Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttaminen

Valtiovarainministeriö

Vero-osasto

Lausuntopyyntö koskee valtiovarainministeriössä laadittua hallituksen esitysluonnosta nestemäisten polttoaineisten valmisteverolain (182/2010) muuttamiseksi siten, että nestekaasun verottomuus poistettaisiin. Nestekaasun ensikäyttö sekä enintään 1 000 gramman vähittäismyyntipakkauksissa myytävä nestekaasu säilyisi verottomana.

Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioon, ja on osa keväällä 2014 tehtyä päätöstä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta julkisen talouden sopeuttamiseksi 2015 – 2018. Rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluu yritystukien uudistaminen kestävää talouskasvua edistäväksi sekä ympäristöhaittoja vähentäväksi.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Nestekaasun verottomuuden poistolla tavoitellaan yhdenmukaista verokohtelua muiden lämmityspolttoaineiden kanssa. Tavoite yhdenmukaisuudesta on ymmärrettävä. Uudistuksella on kuitenkin verotusta kiristävä vaikutus, minkä vuoksi SY ei kannata esitystä. Muutos lisäisi kustannuksia useilla toimialoilla, ja heikentäisi yrityksissä jo tehtyjen energiainvestointien kannattavuutta.

Jos nestekaasun valmisteverottomuus kuitenkin poistetaan, haitat tulisi kompensoida pk-yrityksille. Tämä voitaisiin tehdä alentamalla energiaveron palautuksen omavastuuosuutta jäljempänä selvitettävällä tavalla.

Nestekaasun verottomuuden poistamisella tavoitellaan 10 miljoonan euron verotuottoja. Tästä summasta 8,5 miljoonaa kertyisi yritysten käyttämästä nestekaasusta. Toisaalta esitysluonnoksessa todetaan, että arvion mukaan 80 prosenttia teollisuuden käyttämästä nestekaasusta olisi edelleen verotonta energiaverotusta koskevien säännösten nojalla. Lisäksi osa verollisesta nestekaasusta palautetaan yrityksille energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksina.

Energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautus ei kuitenkaan nykyisin hyödytä pk-yrityksiä, koska palautuksen korkea omavastuu 50 000 euroa jättää suuren osan energiaintensiivisistä pk-yrityksistät palautuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa, että verotuotto kerättäisiin käytännössä tuotannollista toimintaa tietyillä toimialoilla harjoittavilta pk-yrityksiltä, jotka eivät nykyisestä markkinatilanteesta johtuen voi viedä kasvanutta kustannusta hintoihin (elintarviketeollisuus, puunjalostus, metalli- ja konepajat jne).

Esitämme, että energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautuksen omavastuu poistetaan tai alennetaan uudistuksen yhteydessä 10 000 euroon.

Hallinnollinen työ

Verottomuuden poisto voi merkitä myös hallinnollisen työn kasvua pk-yrityksille. Jos yritys on valmisteverovelvollinen, sen tulee hakeutua valtuutetuksi varastonpitäjäksi tai valmisteverovelvolliseksi. Varastolupien hakeminen, veron tilitykset, sekä mahdollinen verottoman ja verollisen nestekaasun erillinen hallinnointi merkitsevät kuitenkin resurssitarvetta, mikä on poissa yrityksen tuottavasta toiminnasta. Mahdollisesta valmisteverottomuudesta aiheutuva hallinnollinen työ voi siksi syödä pk-yrityksessä hyödyn, jota valmisteverottomuus merkitsisi.

Investoinnit

Useat pk-yritykset ovat myös aivan viime vuosina vaihtaneet kevyen polttoöljyn nestekaasuun ympäristösyistä. Investoinnit on laskettu maksettavaksi takaisin esimerkiksi 10 vuoden aikana. Panimot voidaan mainita esimerkkinä tällaisia investointeja tehneistä yrityksistä: jotkut ovat jopa saaneet ympäristöpalkintoja ratkaisunsa johdosta.
Jos suunniteltu verottomuuden poisto toteutetaan, tehtyjen investointien kannattavuus heikkenee ja takaisinmaksuaika pitenee. Lisäksi suunnitteilla olleet energiainvestoinnit voivat keskeytyä, mikä osaltaan jarruttaa talouskasvua.

Yhteenveto

Edellä luetellut haitat yhdistettynä eräisiin vaalikaudella toteutettuihin yritysten kustannuksia sekä hallintotaakkaa lisääviin lakimuutoksiin antavat negatiivisen signaalin pk-yrityksille. Taloustilanteen kääntämiseksi nousuun pk-yritykset tarvitsevat ennen muuta varmuutta toimintaympäristön vakaudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa pidättäytymistä verojen korotuksista. Samoin tulee päästä eroon tempoilevasta veropolitiikasta, jotta saavutetaan vakaat olosuhteet yritysten kehittämiselle ja investoinneille.

Esitys on siten vastoin tavoitetta purkaa normeja ja sääntelyä, jotka ovat yritystoimintaa hankaloittava ja työläitä. Lisäkustannusten ja velvoitteiden säätämistä yrityksille tulisi välttää erityisesti nykyisenä taloudellisena aikana.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus Satu Grekin
toimitusjohtaja veroasiantuntija