Suomen Yrittäjien lausunto hallituksen esityksestä ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien muuttamisesta

Eduskunnan sivistysvaliokunta

HE 12/2014 vp

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista (TUTKE 2) on tehty laajassa työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä. Tämän vuoropuhelun ansiosta hallituksen esitys vastaa hyvin moniin keskeisiin työelämästä lähteviin ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeeseen. Suomen Yrittäjät kannattaa hallituksen esityksessä olevia ammatillisen koulutuksen rakenteellisia muutoksia. Haluamme vielä nostaa esiin joitain tärkeitä esityksen sisältöjä.

Yrittäjyys

Uudistettava lainsäädäntö tukee yhä paremmin yrittäjyysosaamisen vahvistumista ja uuden yrittäjyyden syntymistä. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeiseksi tarkoitukseksi (2 §)) asetetaan yrittäjyyden edistäminen. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena (5 §) on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena (2 §) on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen.

Edellä olevia tavoitteita tuetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa esimerkiksi kokoamalla yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen omaksi tutkinnon osakseen. Yrittäjyys kuuluu tähän tutkinnon osaan pakollisena.
Tärkeää on, että ammatillista aikuiskoulutuksen tehtäväksi (1 §) edelleen asetetaan työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta. Tällä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluita. Tämä nk. TYKE-tehtävä tuleekin asettaa yhdeksi toimilupien myöntämisedellytykseksi.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen

Ammatillisten peruskoulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistaa nykyistä selkeämpiin tutkinnon osiin siirtyminen. Tämä jäntevöittää tutkinnon suorittamista sekä auttaa esim. työnantajaa tunnistamaan työnhakijan osittain suoritetussa tutkinnossa saavutettu osaaminen.

ECVET -pohjaiseen osaamispisteisiin perustuvaan koulutuksen mitoitukseen siirtyminen on perusteltua ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tärkeää tutkinnon osia osaamispisteiksi muutettaessa on muodostaa koko tutkinnosta tasapainoinen kokonaisuus.
Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinnon laajuuksia ei tule määritellä täsmällisenä osaamispistemääränä. Näyttötutkintoina suoritettavien tutkintojen kokonaislaajuus vaihtelee yksilöllisten valintojen mukaan eli riippuen siitä, mitä valinnaisia osia tutkintoon sisällytetään.

Työssäoppiminen

Lakiin ehdotetaan lisättävän uusi pykälä työssäoppimisesta (16a §). Pykälässä todetaan, että perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisena. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä. Asetuksen 5 a pykälä täsmentää työssäoppimisen vähintään 30 osaamispisteen laajuiseksi.

Perustelutekstissä todetaan: ”Työllä on yhä suurempi merkitys oppimisympäristönä. Työssäoppiminen ja työn hyödyntäminen osaamisen hankkimisen ja osoittamisen perustana on keskeistä. Ammatillinen tutkintojärjestelmä mahdollistaa koulutuksen ulkopuolisen oppimisympäristön laajan hyödyntämisen käyttämällä työelämälähtöisiä ja työvaltaisia ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamistapoja sekä osana näyttötutkintojärjestelmää.”

Suomen Yrittäjät pitää laki- ja asetustekstiä sekä niitä perustelevaa esitystekstiä hyvinä. Työssäoppimisen säätely tulisikin toteuttaa hallituksen esityksen mukaisesti.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
johtaja