Suomen Yrittäjien lausunto ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportista

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen tehtävänä on ollut selvittää mm. tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta, tutkintojen rakentumista ja niiden välisiä yhteyksiä sekä osaamistasoa, jota tutkinnoilta vaaditaan. Raportissa tuodaan hyvin esille ammatillisten tutkintojen nykytilanne sekä kuvataan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Lisäksi kehittämishanketta ohjannut työryhmä tuo esille oman näkemyksensä kehittämissuunnista.

Raportista jää puuttumaan koko tutkintojärjestelmän kehittämisnäkökulma. Ammatillista tutkintojärjestelmää tarkastellaan melko irrallisena osana koko koulutusjärjestelmää. Työelämä osaamis- ja ammattitaitotarpeet eivät kuitenkaan aina seuraa koulutusasteiden välisiä rajoja. Seuraavassa on Suomen Yrittäjien kanta esitettyihin kehittämissuuntiin.

Ammatillisen tutkintojen rakenne

Tutkintojen luokittelu

Suomen Yrittäjät kannattaa vaihtoehtoa, jossa tutkinnot luokitellaan nykyisen koulutus- ja opintoalaluokituksen mukaisesti, mutta samalla niistä muodostetaan työelämän todellisuutta heijastelevia joustavasti muunneltavia klustereita.

Nykyinen koulutus- ja opintoalaluokitus helpottaa esimerkiksi koulutuksen suunnittelua ja tilastointia. Samalla kuitenkin on tärkeää pystyä näkemään eri toimialoilla tarvittavia hyvin erityyppisiä osaamistarpeita ja niiden rajapintoja. Tällainen on esimerkiksi kiinteistöala, johon sisältyvät ainakin rakentaminen, isännöinti, huolto ja puhdistuspalvelu aloina). Klusterirakenne helpottaa esimerkiksi eri tutkintojen välisten yhteisten osaamisalueiden yhtäaikaista kehittämistä sekä luontevien tutkintokokonaisuuksien muodostamista.

Tutkintojen määrä ja jatkumo

Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä kolmiportaisen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto) tutkintojärjestelmän säilyttämistä. Tämä tarjoaa selkeän ammatillisen kehittymispolun.

Tällä hetkellä jatkumoa perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammatti- tutkinnon välillä ei välttämättä ole. On aloja tai ammatteja, joille tarvitaan ainoastaan tietyntyyppinen tutkinto ja vain osa jatkumosta. Tutkintoja tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena ja silloin kun on perusteltua, rakentaa selkeä ammatillinen kehittymispolku perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.

Tutkintojen nimet ja nimikkeet

Nykykäytännössä tutkinnon nimike muodostuu alan, toiminnon tai ammatin mukaan. Työelämän näkökulmasta on usein vaikeaa tutkintonimikkeen perusteella tunnistaa oletettua osaamista tai ammattia, joka esimerkiksi työnhakijalla on.

Tutkintonimikkeiden tulisi olla ammattiin viittaavia nimikkeitä tai nimikkeitä, jotka kuvaavat henkilön saamaa koulutusta, esimerkiksi suutari tai automaalari. Niiden perässä voi olla perustutkintoa kuvaava pt -lyhenne tai ammattitutkintoa kuvaava at-lyhenne. Tärkeää on, että kädentaitoaloilla erikoisammattitutkinnon suorittaneiden tutkintonimike sisältää mestari-sanan, esimerkiksi suutarimestari. Tämä luo tutkinnoille arvostusta.

Tutkintojen ammattitaitovaatimukset, tutkintojen muodostaminen sekä tutkintojen joustavuus

Ammattitaitovaatimukset

Tutkintojen tulee ammattitaitovaatimuksiltaan muodostaa loogisia kokonaisuuksia tutkintotyyppien (pt, at ja eat) välillä sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta.

Tärkeää on, että kakkien tutkintojen niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään ECVET –pisteinä (ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä). Tämä pisteytys auttaa määrittelemään tutkinnon vaativuustaso (NQF).

Tutkintojen muodostuminen

Kun jokainen tutkinto ja tutkinnon osa on määritelty ECVET-pisteinä helpottuu tutkintojen muodostaminen myös muista tutkinnoista haettujen tutkinnon osien avulla. Mahdollista voisi näin olla, että esim. erikoisammattitutkintoon voisi ottaa jonkin osan jopa perustutkinnosta, mikäli kyseisen tutkinnon osan ECVET-pisteytys on riittävä. Tärkeää olisi lisäksi tunnistaa korkea-asteen koulutuksissa saatua osaamista ja pystyä tarvittaessa liittämään se osaksi ammattitutkintoa.

Tutkintojen joustavuus

Perusteltua on muodostaa saman alan sekä tutkintoja yhdistävien toimialaklusterien avulla tutkintokokonaisuuksia. Tämä helpottaa oleellisesti tutkintojen kokonaisvaltaista kehittämistä ja mahdollistaa yksilöllisten tutkintokokonaisuuksien rakentamisen. Myös samansisältöisten (tai lähes samansisältöisten) tutkinnon osien laatiminen eri tutkinnoille ei ole joustavuuden lisääntyessä tarpeellista. Tämä vähentää päällekkäistä koulutusta ja pienentää koulutuksen kustannuksia.

Tärkeää on lisäksi mahdollistaa kaikkia tutkintoja koskevien yhteisten tutkinnon osien liittäminen tutkintoon. Tällainen kaikille tutkinnoille yhteinen tutkinnon osa on esim. yrittäjyys (silloin kun se ei jossakin tutkinnossa pakollisena osana).

Tutkintojen joustavuuden lisääntyminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjät kehittävät ohjausta ja henkilökohtaistamista. Joustavuus lisää selkeästi mahdollisuutta tutkinnon yrityskohtaistamiseen ja työnantajan osaamistarpeiden huomioimiseen.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Tutkintojen kehittämistä tulisi tarkastella koko koulutusjärjestelmä huomioiden.
• Nykyisen koulutusluokituksen rinnalle on rakennettava tutkintojen ryhmittely joustaviin klustereihin.
• Ammatillisten tutkintojen kolmiportaisuus on säilytettävä.
• Tutkintonimikkeet ammattiin viittaaviksi silloin kun mahdollista.
• Kaikille tutkinnoille ECVET-pisteytys ja pisteytyksen avulla mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia myös alemmista tutkinnoista.
• Yrittäjyys on tarjottava kaikkiin tutkintoihin vähintään valinnaisena tutkinnon osana.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö