YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Useanväliset palvelukauppaneuvottelut (Trade in Services Agreement, TiSA)
Eduskunta
Talousvaliokunta
Esityksen tausta
Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt asiantuntijaa kuultavaksi ja kirjallista asiantuntijalausuntoa aiheesta ”useanväliset palvelukauppaneuvottelut, TiSa”.
EU on yksi WTO:n 25 jäsenestä, joka käy neuvotteluja kunnianhimoisesta useammankeskisestä palvelusopimuksesta (TiSA). Yhdessä näiden maiden osuus palvelujen maailmankaupasta on 70 prosenttia.
Palveluiden osuus EU:n BKT:sta ja työllisyydestä on myös noin 70 prosenttia, ja se on siksi tärkeä osa kansainvälistä kauppaa.
Neuvotteluja käydään markkinoillepääsystä ja sääntöaiheista ja on tavoiteltavaa, että neuvottelut saatetaan päätökseen mahdollisimman nopeasti sopimuksen laadusta tinkimättä.
Johtopäätökset
TiSA-sopimus on suomalaisten pk-yritysten kannalta ongelmaton ja tervetullut. Pienen maan ja kielialueen etu on toimia mahdollisimman kansainvälisesti. Kansainvälinen vuorovaikutus auttavat yrityksiä kehittymään ja menestymään.
Suomalaisten palveluyritysten kannalta kotimarkkinat ovat rajalliset. Tämän seurauksena suomalainen verkkokauppa on varsin alikehittynyt. Suomalaiset ovat verkko-ostamisessa Euroopan kärkeä, mutta ostamiset tehdään pääosin ulkomaisista verkkokaupoista.
TiSA-sopimusta tarvitaan. EU-maiden yritykset kohtaavat eri puolilla maailmaa erilaisia kaupanesteitä, kuten läpinäkymättömiä sääntöjä, valtion puuttumista asioihin ja perusteettomia tietojen säilyttämiseen ja tallentamiseen liittyviä vaatimuksia.
Selkeyttä sopimukseen tuo myös se, että julkiset palvelut eivät kuulu sopimuksen piiriin.
Kuljetuspalvelut kuuluvat sopimukseen ja kuljetukset ovat suomalaisten kannalta tärkeä asia. Tavaravienti Suomesta tapahtuu eri kuljetusvälineillä pääasiallisesti meriteitse. Kuljetuskustannusten taso ja palveluiden sujuvuus on oleellinen asia.
Sopimus pidetään avoimena siten, että halukkaat maat voivat liittyä siihen myöhemmin.
Mikäli TiSA-sopimus hyväksytään, pidämme tärkeänä, että tiedotetaan niistä mahdollisuuksista, jotka sopimus tuo mukanaan. Tämä onnistuu helpoiten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. TiSA-sopimus on julkisuudessa vain ollut vähemmän kiinnostava kuin TTIP. Todettakoon kuitenkin, että neuvotteluprosessi on ollut riittävän avoin. Tietoa on hyvin saatu eri neuvotteluvaiheista.
Palveluiden kasvava merkitys
Palveluviennin kehitys on luonnollisesti keskeinen asia Suomen kannalta. Suurimmat palveluiden vientimaat ovat Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Saksa ja Kiina. Kärkimaiden Ruotsin ja USA:n palveluviennin osuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin maiden osuudet tavaraviennistä. Palveluvienti painottuu pääkaupunkiseudulle, jonka osuus on 55–60 %. Suomen palveluiden tilastoitu vienti on noin 21 miljardia euroa (2014). Käytännössä vienti on paljon suurempi.
Palveluviennistä yli 40 % prosenttia koostuu IT-palveluista, kuten televiestinnästä, tietojenkäsittelystä ja tietopalveluista. Neljännes kertyy liike-elämän palveluista. Palvelukauppa on tuottoisaa ja jokaisesta vientieurosta jää merkittävästi suurempi osa Suomeen, kuin mikä on tilanne tavaraviennistä.
Ammattitaitoisten työntekijöiden tilapäinen liikkuvuus on kaikilla sektoreilla tärkeää kansainvälisen liiketoiminnan hoitamisen kannalta.
Yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu on osa palveluliiketoimintaa. Viisumien ja työlupien käsittelyprosessien sujuvuutta voidaan lisätä. TiSA:aan kuten muihinkin EU:n kauppasopimuksiin on sisälletty työvoimalauseke.
Useassa EU–maassa on käytössä ”liberal professions” -järjestelmä joka säätelee ammatinharjoittamisen edellytyksiä. Meillä ei tätä järjestelmää ole ja vain pieni osa ammateista on säädeltyjä (esim. asianajaja).
Teollisuudessa vienti on suuryritysten varassa. Palveluviennissä toimijoina on erittäin suuri määrä pieniä yrityksiä. Tämä vienti on helposti niin pientä, ettei se tilastoissa näy. Palvelut muodostavat lähes 40 prosenttia Euroopasta vietyjen tavaroiden määrästä.
Olemme tottuneet hyvin toimivaan pankkijärjestelmään, jossa maksuliikenne toimii hyvin. Neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen maksuista ja tilitysjärjestelmistä.
Digitalisaatio muuttaa palveluiden kauppaa
TiSA-sopimus syntyy tilanteeseen jossa palvelukauppa on suuressa murroksessa. Digitaalinen kauppa mullistaa perinteisiä liiketoimintamalleja ja muuttaa palvelukauppaa globaaleilla markkinoilla. Sopimuksessa huomioidaan nyt näköpiirissä olevia asioita kuten verkkokauppa, sähköinen tunnistautuminen, sähköinen allekirjoitus sekä toimitusten tullittomuus.
Tulevan ennakointi palveluiden suhteen on haasteellista. Olemme tilanteessa, jossa runsaasti palvelualan työpaikkoja tulee häviämään. Julkisuudessa näemme eri arvioita siitä, mitkä työt häviävät ja mitä tulee tilalle.
Digitaalisuus muuttaa liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Suuri mullistus palvelusektorilla tapahtuu noin vuonna 2020, jolloin 5G-tietoverkostot tulevat käyttöön (Internet of Things). Myös tulossa oleva laajamittainen 3D-tulostus tulee muuttamaan valmistusta. Tässäkin valmistuksen ja palvelun raja hämärtyy. Älykkäät robotit hoitavat niin ”big datan” prosessointia kuin käytännön tehtäviäkin.
Virtuaalitodellisuus tulee vaikuttamaan monella toimialalla (matkailu, tiedotus, viihdeteollisuus, suunnittelupalvelut jne.). Bittimaailma on globaali, eikä siinä ole kaupan esteitä. Tämä on edesauttanut suomalaisten menestymistä esimerkiksi pelialalla. Tämän toimialan startup-yritykset toimivat globaalissa toimintaympäristössä.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät ry
Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö