Suomen Yrittäjien lausunto yliopistolainsäädännön uudistamisesta

Opetusministeriö

Opetusministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolainsäädännöksi.

Hallituksen esityksen keskeisin sisältö koskee yliopistojen hallinnollista uudistamista. Esityksessä lisättäisiin yliopistojen autonomiaa muodostamalla yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Esityksessä otetaan lisäksi kantaa muun muassa toiminnan rahoitukseen, yliopistojen tehtäviin sekä opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyviin seikkoihin.

Suomen Yrittäjät näkee yliopistojen aseman ja tehtävien uudelleenarvioinnin tärkeänä. Yliopistojen asemaa suhteessa valtionhallintoon on selkeytettävä. Tärkeää on myös kirkastaa yliopistojen tehtäviä vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, yhteiskunnan ja elinkeino- ja yritystoiminnan odotuksiin.

Suomen Yrittäjät näkee, että toteutuessaan esitetty lainsäädäntö selkeyttää yliopistojen asemaa. Esitys on mielestämme pääosin kannatettava. Haluamme kuitenkin nostaa esiin joitakin asioita, joihin haluamme muutoksia, täsmennyksiä tai jotka näemme muutoin erityisen tärkeiksi.

1 § Soveltamisala

Uuden yliopistolain myötä yliopistoista tulee itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Yliopistojen taloudellinen ja toiminnallinen vastuu lisääntyy.

* Hyvänä tässä järjestelyssä on pidettävä sitä, että talouden ja toiminnan välinen yhteys lähenee ja yliopistot pystyvät joustavampaan ja nopeampaan päätöksentekoon. Toisaalta on olemassa riski, että korkeakoulujen toiminnan tasoerot kasvavat. Tärkeää on kuitenkin varmistaa opetusministeriön ohjauksella, esimerkiksi tulosohjauksella, että itsenäisyyden lisääntyessä yliopistoille asetetut perustehtävät tulevat laadukkaasti hoidetuksi. Esimerkkinä tällaisesta tehtävästä on opettajankoulutus.

2 § Tehtävät

Ylipistoille on asetettu nk. kolmas tehtävä: ”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”.

* Niin kutsutuksi yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi tulisi selkeästi lisätä yritys- ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Lisäksi yliopistojen tehtäväksi tulisi kirjata uuden yrittäjyyden syntymisen edistäminen.

* Lisäksi yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi tulee kirjata aluekehitys- tehtävä. Yliopistojen tulee alueellaan huolehtia yrityksille suunnatusta koulutus ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta.

5 § Oikeuskelpoisuus

”Yliopisto voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.”

* Pykälän sanamuotoa tulisi muuttaa siten, että tukee -sanan sijaan käytettäisiin ”liittyy kiinteästi” -ilmaisua. Tämä liittää elinkeinotoiminnan harjoittamisen yliopiston tehtäviin.

* Pykälään tulisi myös ehdottomasti lisätä vaatimus siitä, että toiminta ei saa aiheuttaa kilpailuhaittoja. Lisäksi tulee lisätä maininta siitä, että yliopistojen elinkeinotoiminnan yritysvaikutukset tulee aina selvittää etukäteen.

7 § Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne

”Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.”

* Kannatamme täydennyskoulutuksen asettamista yliopistojen tehtäväksi. Perusteluissa tulisi kuitenkin todeta, että valtion rahoittama yliopistojen täydennyskoulutukseen suunnattava tuki tulisi olla erillisenä budjettikohtanaan ja se ei saa vähentää muulle aikuiskoulutukselle suunnattuja täydennyskoulutusresursseja.

9 § Tilauskoulutus

Kannatamme esitystä. Sitä tulisi kuitenkin täsmentää siten, että yliopistojen tilauskoulutus tulee toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi eriyttää omaksi osakeyhtiöksi, jolle asetetaan selkeät tulostavoitteet.

15 § Hallituksen kokoonpano

”Puolet hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.”

* On tärkeää, että yliopistojen hallituksissa on edustettuina myös yritysten, erityisesti pk -sektorin edustajia. Toivomme, että nämä ryhmät mainitaan selvästi tässä lainkohdassa.

18 § Rehtorin valinta

Lakiluonnoksen 17 §:än 2 ja 3 kohdassa korostetaan voimakkaasti rehtorin yliopistotalouteen liittyviä tehtäviä. Tästä syystä mielestämme lain 18 §:ssä tulisi todeta, että rehtorilla tulee olla myös riittävä talouden hoitoon liittyvä kokemus ja ammattitaito.

22 § Yliopistokollegio

Myös yliopistokollegiossa tulisi olla edustettuina yliopiston ulkopuolisia yritysten, erityisesti pk -sektorin edustajia

28 § Yliopiston henkilöstö

Kannatamme esitystä yliopistohenkilöstön kelpoisuuden säätämisestä johtosäännöllä. Kelpoisuusvaatimuksia ei tule ottaa lainsäädäntöön. Yliopistot saattavat tarvita joissain tehtävissä oman alansa huippuosaajia, joilta puuttuu muodollinen kelpoisuus.

29 § Henkilöstön palvelussuhde

Kannatamme esitystä yliopistohenkilöstön palvelusuhteen muodoksi työsuhdetta. Mielestämme lainkohdassa tulisi lisäksi käydä ilmi, että yliopistot voivat tehtävänsä hoitamiseksi ostaa asiantuntija ja muita palveluita myös yrityksiltä.

32 § Opiskelijaksi ottaminen

Yhteishaku tuo tehokkuutta opiskelijavalintaan. On tärkeää, että eri opintoväylät ovat tasa-arvoisia. Yhteishakumenettely ei saa asettaa esimerkiksi lukio tai ammatillista väylää pitkin tulleita epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.

33 § Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin

Kannatamme esityksessä olevia kelpoisuusehtoja. Ehdotamme lisättäväksi kohtaan 3, että myös erikoisammattitutkinnot antavat hakukelpoisuuden korkeakoulututkintoon.

Kannatamme myös tieteellisiin tai taiteellisiin jatkotutkintoihin esitettyjä opiskelijaksiottokriteerejä, joiden 1 kohta antaa selkeästi myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle mahdollisuuden hakeutua jatkotutkintoon.

37 § Opiskeluoikeus

Pidämme tavoitetta opiskeluaikojen lyhentämisestä tärkeänä. Tiukkojen opiskeluun oikeuttavien määräaikojen sijasta tulisi tavoitteeseen pyrkiä erilaisten kannusteiden avulla, kuten opintotukijärjestelmää kehittämällä.

40 § Opintosuoritusten arviointi

Yliopistolakiin tulisi saada selkeät kriteerit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytännöiksi.

45 § Toiminnan rahoitus

Esityksessä taataan yliopistoille vähintään kustannusten nousua vastaava rahoituksen lisäys vuosittain. Tämä asettaa eri koulutusasteet eriarvoiseen asemaan eikä huomioi valtiontalouden eri tilanteita. Esitämme tätä ”rahoitusautomaattia” poistettavaksi.

56 § Yliopiston oma pääoma

Lain perusteluissa todetaan, että valtio varautuu tekemään yliopistoihin finanssisijoituksia. Finanssisijoitusten tuottoja yliopistot voivat käyttää koulutus- ja tutkimustoimintansa kehittämiseen.

* Emme kannata tätä toimintamallia. Yliopistojen tehtävänä ei ole sijoitustoiminta. Toiminnan rahoittaminen sijoitustuotoilla on liian riskialtista ja epävakaata pitkäjänteiseen toimintaan.

Lakiluonnoksen perusteluissa on tarkasteltu lain yritysvaikutuksia. Perusteluissa todetaan muun muassa, että yliopistojen tulee välttää elinkeinotoiminnassaan markkinoita vääristävää toimintaa, eikä yliopistojen ensisijainen tarkoitus ole taloudellista etua tavoitteleva toiminta.

* Esitämme yliopistolainsäädäntöluonnoksen yrittäjyysvaikutusten arvioinnin täydentämistä valtioneuvoston 1.11.2007 antaman ohjeen mukaiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari

johtaja