Tieliikennelaki

Liikenne ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt lausuntopyynnön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki kokoaa yhteen käyttäytymistä koskevan lainsäädännön tieliikenteessä ja sillä pyritään tekemään lainsäädännöstä johdonmukaisempi kokonaisuus. Lain on tarkoitus mahdollistaa hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi ja sujuvoittaa säännöksiä sekä vähentää byrokratiaa. Lisäksi esityksellä toimeenpantaisiin valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuudesta ja muutettaisiin siihen liittyviä lakeja.

Pidämme esityksen lähtökohtaa, jossa säännöksiä selkeytetään ja byrokratiaa pyritään vähentämään tielainsäädäntöä purkamalla sekä tekninen kehitys otetaan aikaisempaa paremmin huomioon, hyvänä.

Haluamme kiinnittää huomiota laki esityksiin seuraaviin kohtiin, joilla on vaikutuksia yritystoiminnalle eri toimialoilla.

Traktorisäännökset

Esityksessä on useita traktoreiden käyttöön kohdistuvia lainsäädäntömuutoksia, jolla vaikeutetaan maaseudun yritystoiminnan edellytyksiä, mutta yritysvaikutuksia luonnoksessa ei ole arvioitu.

Tietyillä esityksen kohdilla on selviä kielteisiä vaikutuksia traktoriurakointiin nykyisellä traktorikalustolla (< 60 km/h).

• Ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia koskevassa luonnoksen 99 §:ssä mainitun liitteen 5 taulukossa 1 on jäänyt huomiotta teiden auraus yli 2,6 metriä leveillä lumiauroilla, kun auraus tapahtuu yli 40 km/h kulkevilla traktoreilla. Tässä pitäisi katsoa, että syrjiikö esitetty 40 km/h:n nopeusrajoitus täysin perusteetta traktoreiden käyttöä teiden talvikunnossapidossa ja vaikeuttaako se siten alempi asteisen tiestön talvikunnossapitoa.

• Luonnoksen 99 §:ssä mainitun liitteen 5 taulukossa 2 mainittua kaavamaista 40 km/h nopeusrajoitusta traktoriin kytketylle hinattavalle ajoneuvolle tulee tarkastella uudelleen. Lakiehdotus voi olla kyseenalainen esimerkiksi erikoiskuljetustilanteissa, kuten traktoriin kytkettävät ajoneuvonkuljetusperävaunussa, joiden leveys ylittää 2,60 metriä. Tässä olisi syytä tarkastella pitäisikö traktorin ja hinattavan ajoneuvon enimmäisnopeuden määräytyä suoraan traktorin sallitun enimmäisnopeuden perusteella.

• Nykysäännösten mukaisten traktoreiden suurimmat tiellä sallitut massat ovat kaksiakselisina, molempien akseleiden vetäessä, 23 tonnia. Esityksessä liitteen 6 taulukossa 4 pudotettaisiin kyseinen massa 18 tonniin ja siten tekisi osan nykykalustosta tiellä käyttökelvottamaksi. Tätä muutosta ei ole mitenkään perusteltu, eikä arvioitu lakiluonnoksessa. Valmistelua on tämän osalta jatkettava ennen kuin kyseistä ehdotusta voidaan tehdä.

• Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon enimmäismassan osalta esitys vaikeuttaa traktorin käyttöä lyhytmatkaisissa, niille erityisesti soveltuvissa kuljetuksissa ja tältä osin luonnosta olisi syytä tarkastella uudelleen.

Pysäköinnin määritelmä, ajoneuvon pysäyttäminen ja pysäköinti jakeluliikenteen näkökulmasta

Pysäköinnin määritelmää tulisi tarkastella siten, että jakeluliikenteessä olisi oikeus pysäyttää ajoneuvo kuormaamisen ajaksi ja sallittava pysäytyksen kestoajaksi sen, minkä kuorman turvallinen purkaminen ja lastaaminen tosiasiassa vaatii. Tätä ei tulisi sitoa yksinomaan vaikeasti määriteltävän lyhytaikaisuuden vaatimukseen.

Luonnoksen 37 §:n momentissa 2 todetaan, että ajoneuvoa ei saisi pysäyttää eikä pysäköidä pyöräkaistalla tai linja-autokaistalla. Jakeluliikenteen toimintaedellytyksen turvaamiseksi olisi kuitenkin hyvä tarkastella olisiko linja-autokaistalla mahdollista seisottaa ajoneuvoa lyhytaikaisesti ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten.

Rengasvaatimukset

Luonnoksen 105 §:ssä ehdotetaan, että talvirenkaita olisi käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Tulkintamme mukaan ehdotettu muutos pakottaisi yritykset varustamaan ajoneuvot talviajan renkailla silloinkin, kun toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää kesärenkaita. Yritysten ei kannata välttämättä varustaa koko kalustoaan talvirenkailla yksittäisen maaliskuun lopussa olevan lumisen päivän vuoksi. Näin ollen laki pykälää tulisi näiltä osin tarkastella uudelleen.

Liikennevirhemaksu

Luonnoksen 164 §:ssä, liittyen nopeusrajoitusten rikkomiseen, ei ole määritelty toleranssirajoja kaikkein pienimmille ylinopeuksille, vaan ehdotuksen 1 momentin 1 kohdan mukaisesti nopeusrajoituksen ollessa enintään 60 kilometriä tunnissa voidaan enintään 5 kilometriä tunnissa ylinopeudesta määrätä 70 euron liikennevirhemaksu. Vastaavasti 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että nopeusrajoituksen ollessa yli 60 kilometriä tunnissa voitaisiin enintään 5 kilometriä tunnissa ylinopeudesta määrätä 50 euron liikennevirhemaksu.

Katsomme, että hyvin pienessä ylinopeudessa ei olisi kyse siitä, että kuljettaja rikkoo tieliikennelakia tahallaan tai huolimattomuudesta, mitä edellytetään teon rangaistavuuden osalta. Katsommekin, että edellä mainitut kohdat tulisi tarkastella uudestaan ja asettaa toleranssiraja siten, ettei hyvin pienistä ylinopeuksista voisi määrätä liikennevirhemaksua. Mielestämme toleranssiraja voisi vastata nykyistä sakotuskäytäntöä.

Ajokorttiseuraamusjärjestelmä

Ajokorttilain 65 §:ssä rikkomuslistaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että nopeusrajoituksen rikkominen johtaisi ajokorttiseuraamukseen vain, mikäli kyse olisi yli 10 km/h ylinopeudesta enintään 60 km/h nopeusrajoitusalueella tai yli 15 km/h ylinopeudesta yli 60 km/h nopeusrajoitusalueella. Samassa yhteydessä tulisi pohtia, mitkä muut ajokorttilain 65 §:ssä mainitut rikkomukset, kuin lievät ylinopeusrikkomukset tulisi siirtää pois ajo-oikeuteen vaikuttavien tekojen listasta.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sampo Seppänen
pääekonomisti ekonomisti