Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeri on pyytänyt lausuntoa työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuutta käsittelevästä arviomuistiosta, joka on päivätty 17.12.2011. Muistio keskittyy työeläkevakuutusyhtiöiden yhtiökohtaiseen hoitokustannusosan ja työhyvinvointipalvelujen sääntelyyn ja kilpailuun.

Työeläkejärjestelmän toimivuus

Vastaus kysymykseen 1: Muistio ei ymmärtääksemme sisällä asiavirheitä. Selvyyden vuoksi muistiossa olisi ehkä voitu mainita, että sen hoitokustannusosa koskee pelkästään TyEL:iä, ei YEL:n hoitokustannuksia.

Vastaus kysymykseen 2: Muistio tarjoaa Suomen Yrittäjien mielestä oikeansuuntaiset lähtökohdat ja peruslinjaukset. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan osalta käytäntö kaipaa uudistuksia, mutta muiden maksun osien kuten TEL-maksun vanhuus- ja työkyvyttömyysosien tulisi pysyä yhtiöittäin samoina. Kilpailun päätavoitteena tulee olla työeläkejärjestelmän mahdollisimman hyvä tehokkuus.
Työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailua olisi kuitenkin voitu muistiossa tarkastella laajemmin. Esimerkiksi asiakashyvityksiä, joita maksetaan yhtiöiden vakavaraisuuden perusteella, olisi ollut perusteltua käsitellä.

Vastaus kysymykseen 3: Täysin avoimeen yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan ei tulisi Suomen Yrittäjien mielestä siirtyä, koska sillä voisi olla vaikutusta työeläkejärjestelmän rakenteeseen sen keskittymistä lisäävästi.

Vastaus kysymykseen 4: Kilpailu hoitokustannusosan kohdalla on perusteltua, mutta kilpailun lisäämisessä tulisi tavoitella ensisijaisesti toiminnan tehokkuutta. Kilpailussa tulee välttää asetelmaa, jossa hintakilpailu nousisi liian suureen rooliin suhteessa työeläkejärjestelmän toiminnan pitkäjänteisyyteen. Kilpailun perusteiden tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä.

Vastaus kysymykseen 5: On otettava huomioon, että alan yhtiöillä on erilainen vakuutuskannan rakenne. Täysin yhtiökohtainen malli voisi johtaa siihen, että hoitokustannukset hinnoitellaan vakuutuksen suuruusluokan mukaan, jolloin maksut vaihtelisivat liikaa yritysten koon mukaan.

Vastaus kysymyksiin 6 ja 8: Vapaa hoitokustannusosan hinnoittelu voisi asettaa erikokoiset työeläkeyhtiöt erilaiseen asemaan. Alan keskittyminen voisi siten edetä nykyistä pidemmälle, mitä pidämme haitallisena. Näitä vaikutuksia voisi vähentää siirtyminen käytäntöön, jossa suurempi osa hoitokustannusosasta perustuisi vakuutusten lukumääriin. Työeläkeyhtiöiden on hoidettava kaikenkokoisia vakuutuksia, ja tämä tulisi huomioida kilpailua uudistettaessa.

Työkyvyn ylläpito ja työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet

Vastaus kysymykseen 1: Muistio ei tältäkään osin nähdäksemme sisällä asiavirheitä

Vastaus kysymykseen 2: Lähtökohdat ovat Suomen Yrittäjien näkökulmasta oikeansuuntaiset. Muistiossa korostetaan oikein, että työhyvinvointipalvelut kuuluvat oleellisesti työeläkeyhtiöiden toimintaan. Työkyvyn ylläpito on tärkeää sekä yksittäisen työntekijän ja yrityksen tasolla sekä myös koko työeläkejärjestelmän kantokyvyn ja maksujen tason kannalta.
Käytännön toimintaa tulisi kuitenkin ohjata vielä selvemmin työkyvyttömyysriskien torjuntaan. Nykyisin kilpailu kohdistuu osin liikaa asiakashankintaan, mikä ylläpitää epäilyjä työeläkeyhtiöiden keskinäisen kilpailun toimivuutta kohtaan – kuten muistiossa todetaankin.

Vastaus kysymyksiin 3 ja 4: Säätelyn tavoitteena tulisi olla se, että työhyvinvointipalveluihin käytettävät varat kohdistuvat tasapuolisemmin suuriin ja pieniin yrityksiin palvelujen vaikuttavuuden perusteella.
Työeläkeyhtiöiden toiminnan työkyvyttömyyden torjumisessa tulisi olla enemmän ennakoivaa ja välillistä kuin suoraa rahoituksen kanavointia asiakasyrityksille. On myös huomattava, että pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä kerättyjen työkyvyttömyysmaksujen määrä ylittää moninkertaisesti vuotuisten työkyvyttömyysmenojen määrän. Tämän ongelman ratkaisu löytyy kuitenkin enemmän maksutariffien kuin työhyvinvointipalvelujen kilpailun kautta.

Vastaus kysymykseen 5: Emme pidä tarkempaa säätelyä liian byrokraattisena, vaan tarpeellisena kilpailutilannetta ja kilpailun pelisääntöjä selkiyttävänä tekijänä.

Vastaus kysymykseen 6: Tarkempi säätely ei mielestämme ole mitenkään ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa. Edelliseen vastaukseen viitaten toteamme, että työeläkeyhtiöiden asiakasyrityksiinsä suuntaamat työhyvinvoinnin rahalliset panostukset ovat osin tarpeettoman kaukana työkyvyttömyysriskien ennakoivasta torjunnasta.
Tältä osin työeläkeyhtiöt voisivat harjoittaa myös laajempaa itsesäätelyä valvomalla tarkemmin työhyvinvointirahojen käyttöä sekä raportoimalla säännöllisesti omista toimistaan tällä osa-alueella.

Vastaus kysymykseen 7: Parhaimmillaan tarkempi säätely voisi tehostaa työkyvyttömyysriskien ennalta ehkäisyä. Toinen ja varmempi vaikutus tarkemmalla säätelyllä olisi se, että informaatio työhyvinvointitoiminnasta lisääntyisi, mikä kohentaisi tämän toiminnan uskottavuutta. Samalla varat voisivat kohdentua paremmin työhyvinvoinnin todelliseen edistämiseen.

Suomen Yrittäjät ry

Timo Lindholm
varatoimitusjohtaja