Valtioneuvoston selvitys ehdotuksesta talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja työllisyyssuuntaviivoiksi (E 37/2010 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suuntaviivoilla pyritään ohjaamaan jäsenmaiden talous- ja työllisyyspolitiikkaa kohti talouspolitiikan yhteisiä tavoitteita. Tämä on erityisen tärkeää tässä tilanteessa, kun talouskriisistä nousua haetaan, mutta julkisten talouksien ongelmat uhkaavat kasvun käynnistymistä.

Ehdotetut suuntaviivat:

1. Julkinen talous

Julkisen talouden oikaisemisen aloittaminen on syytä tehdä ensi tilassa, kunhan sillä ei estetä kasvun käynnistymistä. Nykyisessä tilanteessa tasapainottamista on syytä lähteä tekemään ensi vuodesta alkaen. Ensi sijalla tulee olla rakenteellisten uudistusten, joilla tuetaan tuottavuuden, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja yritysten kasvun paranemista. Menojen hillitsemiseltäkään ei voida välttyä. Verojen kiristämistä tulee kuitenkin välttää, jotta talouskasvua ei jarrutettaisi. Tämä ei tarkoita, etteikö rakenteellisia uudistuksia verotuksessa voitaisi ja tulisi tehdä: esim. painopisteen muutoksia tulojen verottamisesta pois.

2. Makrotaloudellinen tasapaino ja 3. Epätasapainojen välttäminen

Epätasapainot täytyy saada kuriin, jotta luottamus jäsenvaltioiden talouksiin, EU:hun ja Euro-alueeseen paranisi. Esimerkiksi juuri työvoimakustannusten nousulle olisi luotava puitteet, joissa kilpailukykyä heikentävä nousu estyy ja samalla paikalliset joustot mahdollistuvat entistä paremmin.

4. T&K&I:n ja osaamisen vahvistaminen sekä 5. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

Osaamista täytyy vahvistaa sekä toimivat ja tehokkaat kannustimet tulee saada käyttöön. Innovaatiovalmiuksien parantaminen laajasti koko taloudessa on keskeistä, mutta tarvitaan myös erityisiä panostuksia voimakkaaseen kasvuun tähtääviin pk-yrityksiin ja näiden toimintaympäristöön. Sähköisten toimintamallien hyödyntäminen täytyy saada leviämään kaikkialle talouksiin. Ilmaston muutokseen vastaaminen täytyy pystyä hyödyntämään liiketoimintana.

6. Liiketoimintaympäristön parantaminen

Avoimet ja toimivat markkinat ovat edellytys tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvulle. Yritysten ja muidenkin toimijoiden kohtaaman hallinnollisen taakan tulee olla mahdollisimman matala turvaten toimivan toimintaympäristön. Erityisesti hallinnollista taakkaa kohtaavat juuri resursseiltaan rajallisemmat pk-yritykset.

7. Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen

Oikea jouston ja turvan tasapaino on löydettävä jäsenmaissa. Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava. Rakennetyöttömyyttä on pyrittävä välttämään. Pysyviä työpaikkoja ei kuitenkaan synny ilman työllistämisen ja kasvun edellytyksiä pk-yrityksille.

8. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen sekä 9. Koulutusjärjestelmän tulosten parantaminen

Työvoimatarpeiden ennakointia yritysten ja julkisen sektorin kesken tulee edelleen parantaa. Tarvittaessa koulutusta täytyy pystyä suuntaamaan uudelleen nopeallakin aikataululla. Oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet on syytä turvata koko työuran läpi. Erityinen haaste tämä on pienemmille yrityksille, joiden resurssit ovat rajallisemmat.

10. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

On pyrittävä edistämään kaikkien osallistumista työmarkkinoille, sillä työllisyys on parasta ja toimivinta köyhyyden estämistä. Kaikilla työmarkkinoille osallistumiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ja heidän toimeentulonsa on turvattava. Samalla on kuitenkin turvattava sosiaali- ja eläkejärjestelmien kestävyys.

Edellä mainituilla perusteilla ja edellä mainittuja asioita painottaen suuntaviivoja voidaan pitää perusteltuina ja tärkeinä Euroopan kilpailukyvyn ja kasvun turvaamiseksi. Talouspolitiikan koordinaatio on keskeistä erityisesti nyt, mutta pysyvämminkin jatkossa. Nyt vaaditaan kuitenkin jäsenmaiden sitoutumista ja konkreettisia toimia, jotta EU2020-strategian tavoitteisiin ja uuden kasvun tielle voidaan päästä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti