Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta

Eduskunta

Talousvaliokunta

SY kiinnittää huomiota seuraaviin kysymyksiin liittyen U-kirjeluonnokseen direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta. EU vaatisi suuria yrityksiä raportoimaan aiempaa tarkemmin, missä niiden voitot syntyvät ja mihin ne maksavat veronsa. Uudet raportointivelvoitteet koskisivat konserneja, joiden nettoliikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään, että tiedot olisivat laajasti yleisöjulkisia.

Lausunto

Finanssikriisi on saanut valtiot hakemaan yhteisiä pelisääntöjä veropohjien rapautumiselle. Läpinäkyvyys ja vastuu yhteiskunnan rahoituksesta ovat yhä useammin mukana verokeskustelussa, mikä olisi myös direktiivimuutoksen tarkoitus. Kansainvälistä haitallista verokilpailua torjutaan parhaillaan kahdelta suunnalta eli OECD:n veropohjien rapautumista estävällä BEPS-hankkeella sekä EU:n komission avauksilla maakohtaisesta raportoinnista ja veronkierron estämisestä, samoin uusitulla esitysluonnoksella yhteisestä EU:n laajuisesta veropohjasta. Esillä oleva esitys on osa tätä kokonaisuutta, mutta menisi myös näitä ulommaksi.

Veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ehkäistään tehokkaimmin lainsäädännöllä sekä lisäämällä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä. Nämä ovat suuntia, joihin Suomen tulee osallistua. Uutta olisi se, että suurten yritysten tiedot olisivat myös laajasti julkisia mm. yritysten www-sivuilla. Yritysten tietoja arvioisivat siksi jatkossa myös tahot, joilla ei välttämättä ole asiantuntemusta kaikista tuloksen muodostumiseen liittyvistä seikoista. Siksi on tärkeää, että raportoitavat erät ovat riittävän selkeitä ja että raportointi niiden mukaisesti on mahdollisimman yhdenmukaista myös veroviranomaisille raportoitavien maakohtaisten tietojen kanssa.

On tärkeää, että raportoitavista eristä ei tule voida myöskään päätyä vääriin johtopäätöksiin. Esimerkiksi liikevoitto tai -tappio ennen tuloveroja -erä voisi olla käytännössä ongelmallinen. Ehdotuksessa ei ole tarkemmin selvitetty, mitä eriä luetaan liikevoittoon ja tappioihin. Esimerkiksi verottomat tytäryhtiöosingot nostavat liikevoiton määrää. Verrattaessa tätä lukua maksettuihin veroihin voi suhdeluku näyttää harhaanjohtavalta, ellei asiaa täsmennetä.

Samalla kun aggressiivinen tai laiton verosuunnittelu ovat saaneet huomiota, kritiikki myös laillista verosuunnittelua vastaan on kasvanut. Pidämme tällaista kehitystä haitallisena, jos se vähentää laillisesti toimivien yritysten halua kansainvälistyä.

Kansainvälisen veronkierron sellaisenaan perusteltu valvonta ei siksi saisi muodostua esteeksi esimerkiksi pk-yritysten kansainvälistymiselle ja esityksessä tulisi painottaa systemaattisesti myös näitä seikkoja.

Kunnioittavasti

Anja Tuomola

lainopillinen asiamies