YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 §:n, rikoslain 2 a luvun ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 28 §:n muuttamisesta
Oikeusministeriö
Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjien näkemyksiä otsikkoasiasta. Jos sakotettavan aikaisemmat sakkorikokset osoittavat niiden toistuvuuden ja samankaltaisuuden perusteella ilmeistä piittaamattomuutta lain noudattamisesta, ei rikoksesta voisi selviytyä enää rangaistusmääräyksellä tai sakkomääräyksellä. Jos henkilö on saman vuoden aikana saanut vähintään kuusi sakkorangaistusta, asia käsitellään tuomioistuimessa. Samalla olisi mahdollista tuomita muuntorangaistus, jos sakkoa ei saada muuten perityksi. Esityksen tavoitteena on edistää rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja yleistä lainkuuliaisuutta.
Yleiset kommentit esityksestä
Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäseen vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuositasolla, mikä vaikeuttaa omalta osaltaan yrittäjyyden edellytyksiä, kasvua ja kaupan työllistämistä. Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksen yleisenä tavoitteena on, että sakot maksettaisiin ensisijaisesti vapaaehtoisesti ja muuntorangaistukset kohdistuisivat vain sellaisin henkilöihin, jotka välttelevät sakkojen maksua, ja jotka syyllistyvät jatkuvasti omaisuusrikoksiin. Esityksessä todetaan, että vuonna 2017 yli seitsemään näpistykseen syyllistyi noin 900 henkilöä (tapausten lukumääränä 5 500 kappaletta). Tavoite on hyvä, ja muuntorangaistuksen mahdollisuutta voidaan pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisena, koska vankeus kohdistuu nimenomaan taparikollisuuteen.
Sen sijaan esityksen tavoitteena ei ole vähentää myymälävarkauksien tai näpistysten lukumäärää, kaupalle varaushävikistä tai suojautumisesta aiheutuvia kustannuksia taikka parantaa henkilökunnan turvallisuutta. Esityksessä todetaan, että vaikka vankiluvun arvioidaan kasvavan, ei muuntorangaistusjärjestelmän muutoksilla tutkimustiedon valossa ole ollut oleellista vaikutusta rikollisuuteen. Jatkossa onkin tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua myös siitä, miten omaisuusrikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti työturvallisuutta parantaen.
Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää poikkeuksia sakon tai sen osan muuttamatta jättämiseksi. Poikkeusmahdollisuuksia ja niiden perusteluita on esityksessä osin muutettu. Muuntorangaistuksen uhka esitetään kohdistettavaksi vain toistuvaan rikollisuuteen, 18-vuotta täyttäneiden tekoihin sekä henkilöihin, joiden sosiaaliset ja terveydelliset olosuhteet eivät estä muuntorangaistuksen käyttöä. Pidämme kuitenkin tärkeänä, ettei muuntorangaistusta voida välttää pelkästään päihdetaustan tai muun vastaavan perusteella. Koska tässä kohtaan tuomioistuimille annetaan harkintavaltaa, olisi harkintavallan rajoja syytä täsmentää perusteluissa. Selkeämmät säännöt edesauttaisivat myös yhtenäistä oikeuskäytäntöä.
Esityksen vaikutukset
Esityksessä on arvioitu kattavasti sen vaikutuksia viranomaistoimintaan ja julkisiin kustannuksiin. Arvion mukaan esityksestä koituva lisäkustannus olisi vähintään 10,8 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on jo huomioitu Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019-2022. Vaikutusarviointi on tältä osin kattava.
Esityksessä arvioidaan, että lakimuutosten vaikutukset yritysten toimintaan ovat vähäiset. Kaupalle varkaushävikin määrä on 550 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kaupat käyttävät erilaisiin suojautumistoimiin, kuten tuotesuojauksiin ja valvontajärjestelmiin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Pidämme tärkeänä, että rangaistuksia harkitaan rikollisuuden uskottavuuden ja kontrolloimisen näkökulmasta – ei ainoastaan valtion talouteen aiheutuvien suoranaisten kustannusten perusteella. Näpistyksissä ei ole kyse pelkästään tappioista kaupalle, vaan loppujen lopuksi hävikin maksavat rehelliset asiakkaat hyödykkeiden korkeimpina hintoina.
Tällä hetkellä yrittäjät kokevat epäkohtana, että osa myymälävarkaista jää kokonaan ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista. Voimassa oleva tilanne edellyttää käytännössä sitä, että kauppias on aktiivinen rikosasian saattamisessa tuomioistuimeen. Nykytilanne on rikoksen uhriksi joutuneelle kauppiaalle ja kaupalle kallis ja aikaa vievä prosessi, jonka kustannukset ylittävät arviomme mukaan moninkertaisesti siitä mahdollisesti aiheutuvat säästöt. Tästä syystä viranomaisvetoinen prosessi tuo yrityksille jonkin verran myös säästöjä.
Vaikka esityksessä on arvioitu, ettei se vaikuta merkittävästi rikollisuuteen, on sillä nähdäksemme myönteisiä vaikutuksia myös henkilökunnan turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Taparikollisuuden osalta voidaan arvioida, että vankeus katkaisee rikollisten rikoskierteen ainakin hetkeksi ja estää näin tapausten määrää. On henkisesti kuormittavaa, jos työntekijä joutuu kerta toisensa jälkeen työvuoronsa aikana kohtaamaan varkaustilanteita. Vaikka vaikutukset jäävät isossa kuvassa merkittäviä vaikutuksia vähäisemmiksi, voivat yksilö- ja yritystason vaikutukset olla huomattavia. Muuntorangaistuksen palauttaminen tukee osaltaan kaupan tavoitteita luoda turvallinen työympäristö työntekijöilleen.
Yksityiskohtaiset perustelut
Esityksessä todetaan, että lakien voimaantulo edellyttää tietojärjestelmämuutoksia ja tietojärjestelmien toimintavarmuuden varmistamisen. Voimaantulon takarajaksi on asetettu vuosi 2021, jolloin polisiin ja oikeushallinnon laajemmat tietojärjestelmäuudistukset valmistuvat. Voimaantulosäännös aiheuttaa yrittäjissä epävarmuutta. Pidämmekin tärkeänä, että sakon muuntorangaistuksen toteutuminen taataan ja muutos toteutetaan mahdollisimman pikaisesti.
Poliisilla on valtuudet saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaikka tutkinta käsityksemme mukaan usein päätetäänkin vain rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. Lisäksi olemme käsityksessä, että poliisin sakotusohjeiden mukaan seitsemäs sakkorikos ohjeistetaan viemään syyttäjälle. Esityksen valossa jää epäselväksi, miten sakkojen yhteismäärä voidaan tällä hetkellä todentaa.
Vaikutusten seuranta tärkeää
Vähintäänkin yhtä tärkeää on seurata ja arvioida lakimuutosten toteutuneita vaikutuksia kuin arvioida niitä ennen lain säätämistä. Vaikutuksia tulisikin arvioida kattavasti muutaman vuoden päästä lain voimaantulosta. Myöhemmin on syytä arvioida, onko kuuden sakkorangaistuksen raja asetettu liian korkealle, vai voitaisiinko sitä laskea esimerkiksi neljään. Pidämme tärkeänä, ettei sääntely johda siihen, että rangaistusten lukumääriä voidaan optimoida muuntorangaistusten välttämiseksi.
Suomen Yrittäjät
Janne Makkula Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö