminen yrittäjien jaksamisen tukemiseksi ja elinkelpoisten yritysten pelastamiseksi. Tämä on hyvä asia ja tärkeää pitää strategiassa. Toisaalla strategiassa on tuotu esille myös yrittäjyyden vähäinen suosio uravaihtoehtona Suomessa. Näihin molempiin teemoihin ja erityisesti yrittäjyyden suosioon vaikuttaa voimakkaasti se, kuinka yrittäjyyteen liittyvä epäonnistumisen riski nähdään. Epäonnistumiseen yritystoiminnassa liittyvää leimaa on tärkeä lieventää – tätä voidaan tehdä montaa reittiä pitkin, mm. yrittäjyyskasvatuksella, lainsäädäntötoimilla (toisen mahdollisuuden konkreettinen helpottaminen) sekä asenneilmapiirin muutokseen tähtäävillä viestintätoimilla. Tästä voisi myös hyvä olla maininta joko teeman yhteydessä tai jossain muussa strategian kohdassa.

3.7 Yrittäjille suunnattujen palveluiden räätälöinti erityisiin tarpeisiin ja tilanteisiin

Seuraavassa mielestämme keskeisimpiä toimenpiteitä tähän teemaan:

• Yrittäjän tilanteeseen vastaavat palvelut: Jatketaan julkisten palvelujen sekä viranomaisasioinnin digitalisointia siten, että ne vastaavat entistä yksilöllisemmin ja ennakoivammin yrittäjien elämän- ja liiketoimintatilanteisiin ja vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa.
• Digitaalisuus osana kaikkia yrityspalveluita: Huomioidaan digitaalisen teknologian yritystoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet kaikissa yrityksille suunnatuissa julkisissa tai julkisrahoitteisissa neuvontapalveluissa.
• Koronakriisin jälkeen moni yrittäjä ja yritys on kokenut kovia. Yritysten neuvontapalveluiden on mukauduttava palvelemaan tätä uutta aikaa ja yrittäjää ja yritystä, joka on kohdannut kovia, mutta haluaa ottaa uuden alun yrittäjänä.

5. Minkälainen tiekartta tukisi strategian toiminnallistamista parhaiten?

Strategian toimeenpano edellyttää poikkihallinnollista tiekarttaa, joka koordinoi ja ajoittaa toimenpiteet vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, määrittelee toimenpiteistä vastuussa olevat tahot sekä sisältää selvät mittarit tehtävien toimien vaikutusten seurantaan.

Toimeenpanovaihetta varten on lisäksi perustettava päättäjistä, valmistelijoista ja sidosryhmistä koostuva korkean tason ohjausryhmä, joka vastaa laajasti yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi tehtävien toimien luotsauksesta koronakriisin jälkeisessä uudelleenrakennusvaiheessa.

6. Minkälaiset mittarit tarvitaan, jotta voidaan seurata strategian vaikuttavuutta sekä strategian toteutumista? Ehdota esimerkkejä konkreettisista mittareista.

Seuraavassa joitain esimerkkejä strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi soveltuvista mittareista. On hyvä huomata, että Pk-yritysbarometri tarjoaa myös taaksepäin katsovaa aikasarjaa monista strategialle tärkeistä yrittäjyyden ilmiöistä.

• Työllistävien yritysten määrä
• Maahan muuttaneiden yritysten yhteenlasketun liikevaihto
• Onnistuneiden omistajanvaihdosten määrä
• Naisyrittäjien määrä
• Konkurssiin ajautuneiden yrittäjien uusiutumisprosentti ja konkurssiin ajautuneiden yritysten määrä
• Yksinyrittäjien vuosiansioiden kehitys
• Yksinyrittäjien kasvuhalukkuuden kehitys
• Digitaalisesti suuntautuneiden pk-yritysten osuus
• Pk-yritysten TKI-panostusten ja ICT-investointien kehitys
• Yksinyrittäjien jaksaminen/hyvinvointi, sairauspäivien määrä, työterveyshuollon kattavuuden kehitys
• Yrittäjien koulutustaso
• Yrittäjien osallistuminen aikuiskoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen
• Pk-yritysten työntekijöiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen
• Nuorten oppisopimusopiskelijoiden määrä pk-yrityksissä
• Oppilaitos- tai korkeakouluyhteistyötä tekevien pk-yritysten osuus
• Niiden uusien tai pienten yritysten määrä, jotka ovat saaneet julkisesta hankinnasta referenssin
• Vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus
• Kasvuhakuisten pk-yritysten osuus
• Yrittäjän sairauspäivärahoihin menevien kulujen määrä
• Sääntelystä ja viranomaisasioinnista koituvan hallinnollisen taakan määrä pk-yrityksissä

7. Voit kirjoittaa muita kommentteja alla olevaan tekstikenttään.

Huomiomme verotuksesta

• Verotuksen tilannekuvan määrittelyssä (kohta 2.4) todetaan, että hyvinvointivaltiossa verotuksen kokonaistaso on lähes määritelmällisesti korkea ja Suomen veroaste on OECD-maiden joukossa kärkipäässä. Kuten strategiassa todetaan, korkeaa veroastetta voidaan kuitenkin pitää lähtökohtaisesti haastavana yrittäjyyden ja työllisyyden kannusteille. Tästä syystä korkeaa veroastetta ei pidä ottaa strategiassa kuvatulla tavalla annettuna lähtökohtana. Veroasteeseen vaikuttaa voimakkaasti julkisen sektorin koko, jota tulee pystyä tarkastelemaan kriittisesti myös hyvinvointivaltiossa. Tämä on erityisen tärkeää velkaantumista lisäävän koronakriisin jälkeen. Esimerkiksi tehtävät, jotka voidaan hoitaa myös yksityisten yritysten voimin, tulisi mahdollisuuksien mukaan siirtää pois julkiselta sektorilta. Verotuksen osalta lähtökohdaksi tulisi ottaa korkean tason sijaan kannustavuus, joka luo kasvua.
• Alustatalouden ja muiden uusien toimintamallien verotuksen suhteen on varmistettava, että ns. perinteiset ja uudet toimijat ovat verotuksen suhteen samalla viivalla, jotta kilpailuneutraliteetti säilyy (kohta 2.4).
• Strategiassa (kohta 2.8) todetaan, että OECD:n julkaisun mukaan suomalaisilla pk-yrityksillä on likimain OECD:n parhaat edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen ja useimmilla tätä aihealuetta kuvaavilla mittareilla Suomen pk-yritykset sijoittuvat viiden parhaan joukkoon. Myös verotus digitalisoituu ja digitalisaatio on lähtökohtaisesti hyvä strateginen tavoite. On kuitenkin muistettava, että kaikilla pk-yrityksillä ei ole digitalisaatioon liittyvää osaamista ja valmiudet esimerkiksi täysin digitaaliseen laskuttamiseen, kuittien välittämiseen ja viranomaisilmoittamiseen voivat olla huonot. Pk-yritykset tarvitsevat yhteiskunnalta tukea ja koulutusta pakollisen viranomaisilmoittamisen digitalisaatioon liittyen. Tämä palvelun tarve olisi hyvä huomioida yrittäjille suunnattuja palveluja käsittelevässä kohdassa 3.7.

Huomiomme työmarkkinoista

Strategiassa todetaan aivan oikein, että useissa ulkomaisissa arvioissa on käsitelty Suomen työmarkkinoiden puutteellista sopeutumiskykyä talous- ja kilpailukykykriisiin vuoden 2008 jälkeen. Vertailumaihin nähden työmarkkinoiden sopeutuminen on ollut heikompaa ja johtanut työttömyyden kasvuun ja suosituksiin paikallisen sopimisen käyttöönottamisen laajentamisesta. Tällä hetkellä käynnissä on ennennäkemätön tartuntataudin aiheuttama kriisi, joka vaikuttaa voimakkaan negatiivisesti myös talouteen ja työllisyyteen. Suomi tarvitsee toimivat työmarkkinat, joilla saavutetaan nykyistä korkeampi työllisyys ja alhaisempi työttömyys. Työmarkkinoiden toiminnasta on huolehdittava suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Työlainsäädäntö ja sen kehittäminen ovat tässä merkittävässä asemassa. Strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että uudistamalla työmarkkinoiden rakenteita edellä mainitut tavoitteet saavutetaan.

Suomessa on alle 90 000 työnantajayritystä. Trendi on ollut hieman laskeva. Niistä työnantajaliittoihin kuuluu noin 20 000 yritystä. Näissä yrityksissä työskentelee keskimäärin 50 työntekijää. Työnantajaliittoihin kuulumattomia järjestäytymättömiä yrityksiä on noin 70 000, joista noin 50 000 on velvollisia noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta. Näissä yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää. Yritykset ovat siis hyvin erilaisia. Tässä on perussyy myös sille, miksi tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän yrityskohtaisuutta työehtojen sääntelyyn. Tällä hetkellä työpaikkasopimisen mahdollisuudet ovat kaikkein rajatuimmat juuri pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä. Käytännössä lainsäädäntö estää sopimista niissä yrityksissä, joissa luottamus ja tiedonkulku ovat tutkimusten mukaan kaikkein parhaalla tolalla.

Suomessa on oivallettava, että työlainsäädäntö on markkinoiden toiminnan sääntelyä, joka vaikuttaa työn kysyntään, työn tarjontaan ja työmarkkinoiden dynamiikkaan ja sitä kautta työllisyysasteeseen sekä rakenteellisen työttömyyden tasoon. Suomessa on vapautettava työmarkkinoita. Pitää lisätä mahdollisuutta sopia työpaikalla silloin, kun sopimiselle on yhteinen tahto. Sopimisen lisääminen edellyttää myös yleissitovuusjärjestelmän uudistamista.

Huomiomme yksinyrittäjistä

• Tilannekuva yksinyrittäjistä sivulla 29 on varsin osuva ja kuvaa tilannetta hyvin ennen koronakriisiä. Kaikista yrityksistä noin 2/3 on yksinyrittäjiä. Koska kyse on merkittävästä yrittäjäryhmästä, voisi yksinyrittäjänäkökulma olla koko strategian läpi leikkaava näkökulma, ei pelkkä erillinen osuus strategiassa.
• Johdannossa mainitaan: “Viime aikoina suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja niistä erityisesti nuoriin yrityksiin.” Olisi hyvä tarkentaa, että merkittävimmin työpaikkoja on syntynyt yksinyrittäjyyden kautta, sillä 2000-luvulla yksinyrittäjien määrä on kasvanut yli 60 000:lla.

Huomiomme maahan muuttaneista yrittäjistä

• Tutkimusten mukaan maahan muuttaneet yrittäjät kaipaavat tietoa myös omalla äidinkielellä voidakseen paremmin hahmottaa yrittämistä Suomessa. Monikielisen yrittäjyyden tukimateriaalin saavutettavuus ja monikielisyys on tässä avainasemassa.
• Ohjataan tukea suoraan InfoFinlandin kehittämiseen eri kielillä.
• Mahdollistetaan yrittäjän ammattitutkinto englanniksi.
• Myönnetään automaattinen työlupa Suomessa korkeakoulu- tai toisen asteen tutkinnolla valmistuville EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville kansalaisille.
• Kevennetään yrittäjän oleskelulupaa siirtymällä etukäteisvalvonnasta jälkivalvontaan (ei vaadita asiakassopimuksia, vuokratiloja yms. jo ennen ensimmäistä oleskelulupaa).
• Otetaan käyttöön Hollannin malli, jossa ulkomaalainen yrittäjä saa vuoden aikana kokeilla yritysideaa Suomessa mentorin tuella.
• Sisällytetään kotokoulutukseen yrittäjyyskasvatuksellinen osuus työmarkkinoille suuntaaville.
• Laaditaan työnantajille selkeämpi ohjeistus tai lyhyempi ja yksinkertaisempi tapa täyttää työperusteisen oleskeluluvan hakemuslomakkeet. Tällä hetkellä lupaprosessi junnaa myös siksi, että työnantajat täyttävät lomakkeet väärin.
• Valmistellaan yhteiset alueelliset työlupalinjaukset. Yhdistämisellä voitaisiin joustavoittaa saatavuusharkintaa, työvoiman liikkuvuutta sekä kohtaannon varmistamista.

Huomiomme EU-tason asioista

• Strategiassa viitataan Euroopan unioniin vain muutamassa kohdassa. Strategiassa voisi tuoda vahvemmin esille EU:n vaikutuksen yrittäjyysympäristöön (lainsäädäntö) ja yritysten kasvuun sisämarkkinoilla (kansainvälistyminen).
• Erityisesti osiossa 2.5 Sääntely Suomessa olisi aiheellista nostaa esille, että iso osa yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä on johdettu EU-oikeudesta ja siitä syystä Suomen täytyy olla vaikuttamassa EU-lainsäädäntöön etupainotteisesti ja aktiivisesti.
• Tässä yhteydessä olisi tarpeen nostaa myös esille ”goldplating”-ilmiö ja ylisääntelyn mahdolliset haittavaikutukset suomalaisiin yrityksiin tasapuolisen sisämarkkinakilpailun näkökulmasta. Goldplating on myös maaliskuussa julkaistun EU:n sisämarkkinoiden täytäntöönpanosuunnitelman yksi huomioalue, jota komissio tulee jatkossa seuraamaan entistä vahvemmin osana direktiivien asianmukaisen täytäntöönpanon valvontaa jäsenvaltioissa (COM(2020) 94 final). Myös kotimaisia toimenpiteitä ja seurantaa ylisääntelyn osalta voisi olla tarpeen vahvistaa.

Huomiomme kansainvälistymisestä

• Strategia nostaa esille pk-yritysten verrattain alhaisen kansainvälistymisen asteen sivulla 12.
• Strategia kaipaisi vahvempaa visiota yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Nyt strategia on hyvin kotimarkkinapainotteinen. Erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukitoimia tarvittaisiin lisää ja tietoisuutta tällaisista tukitoimista ja markkinamahdollisuuksista tulisi levittää myös muiden kuin voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten piiriin, jotka jo tällä hetkellä itse ohjautuvat helposti tällaisten palvelujen piiriin.
• Strategia on tuonut esille myös verkkokaupan alihyödyntämisen pk-yrityksissä (s. 15), mutta ei esitä toimia tilanteen parantamiseksi. Yksi konkreettinen keino sisämarkkinoiden ja globaalien markkinoiden potentiaalin vahvempaan hyödyntämiseen on juuri verkkokaupan vahvistaminen myyntikanavana Suomen maarajojen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjät