Suomen Yrittäjien huomiot Verohallinnon ohjeluonnoksesta “Rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen”

Verohallinto

Sivu 1, luku ”Kiinteistöön kohdistuva”

Lähtökohtana käännetyn soveltumisessa on, että palvelu kohdistuu kiinteistöön tai pysyvään rakennelmaan. Tämä synnyttää ainakin seuraavat käytännön rajanvetotilanteet, joiden käsittely on tarpeen ottaa mukaan ohjeeseen:

• Rajaukset maanrakentamista lähellä oleviin toimintoihin, kuten
o maapohja- ja valmistelutyöt, jota lähellä on puunkorjuu mukaan lukien kannonnosto

Kun tontilta raivataan edelleenmyytäväksi kelpaavat puut, tontinomistajan näkökulmasta kyse lienee maanrakentamisesta. Koneyrittäjän näkökulmasta kyse voikin olla puiden tai kantojen hankinnasta. Näkisimme, että näiden kohtelun tulee määräytyä pääsuoritteen mukaan, mutta tämäkin tulkinta jättää aukkoja. Siitä huolimatta esitän linjattavan, että jos korjattujen puiden tai kantojen jälleenmyyntiarvo on suurempi, kuin tontinomistajalta laskutettu korjuutyön hinta, korjuuta ei pidä katsoa rakentamispalveluksi, vaan materiaalinhankinnaksi.

Tonttipuiden poistot ovat kauempana rakentamispalvelusta, mutta tielinjausten raivaaminen jo lähellä maarakentamista. Koneyrittäjien kannalta selkeintä olisi erottaa puuston raivaus kokonaisuudessaan rakentamisesta, koska volyymi näissä töissä on kuitenkin metsissä tehtävässä urakoinnissa.

• Rajaus metsänhoitoon: metsänparannustyöt kuten laikutus, mätästys, äestys ja kunnostusojitus

Esim. kunnostusojituksen osalta asian tekee mielenkiintoiseksi se, että yksittäisen metsänomistajien hankkeita suuremmiksi kokonaisuudeksi juoksee kokoon metsäkeskus tai metsänhoitoyhdistys, joten voidaanko ja pitäisikö näitä käsitellä pääurakoitsijoina. Parempana ratkaisuna näkisimme, että metsänhoito koetettaisiin määritellä kokonaisuudeksi, joka ei kuulu rakentamispalveluihin. Käsityksemme on, että harmaa talous ei ole merkittävä ongelma maanrakentamista lähellä liippaavissa metsänhoitopalveluissa.

• Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos
o ennallistamistyöt esim. ojien tukkiminen
o rajaus turvetuotantoalueen kunnostamiseen tuotantokuntoon
o rajaus pellonraivaukseen
o rajaus linjanraivaukseen

Nämä voisi mielestämme tulkita muuksi kuin rakentamispalveluiksi seuraavin perustein: 1) Tuloverotuksessa metsänparannustyönä tehtyjä maanmuokkauksia ei aktivoida kiinteistön hankintamenoon, vaan vähennetään tulonhankkimismenona, eli ei siten ”tule osaksi kiinteistöä”. 2) Toimenpiteiden jälkeen käyttötarkoitus muuttuu, joten muokkauksia voitaneen pitää uuden käyttötarkoituksen perustamiskustannuksina. Ne eivät hyödytä pellonviljelyn/turvetuotannon jälkeistä kiinteistön käyttötarkoitusta. 3) Ennallistaminen on maa-alueen palauttamista alkuperäiseen kuntoon, eikä se myöskään hyödytä kiinteistön käyttötarkoitusta sinänsä, vaan sillä poistetaan entiseen toimintaan liittyvät erityispiirteet. 4) Ainakin osa näistä käyttötarkoituksista on toimialaluokaltaan muuta kuin rakentamispalvelua.

Olennaista ei mielestämme kuitenkaan ole, ovatko nämä palvelut käännetyn sovel-tumisalan piirissä, vai ulkopuolella, vaan se, että ne on ohjeistettu ennalta.

Sivu 2. ”Rakentamispalvelu”

Ohjeluonnosta valmisteltaessa olemme todenneet, ettei toimialaluokituksilla ole virallista yhteyttä siihen, soveltuuko käännetty verovelvollisuus. Koska uskomme, että rajanvetotilanteissa tulkinta-apua tullaan käytännössä etsimään kuitenkin toimialaluokituksista (rajapinta mm. kaivannaistoimintaan ja louhintaan), esitämme, että tekstissä sitenkin välillisesti tuotaisiin esiin, että määritelmää on haettu toimialaluokituksesta.

Esitämme siis, että luvun toisen kappaleen alkuun lisättäisiin sanat ”Toimialaluokituksen mukaan”, jonka jälkeen lause jatkuu: ..rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakentamiseen.

Lisäksi esitän seuraavien yksityiskohtien verokohtelun tarkempaa kuvaamista ohjeessa:

• Teiden kunnossapito ja hoitotyöt. Esimerkiksi elinkaariurakoihin liittyvien rakentamispalveluiden käsittely työn valmistuttua.

Kysymys sadoista miljoonista euroista vuositasolla, joten ansaitsee tulla erikseen huomioiduksi ohjeessa. Rinnastetaanko nämä hissien huoltoon, jolloin aina rakentamispalvelua? Vai rajataanko sen perusteella, tehdäänkö ne erillisellä kunnossapitosopimuksella tai laskutetaan erikseen, jolloin ei ole rakentamispalvelu?

Sivu 2. ”Rakentamiseen ei kuulu”

• Viheralueiden hoitoon liittyy rajapintana siirtonurmikot

Rinnastetaanko parkettiin, jolloin asennettuna on rakentamispalvelua, vai pidetäänkö viheralueen hoitona tai tavaran myyntinä?

Sivu 3. ”Kuljetuspalvelut”

Esitämme ensimmäisen lauseen korvaamista seuraavasti: ”Rakennusmateriaalin kuljettaminen tavarankuljetukseen tarkoitetulla ajoneuvolla (esim. kuorma-auto tai liikennetraktori) ei ole rakentamispalvelua.” Perusteluna on, että ajoneuvon toiminnallisuus tulisi tässä muotoilussa paremmin esille.

Sivu 4. ”Ostajan ja myyjän status”

Jotta verovelvolliset osaavat kysyä liikekumppaneiltaan oikeat asiat, ja voisivat sitä kautta saada vilpittömän mielen suojaa, on ehdottoman tärkeää saada kirjatuksi ohjeeseen, mitä seikkoja myyjän tulee ostajasta selvittää.

Esitämme kolmannen kappaleen loppuun lisättäväksi seuraavaa: ”Selvityksessä tulee mainita ainakin ostajayrityksen toimiala ja rakentamispalveluiden myynnin säännöllisyys ja laajuus. Jos ostajan päätoimiala on muualla, on rakentamispalveluiden edelleenmyynnin säännöllisyyttä kuvattava tarkemmin. Jos myyjä on saanut selvityksen, eikä hänellä ole syytä epäillä sen todenperäisyyttä myyjän toimialan, toiminnan luonteen, tai muun ulkopuolisen havaittavan seikan perusteella, on myyjällä vilpittömän mielen suoja”

Sivu 5. ”Myynti valtiolle tai kunnalle”

Koska kuntia ja kuntayhtymiä on lukumääräisesti paljon ja ne ovat suuri rakentamispalveluiden ostajaryhmä, on edessä merkittävä käytännön tulkintaongelma, ja ruuhka alv-ohjauksissa, ellei ennakolta saada ohjeistettua, mikä on kunkin kunnan status.

Esitämme, että Verohallinto viranomaisaloitteisesti listaa ne kunnat, kuntayhtymät sekä valtion ja kuntien liikelaitokset, joiden katsotaan myyvän rakentamispalveluita muuten kuin satunnaisesti. Tulemme viestimään myös Kuntaliittoon toivomuksen, että he pyytäisivät keskitetysti kannanottoja Verohallinnolta, ja listaisivat ne julkisesti saataville.

Sivu 6. ”Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja”

Kysymyksiä on herättänyt 8c §:n ja 9 §:n välinen suhde. Ohjeessa todetaan, että kun myyjänä on ulkomaalainen, sovelletaan 9 §:ää. Ajatus lienee se, että silloin myyjään ei sovelleta ”Menettely” -kohdan mukaista kausiveroilmoittelua, jolloin ulkomaalaisen myyjän ei tarvitse rekisteröityäkään pelkästään voidakseen ilmoittaa nämä rakentamispalveluiden myynnit. Tästä seuraa kysymyksiä pykälien ensisijaisuudesta: Onko 9 § kuitenkin aina voimassa ja aina 8c §:n ohittava säännös, kun myyjä on ulkomaalainen (ilman kiinteää toimipaikkaa, joka osallistuisi rakentamispalvelun myyntiin)? Jos näin on, ulkomaalainen voisi ilmeisesti 12 §:n sanamuodon mukaan vapaaehtoisesti hakeutua verovelvolliseksi jatkossakin rakentamispalveluiden myynnistä? Se ei liene tarkoitus. Vai tuskin on tarkoitus, että 9 §:ää sovelletaan, paitsi jos ulkomaalainen yrittää hakeutua 12 §:n nojalla, jolloin ruvetaankin soveltamaan 8c §:ää ja sen perusteella evätään hakeutumisoikeus?

Esimerkin 3 mukaan tilanteessa U1 myy U2:lle ja rekisteröitymisvelvollisuus ohjeluonnoksen mukaan syntyy U2:lle eli ostajalle. Ohjeluonnoksessa viitataan 9 §:n 1 ja 3 momenttiin ja jälkimmäisen momentin mukaan käännetty verovelvollisuus on siis ostajan ulkomaalaisuudesta huolimatta voimassa 8c §:n tilanteessa. Näin ollen 9 §:ää ja 8c §:ää tulee soveltaa rinnan, jotta haluttuun lopputulokseen (ostajan pakolliseen käännettyyn verovelvollisuuteen päädytään osapuolten ulkomaisuudesta riippumatta. Koska tällaisen U1:n myynti täytyy voida katsoa 8c §:n mukaiseksi tilanteeksi (muutoin U2 ei ole verovelvollinen, esim. siis jo 9 § syrjäyttäisi kokonaan 8c §:n), niin onko U1 velvollinen antamaan Menettely-luvun Ilmoittaminen kohdassa kuvatut tiedot?

Jos U1 kuuluu ilmoittamisvelvollisuuden piiriin, onko laissa säännökset tällaisen ulkomaalaisen rekisteröinti- ja ilmoitteluvelvollisuudesta sanktioineen? Sama raportointivelvollisuus ja pakollisuus koskenee ulkomaalaisiakin, mutta silloin ulkomaalaisen rekisteröinti- ja ilmoitteluvelvollisuudesta pitäisi olla nimenomaiset säännökset.

Satu Grekin
Suomen Yrittäjät ry