Vuosilomakomitea 2001:n mietintö

Työministeriö

Työministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa Vuosilomakomitea 2001:n ehdotuksista. Esitämme kunnioittavasti lausuntonamme seuraavaa:

Kyseessä on vuosilomalain kokonaisuudistusta valmistelemaan asetetun komitean mietintö. Komitea ehdottaa säädettäväksi uuden vuosilomalain.

Lakiehdotus merkitsisi sinällään monin osin nykyisen lain selkeyttämistä ja entistä parempaa luettavuutta. Nykyinen vuosilomalaki on monilta osin vaikeaselkoinen, ja sitä on lähes mahdotonta soveltaa tuntematta lain taustaa ja käyttämättä soveltamisessa asiantuntija-apua. Lain selkeyttämiselle olisi siis tarvetta, ja ehdotus on siinä mielessä parannus nykytilaan.

Komitean esitys ei kuitenkaan tuo parannusta itse järjestelmän monimutkaisuuteen, vaikka lain sanamuoto esityksen perusteella selkiytyisikin. Ehdotus on rakennettu nykyisessä laissa omaksutulle järjestelmälle, jossa sekä vuosiloman kertymiseen että vuosilomapalkan maksamiseen on olemassa eri laskusäännöt riippuen työntekijän palkkaustavasta ja hänen tekemästään työajasta. Nykyinen malli, jolle esitys pohjautuu, on monimutkainen ja raskas, ja erityisesti pientyönantajan vaikeasti hallittavissa. Vuosilomalain uudistamisen ensisijainen tavoite tulisi olla nykyisen järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen. Komitean olisi nähdäksemme tullut pyrkiä yhden yhtenäisen lomanansaintamallin ja yhden yhtenäisen lomapalkkamallin luomiseen.

Haluamme erityisesti kiinnittää ministeriön huomiota seuraaviin mietinnön yksityiskohtiin:

Paikallinen sopiminen

Komitea esittää lain 30 §:ssä säädettäväksi mahdollisuudesta poiketa lain säännöksistä työehtosopimuksella. Laissa lueteltaisiin erikseen ne kohdat, joista työehtosopimuksella voitaisiin poiketa. Lain 31 §:n mukaan työnantaja, joka olisi velvoitettu noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, saisi noudattaa em. työehtosopimuksissa sovittuja poikkeamismahdollisuuksia vain sillä edellytyksellä, että niiden soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista. Yrityksessä, jossa alan työehtosopimusta noudatetaan sen yleissitovuuden perustella, ei siis sallittaisi noudattaa sopimusta siltä osin kuin siinä annetaan työntekijöille ja työnantajille oikeus keskenään sopia tietystä työehtosopimuksessa määrätystä asiasta.

Järjestäytymisvapauden näkökulmasta tällainen, nykylaissakin omaksuttu sääntely asettaa työnantajat eriarvoiseen asemaan. Työehtosopimuksen solmineen työnantajajärjestön jäsenenä oleva työnantaja saa laajemman sopimusvapauden ja usein myös oikeuden noudattaa edullisempia vuosilomaa koskevia määräyksiä kuin järjestäytymätön työnantaja. Tämänkaltainen sääntely vaikuttaa työnantajien perustuslaissa taattuun vapauteen olla järjestäytymättä, ja asettaa työnantajat näiltä osin eriarvoiseen asemaan.

Vuosilomalain perusteluissa ei ole esitetty syitä sille, miksi yleissitovuuden piirissä olevat yritykset on rajattu sopimisoikeuden ulkopuolelle. Esitetyn lain 30 §:ssä mainitut asiat, joista työehtosopimuksella ja siihen liittyvällä paikallisella sopimuksella voidaan poiketa, eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden noudattaminen jostakin erityisestä syystä edellyttäisi työnantajan olevan järjestäytynyt. Erityisen hankalaksi esitettävän lain 31 §:n noudattamisen tekisi se, ettei työehtosopimuksesta itsestään ilmene, ettei tiettyä paikallista sopimista edellyttävää määräystä saisikaan soveltaa yleissitovuuden piirissä olevassa yrityksessä. Katsomme, että yleissitovuuden piirissä oleville yrityksille tulisi antaa samat oikeudet paikalliseen sopimiseen kuin muillekin yrityksille.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja laskennalliset erät poissaolojaksoilta

Komitea esittää nostettavaksi muun kuin viikko- tai kuukausipalkkaisen, alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkan laskentaprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä. Tämä korotus tarkoittaa joko 4,5 tai 5,9 % korotusta yksittäisen työntekijän vuosilomapalkkaan, jota voidaan pitää varsin merkittävänä korotuksena. Korotusta perustellaan lähinnä yhteisöoikeuden vaatimuksilla, ja erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden asettamisella samaan asemaan kokoaikaisten työntekijöiden kanssa. Tällä perustellaan myös työssäolon veroisena pidettävän ajan huomioon ottamista vuosiloman pituutta määriteltäessä. Nähdäksemme vuosilomapalkan laskuprosentin korotusta ei voida perustella osa-aikaisten työntekijöiden asettamisella samaan asemaan kokoaikaisten työntekijöiden kanssa, kun jo nykyinen laskentaprosentti johtaa siihen, että henkilö saa vuosiloman ajalta samansuuruisen palkan kuin hän saisi työssä ollessaan. Vastaavastihan kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalia kuukausipalkkansa vastaavan palkan vuosilomansa ajalta. On kestämätön ajatus, että työntekijä saisi vuosiloman ajalta paremman palkan kuin työssä ollessaan.

Samassa yhteydessä komitea esittää säädettäväksi, että edellä mainitun työntekijän vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisättäisiin laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka. Poissaoloajan palkka laskettaisiin työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan. Esitys on laadittu sellaista työsuhdetta ajatellen, jossa sekä työntekijän palkka että viikkotyöaika olisi kutakuinkin säännöllinen. Ehdotus jää osin tulkinnanvaraiseksi, ja aiheuttaa sen, että poissaoloaikojen palkan laskeminen muodostuu erittäin työlääksi, kun poissaoloajan palkka on laskettava kunkin poissaolon osalta erikseen.

Työntekijän työajan ja palkkaustavan vaihtelu kesken lomanmääräytymisvuoden

Lakiehdotuksen 10.3 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä saisivat sopia lomapalkan laskemisesta lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan, jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Tämä säännös koskisi vain viikko- tai kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Muun kuin viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän työajan muuttuessa lomanmääräytymisvuoden aikana siten, että hän ansaitsee osan lomanmääräytymisvuodesta lomaa nk. 14 päivän säännön mukaan ja osan nk. 35 tunnin säännön mukaan, laskettaisiin vuosilomapalkka kunkin jakson osalta erikseen. Lain valmistelussa ei ole huomioitu muita työajan ja palkkaustavan muutoksesta aiheutuvia tulkintaongelmia, eikä kiinnitetty huomiota siihen että muutoksen yhteydessä myös työntekijän palkan määräytymisperuste voi muuttua.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Merja Berglund
työmarkkina-asiamies