YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pitkäaikaissäästämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen (HE 158/2009)
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Verojaosto
Hallitus esittää pitkäaikaissäästämistä ja sen verotusta koskevan lainsäädännön muuttamista. Pitkäaikaiset pankkitalletukset, rahastosijoitukset, korkosijoitukset ja suorat osakesijoitukset saisivat jatkossa samanlaisen verokohtelun kuin tähän asti on ollut vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto
SY pitää pitkäaikaissäästämistä ja sitä koskevan verolainsäädännön uudistamisen tavoitteita perusteltuina, kun näitä tarkastellaan pitkäaikaissäästämisen edistämisen näkökulmasta. Veroetujen laajentaminen talletuksiin, osakkeisiin ja rahastoihin lisää vakuutettavien ja sijoittajien valinnanvapautta.
Myös lakitekninen ratkaisu, jossa verokannusteista säädetään verolainsäädännössä ja muista pitkäaikaissäästämisen ehdoista erillisessä puitelainsäädännössä, on kannatettava, koska yksityiskohtaisten ehtojen sisällyttäminen verolainsäädäntöön tekisi tuloverolain entistä monimutkaisemmaksi.
On kuitenkin tärkeää, että pitkäaikaissijoittamisen rinnastaminen perinteiseen eläkevakuutussäästämiseen ei johda siihen, että vapaaehtoista eläkesäästämistä ei enää pidetä yhtä selvänä sosiaaliturvan omavastuisena täydentäjänä kuin nykyisin. Eläkesäästämistä ei pidetä niinkään sijoituksena, vaan sosiaaliturvan täydentäjänä esim. työttömyysjaksojen, perhevapaiden tai muiden työelämään liittyvien katkosten aikana. Etenkin väestön ikääntymisen vuoksi on syytä muistaa omavastuisen sosiaaliturvan yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Verosäännöksiä ei tulisi myöskään muuttaa jatkuvasti, koska tämä vähentää luottamusta järjestelmiin.
Erittäin tärkeää on huolehtia myös siitä, että uudistus ei johda rahoitusmarkkinoiden kehittymisen näkökulmasta – välillisesti tai välittömästi – pk-yritysten riskirahoitusmahdollisuuksien kaventumiseen. Uudistuksessahan ei ehdoteta minkäänlaisten verokannusteiden lisäämistä pk-yrityksiin suuntautuviin sijoituksiin, vaan vain muihin pitkäaikaissäästämisen muotoihin.
Talouden kääntyessä taas nousuun etenkin kasvuyritykset tarvitsevat pääomia ja siihen liittyviä riskisijoituksia. Lopputuloksena ei siksi saisi syntyä tilannetta, jossa pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet heikkenevät muiden sijoitusmuotojen muuttuessa pk-yrityksiä suhteellisesti edullisemmiksi ja pk-yritysten rahoitusmarkkinat kaventuvat.
Katsommekin, että uudistuksen yhteydessä tulee toteuttaa myös jäljempänä esittämämme pk-yritysten verotuksen kannustavuuden lisäämistä koskeva muutos, joka olisi välttämätön pk-yritysten rahoituskustannusten kiristymisen estämiseksi.
Pitkäaikaisten velkojen puolittaminen pk-yrityksissä ja maataloudessa
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja SY ovat tehneet valtiova-raiministeriölle 25.09.2009 aloitteen, jonka mukaan pk-yritysten ja maataloudenharjoittajien nettovarallisuuslaskentaa tulisi korjata näiden toimintaan ja kasvuun kannustavalla tavalla puolittamalla toimintaan kuuluvat pitkäaikaiset velat. Esitys alentaisi näiden rahoituskustannuksia estämällä nykyisen pääomatuloverotuksen kiristymistä velanoton seurauksena niukkavaraisissa yrityksissä.
Pääomatuloverotuksen nettovarallisuus lasketaan toimintaan kuuluvien varojen ja velkojen erotuksena. Vaikka laajat vastuut ja annetut sitoumukset eivät näy nettovarallisuuden laskentaperusteena olevasta kirjanpidollisesta taseesta, ne merkitsevät voimakasta sitoutumista yrityksen ja maatalouden toimintaan. Näiden kautta omistajat myös kantavat lopullisen taloudellisen vastuun toiminnan riskeistä.
Laajentumista ja kasvua hakevien maatilojen ja yritysten rahoitus toteutetaan yleensä aina osittain vieraalla pääomalla. Koska nettovarallisuuskäsite aiheuttaa nykyisin epäneutraalisuutta oman ja vieraan pääoman rahoituksen välillä, myös velalla kasvaminen tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotuksessa.
Yritykset ottavat tällä hetkellä velkaa erityisesti viedäkseen toimintansa taantuman yli. SY:n ja Finnveran 2.9.2009 julkaiseman pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset nostavat erityisesti käyttöpääomalainoja (Pk-yritysbarometri, syksy 2009). Tällä hetkellä verotus uhkaa kiristyä juuri niillä, jotka yrittävät ylläpitää toimintaansa ja säilyttää työpaikat osittain velkarahalla.
Esitämme, että hallitus muuttaa maatalouden nettovarallisuuden ja pk-yritysten nettovarallisuuden sekä osakkeen matemaattisen arvon laskentaa siten, että poiketen siitä, mitä tuloverolain (1535/1992) 33b ja 38 – 41 §:ssä sekä varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) säädetään
– Elinkeinotoiminnan, maatalouden sekä muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön yritystoiminnan pitkäaikaisista veloista jätetään verovelvollisen tai osakkaan vaatimuksesta vähentämättä määrä, joka vastaa 50 prosenttia toiminnan korollisista veloista.
Muuta
Ehdotus, jonka mukaan pitkäaikaissäästämistä koskeva sopimus voitaisiin siirtää myös toisen palveluntarjoajan sopimukseen, on kannatettava, koska tällainen pitää yllä kilpailua. Myös varojen nostoperusteet olisivat perusteltuja, koska tällaisia rajoituksia on joka tapauksessa oltava ja ne tuovat sijoittamiseen pitkäjännitteisyyttä. Säästötuotteiden eläkeikä tulisi kuitenkin sitoa kiinteämmin tämänhetkiseen työeläkelainsäädännön alimpaan eläkeikään 63 vuotta, jotta etuudet eivät muutu kesken sopimuskauden. Kuolemanvaravakuutuksen verovapaudesta luopuminen perintöverotuksessa mutkistaisi sen sijaan tarpeettomasti verolainsäädäntöä.
Kertamaksullinen eläkevakuutus ei myöskään ole nykysäännösten mukaan vähennyskelpoinen siitä huolimatta, että kertyvät etuudet ovat aikanaan veronalaista tuloa. Jotta vakuutusmuodot olisivat samalla viivalla, myös kertamaksulliset eläkesopimukset tulisi säätää osittain vähennyskelpoisiksi ja etuudet osittain verollisiksi tai vaihtoehtoisesti etuudet kokonaan verovapaiksi.
Vähennyskelpoisuuden edellytyksiin esitetään myös muita muutoksia, mikä olisi seurausta verotuen laajentamiseksi. Koska vähennyskelpoisuuden edellytykset olisivat neutraalisuussyistä samat myös eläkevakuutuksille, ne olisivat hyväksyttäviä.
Anna Lundén
SUOMEN YRITTÄJÄT