Suomen Yrittäjien lausunto ammattipätevyysdirektiivin uudistamista koskevasta vihreästä kirjasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Pitkälle menevä ammattipätevyyden tunnustamista rajoittava säätely estää työvoiman liikkuvuutta. Ammattihenkilöiden liikkuvuus on keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle ja siten yksi Euroopan kilpailukyvyn keskeisistä tekijöistä.

EU:n tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa ammattihenkilöt saavat ammattipätevyytensä helposti tunnustetuksi muissa jäsenmaissa. Tällöin tunnustamista koskevien säännösten tulee olla selkeitä ja yksinkertaisia.
Suomen Yrittäjien lähtökohtana on, että ammattipätevyyksiä säädellään mahdollisimman vähän ja ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjyyden liikkuvuus on mahdollisimman vapaata.

Suomessa on pitkä perinne ammatinvapaudesta. Vuonna 1868 tuli voimaan ammatinvapauslaki ja vuonna 1879 säädettiin laki elinkeinovapaudesta.

27 EU:n jäsenvaltiossa on noin 4700 säädeltyä ammattia. Suomen Yrittäjien mielestä peruslähtökohtana EU:ssa tulee olla ammatinvapaus. Ammattipätevyyttä tulee säädellä ja elinkeinovapautta rajoittaa vain erityisen painavista syistä, kuten terveydenhuollon ammateissa.

Ammattipätevyyden tunnustaminen vaatii yhteisiä eurooppalaisia järjestelmiä. Suomen Yrittäjät on mukana ja on sitoutunut esimerkiksi kansalliseen Kööpenhaminan prosessin toimeenpanoon.
Suomen Yrittäjät pitää ammattipätevyyksien tunnustamisesta annettua vihreää kirjaa hyvänä askeleena kohti liiallisen säätelyn purkamista. Seuraavassa nostamme esille jotain näkökulmia lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Eurooppalainen ammattikortti

Ammattihenkilön tulee halutessaan saada ammattipätevyyttään todentava ammattikortti siitä maasta, jossa ammattipätevyys on suoritettu. Pätevyyden tunnistamiseen liittyvät toimet tulee voida hoitaa internetin välityksellä. Lisäksi EU -kansalaisilla tulee olla saatavilla helposti ja joustavasti tunnustamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Kortin lisäksi tulee olla sähköinen tietojärjestelmä, jonka avulla esim. työnantaja pystyy tarkentamaan työnhakijan ammattipätevyyden yksityiskohtia. Tämän tietojärjestelmän tulee olla julkinen.
Ammattipätevyyskortin myöntäjän ja siihen liittyvän rekisterin ylläpitäjän tulee toimia viranomaisvastuulla.

Osittainen pätevyys

Ammattihenkilön tulee voida saada tunnustettua myös osittainen pätevyytensä, jottei hänen tarvitse esim. suorittaa ammatti- pätevyyteen liittyvää koulutusta uudelleen.

Yhteinen vähimmäisvaatimus

Ammattipätevyyksille on perusteltua luoda yhteiset vähimmäisvaatimukset. Kannatamme ehdotusta siitä, että ammatin vähimmäisvaatimusten määrittelyyn riittää 1/3 eli yhdeksän jäsenvaltion yhtenäinen kanta.

Pätevyystasot

Pätevyystasojen luokittelussa tulisi siirtyä yhteen, yhtenäiseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaiseen luokitukseen.

Opiskelijoiden liikkuvuus

Ammattipätevyysdirektiiviä ei tulisi soveltaa opiskelijoihin jotka suorittavat toisessa jäsenmaassa opiskeluihinsa kuuluvaa pakollista työpaikalla oppimisjaksoa. Erilaisin toimin tulisi kannustaa opiskelijoita kansainväliseen opiskelijavaihtoon, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Terveydenhuollon ammattien hälytysmekanismi

Jotta potilasturvallisuus olisi mahdollisimman korkealla tasolla tilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilöstön liikkuvuus on laajaa ja vapaata, on syytä siirtyä järjestelmään, jossa kaikki jäsenvaltiot saavat tiedon henkilöstä, jonka ammatinharjoittamista on rajoitettu esimerkiksi kurinpidollisista syistä.

Kielitaitovaatimukset

On perusteltua asettaa joihinkin ammatteihin kielitaitovaatimus. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon ammatit. Jotta kielitaidon arvioiminen olisi yhteismitallista, tärkeää kehittää viranomaisten toteuttamaa kielitaitotestausta kuten yleisiä kielitutkintoja. Testaukseen pääsyn tulee olla joustavaa, nopeaa ja edullista. Kun työtehtäviin liittyy sellaisia kielitaitovaatimuksia. jota ei yleisellä testauksella voida mitata (esim. jonkin tietyn erikoissanaston hallinta), tulee työnantajalla olla oikeus varmistua kielitaidosta.

Automaattisen tunnustamisen uudistaminen

Kuten edellä on jo todettu, Suomen Yrittäjät kannattaa mahdollisimman suurta ammatinharjoittamisen vapautta. Tästä syystä tulee ammattipätevyyttä säädellä Euroopan tasolla niukasti. Tiettyyn ammattiin liittyvän koulutuksen laajuuden ja sisällön yhtenäistäminen EU:ssa ei saa johtaa siihen, että työhön siirryttäessä vaadittaisiin ko. ammattiin liittyvän koulutuksen suorittamista. Toisaalta ammattipätevyysjärjestelmän tulee tunnistaa myös Suomen näyttötutkintojärjestelmän kaltaiset osaamisen tunnustamismekanismit. Erityisesti yksityissektorilla työnantajalla tulee yleensä olla mahdollisimman vapaa päätäntävalta työntekijänsä valinnassa, riippumatta työnhakijan koulutuksesta. Sama koskee yksilön oikeutta yrittämiseen.

Erikseen määritellyissä ammateissa (esim. terveydenhuollon ammatit), on perusteltua yhtenäistää koulutuksen sisältöjä ja laajuuksia sekä vaatia työssä koulutukseen perustuvaa ammattipätevyyttä. Näissä tapauksissa kannatamme direktiiviluonnoksessa esitettyä kolmivaiheista uudistamistapaa.

Suomen Yrittäjät ry

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö