Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Puretaan normeja – Yrittäjien 130 ehdotusta sujuvampaan arkeen

Hallitus on kertonut vähentävänsä 300 yrityksiä tai kansalaisia koskevaa normia. Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle 130 konkreettista purettavaa normia. Näiden normien purkamisella helpotetaan yrittäjien kohtuutonta sääntelytaakkaa.

Toivomme myös yrittäjiltä lisää ehdotuksia purettaviksi normeiksi:

Yrittäjien 130 norminpurkuesitystä

1. Nostetaan alv-alaraja 30 000 euroon.

  • Perustelu: Nostetaan alv-alarajaa 30 000 euroon, mikä auttaisi pienyrittäjiä ja helpottaisi heidän verotuskäytäntöjään.

2. Uudistetaan veronkantomenettelyä niin, että maksujen ja palautusten käyttö on selkeää, ja poistetaan mahdollisuus käyttää veronpalautusta heti veron eräpäivänä, vaikka kyseinen vero maksettaisiinkin silloin.

  • Perustelu: Veronpalautuksilla on olennainen vaikutus erityisesti pienten verovelvollisten kassanhallintaan. Järjestelmän epäselvyyden takia monelle voi tulla yllätyksenä, että veronpalautus on kuitattu samana päivänä erääntyvää veroa vastaan. Veronkannon järjestelmän epäselvyys aiheuttaa kokonaisuutena yrityksissä paljon selvittelytyötä ja hallinnollisia kustannuksia sekä sitoo Verohallinnon neuvontaresursseja. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

3. Joustavoitetaan henkilöstömitoitusta sote-alalla.

  • Perustelu: Tarkasti määritelty henkilöstömitoitus jäykistää palveluiden suunnittelua ja toteuttamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilöstömitoitus ei kannusta uusimman teknologian hyödyntämiseen. Mitoituksen joustavoittaminen eri palveluissa mahdollistaa rajallisten henkilöstöresurssien nykyistä paremman kohdentamisen. Digitaaliset ratkaisut, kuten älylattiat ja lääkkeiden koneellinen annosjakelu, olisi laskettava osaksi henkilöstömitoitusta tehokkuuden parantamiseksi.

4. Poistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksesta ei-lääketieteelliset optikkotoiminnan rajoitukset.

  • Perustelu: Ammattihenkilöasetuksen 16 § ohjaa kaikki silmäleikkauksessa käyneet elämänsä loppuun asti uusimaan silmälasinsa silmälääkärin kautta. Tälle, vain Suomessa voimassa olevalle lainsäädännölle, ei ole lääketieteellisiä perusteita. Pykälän 16 poistaminen vapauttaisi 100 000–150 000 silmälääkärikäynnin kapasiteetin käytettäväksi silmätautien hoitojonojen purkuun ja kohdentaisi jo päätetyn Kela-korvauksen noston silmälasireseptien uusimisten sijaa silmäsairauksiinsa hoitoa tarvitseville. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

5. Puretaan toisiolain aiheuttamia esteitä.

  • Perustelut: Vuonna 2019 voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ei ole tarkoituksenmukainen, vaan aiheuttaa esteitä tutkimukselle ja kehittämiselle. Toisiolain uudistuksessa tulee huomioida tutkijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeet sekä tietoturvan ja –suojan taso.

6. Puretaan leikkauksia koskeva keskittämisasetus.

  • Perustelu: Julkista palvelunjärjestäjää koskevat tarpeettomat ja jonojen purkua haittaavat rajoitteet hankkia toimenpiteitä yksityisiltä toimijoilta on poistettava. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat jo nykyisellään vähintään kansallisen laaturekisteridatan mukaisen laatuaineiston operaatioistaan.

7. Poistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain 8 §:stä riittävän oman palvelutuotannon sääntely.

  • Perustelu: Järjestämisvastuussa olevat hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan palveluiden saatavuuden ilman merkittävää omaa palvelutuotantoa.

8. Apteekeissa tehtävää farmaseuttista työtä tulisi sujuvoittaa.

  • Perustelu: Apteekkien työtä voitaisiin kohdentaa vaikuttavimmalla tavalla oikeiden lääkehoitojen onnistumiseen, mikä motivoisi farmaseuttista henkilökuntaa käyttämään asiantuntemustaan tehokkaasti. Sujuvoittaminen mahdollistaisi myös paremman sopeutumisen heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

9. Kevennetään reseptien ja pysyvän lääkehoidon käytäntöjä.

10. Sosiaalihuollon luvilla tulisi olla yhtenäiset vaatimukset hoivakodeille ja palvelutaloille.

11. Sallitaan laajemmin asiakkaan oman rahan käyttö palvelusetelin yhteydessä.

  • Perustelu: Asiakkaan on voitava käyttää omaa rahaa palvelusetelin arvon päälle. Nykyisellään tämän estävät sääntökirjoihin kirjatut kiinteät kattohinnat ja erilliset maininnat oman rahan käytöstä.

12. Otetaan käyttöön yhden luukun periaate.

  • Perustelu: Toteutetaan hallitusohjelmakirjaus. Yhden luukun periaate helpottaa byrokratiaa ja vähentää hallinnollista taakkaa yrityksille. Uusi lupaviranomainen ei kysy asiakkaalta tiedot kuin kerran. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

13. Lupaviranomaisella tulee olla laissa määrätty enimmäiskäsittelyaika.

  • Perustelu: Toteutetaan hallitusohjelmakirjaus. Laissa asetetuilla määräajoilla olisi viranomaistoimintaa vahvasti velvoittava ja ohjaava vaikutus, mikä nopeuttaisi lupaprosesseja. Suomen tulee olla houkutteleva ja kilpailukykyinen maa erilaisille investoinneille. Monissa muissa maissa, esimerkiksi Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa käsittelyaikojen sääntelyllä on jo varsin pitkät perinteet. Edellyttää rakentamislupien osalta esim. rakentamislain 68 §:n muuttamista.

14. Rakennusalan lupakorttien yhdistäminen ja määrällinen rajaaminen.

  • Perustelu: Lupa- ja pätevyyskorttijärjestelmä on paisunut suureksi ja on havaittu, että järjestelmään liittyvissä koulutuksissa on osin päällekkäisyyttä. Tällainen aiheuttaa työnantajille, työntekijöille ja asiakkaille turhia kustannuksia. Lupa- ja pätevyyskorttijärjestelmät ovat määräaikaisia ja edellyttävät toistuvaa uusimista siinäkin tapauksessa, että lupa- ja pätevyyskorttijärjestelmät alaisia töitä tehdään jatkuvasti. Korttien tarpeeton uusiminen aiheuttaa työnantajille, työntekijöille ja asiakkaille turhia kustannuksia.

15. Puretaan energiayhteisöihin liittyvää sääntelyä.

  • Perustelu: Hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asiakkaiden energian jakamista tulisi helpottaa kaikkialla Suomessa. Hajautetun virtuaalisen energiayhteisön jäsenten tulisi voida sijaita missä päin Suomea tahansa ja hyödyntää julkista sähköverkkoa sähkönjakelussa. Hyvin rakennettu energiayhteisöjen sääntely tukee sähkön kuluttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Energiayhteisöjen edistäminen voi myös lisätä kulutusjoustoja. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

16. Poistetaan hallitusohjelman mukaisesti uusiutuvan energian rakentamisen hallinnollisia ja kaavoitukseen liittyviä esteitä.

  • Perustelu: Luvat ja maankäyttöratkaisut tulee saada kohtuullisessa ja ennakoitavissa olevassa ajassa. Otetaan käyttöön yhden luukun malli, jonka kautta yritys saa kaikki hankkeensa toteuttamiseksi vaadittavat luvat ja ratkaisut. Kohtuullistetaan valitusoikeutta ja säädetään lupa-asioiden viranomaiskäsittelylle enimmäisajat. Turhia valituksia ehkäisemällä vähennetään tuomioistuinten työkuormaa ja nopeutetaan ratkaisuja.

17. Sujuvoitetaan ja vauhditetaan investointeja.

  • Perustelu: Suomi tarvitsee lisää investointeja. Investointien vauhdittamiseksi tulee sujuvoittaa kaavoitusta ja muutoksenhakua. Vähennetään kaavoituksen tasoja ja helpotetaan kaavojen yksityiskohtaisuutta. Muutoksenhakua on kevennettävä, jotta yhdestä hankekokonaisuudesta on mahdollista hakea muutosta vain kerran. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

18. Rakennusilmoitusten antaminen vasta sitten, kun rakennus on valmis.

  • Perustelu: Kuukausi-ilmoitusten antaminen aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa pienille yrityksille, ja ilmoitusten antamisen voisi lykätä rakennuksen valmistumiseen.

19. Poistetaan linja-auton liikennelupavaatimus omien asiakkaiden ajossa.

  • Perustelu: Yrityksen omien asiakkaiden kuljettaminen ilman liikennelupavaatimusta on sallittu ainoastaan 1+8 hengen autoilla. Yritysten omien asiakkaiden kuljettaminen tulisi sallia myös tätä suuremmissa henkilökuljetuksissa. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

20. Kiinteistöjen paloturvallisuuden sääntelyn tulisi olla yhdenmukaista.

  • Perustelu: Nykyinen sääntely voi olla epäselvää ja vaikeasti hallittavaa, joten se tulisi yhdenmukaistaa.

21. Kohtuullistetaan henkilöstön- ja tavarankuljettajan ammattipätevyyskokeen pätevyysvaatimuksia.

22. Tapahtumien pystytyksessä ja purkamisessa ei tule soveltaa rakennusalan käytänteitä.

  • Perustelu: Tapahtumien pystytykseen liittyvä tulkinta on muuttunut vuonna 2019, jonka myötä esimerkiksi isoilla stadionkeikoille ja festivaaleille pystytettäviä lavojen ja telttojen kohdalla on alettu soveltamaan rakennusalan käytäntöjä. Tapahtumiin pystytettävät väliaikaiset rakenteet eivät tarvitse rakentamiseen tarkoitettua byrokratiaa.

23. Alkon monopoli poistettava.

  • Perustelu: Alkoholilain 6 §:n 2 momentissa sekä 23 §:ssä säädetty alkoholiyhtiön (Alko) vähittäismyynnin yksinoikeus tulee poistaa ja alkoholin vähittäismyynti vapauttaa. Alkoholipolitiikkaa tulee uudistaa eurooppalaiseen suuntaan. Reilua ja avointa kilpailua tulee edistää. Kyseinen sääntely rajoittaa markkinoiden toimivuutta ja kilpailua. Kilpailun lisäämisellä olisi positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Alkon monopoliasema rajoittaa kilpailua ja valinnanvapautta alkoholin hankinnassa. Monopolin purkaminen voisi avata markkinoita ja tarjota kuluttajille laajemman valikoiman vaihtoehtoja alkoholijuomissa. Kilpailu voi myös kannustaa hintojen kilpailukykyisyyteen.

24. Viinien ulosmyynti vapautettava.

  • Perustelu: Alkoholilain 17 §:n 1 momentissa säädetty alkoholijuoman vähittäismyyntilupaa koskevaa rajoitus enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin tulee poistaa. Raja tulee nostaa 15,0 tilavuusprosenttiin viinien ulosmyynnin vapauttamiseksi. Viinien ulosmyynnin vapauttaminen voisi tarjota kuluttajille mahdollisuuden hankkia viinejä ravintoloista ja nauttia niitä kotona. Tämä voisi lisätä kuluttajien valinnanvapautta ja tukea ravintola-alaa tarjoamalla uusia myyntikanavia. Samalla se voi tuoda lisää joustavuutta alkoholin kulutukseen.

25. Kevennetään sote-alan ja varhaiskasvatuksen osaamisvaatimuksia.

  • Perustelu: Sote-alan ja varhaiskasvatuksen osaamisvaatimusten keventäminen mahdollistaisi hoiva-avustajille laajemmat työtehtävät ja sosionomeille laajemmat sijaistamismahdollisuudet, mikä parantaisi alan joustavuutta ja resurssien käyttöä. Esimerkiksi musiikkiterapeuteilta vaaditaan terveydenhuollon koulutusta, mikä luo turhia esteitä terapian tarjoamiselle.

26. Hyväksytään oppilaitosten aidosti työelämälähtöiset oppimisympäristöt ammatillisen koulutuksen näyttöpaikoiksi.

  • Perustelu: Opiskelija voi osoittaa oppimisympäristöissään osaamistaan monipuolisemmin kuin monissa yrityksissä. Kun erityisen syyn kriteereitä väljennetään, osaamisen näyttäminen helpottuu, valmistuminen nopeutuu ja yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

27. Muutetaan harkinnanvaraisten tukien perusteita niin, että alle 20-vuotiaan kotona asuvan oppisopimusopiskelijan palkkatulo ei vaikuta perheen tukiin.

  • Perustelu: Kannustaa opiskelijaa suorittamaan ammatillinen tutkinto oppisopimuksena, josta saa palkkaa. Tämä parantaa opiskelijan työllistymistä ja helpottaa yritysten työvoimapulaa.

28. Porrastetaan oppisopimusaikainen palkkaus vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.

  • Perustelu: Yritykset palkkaisivat enemmän oppisopimusopiskelijoita, mikä ratkaisisi tehokkaasti työvoima- ja osaajapulaa.

29. Muutetaan oppisopimuksen rahoitus oppija- ja markkinalähtöiseksi sekä oppisopimuskoulutus valinnanmahdollisuuksiltaan valtakunnalliseksi.

  • Perustelu: Parantaa koulutusta tarjoavien yritysten mahdollisuuksia ja lisää joustavuutta koulutustarjonnassa, mikä edistää oppisopimuskoulutukseen osallistumista ja parantaa työvoiman saantia.

30. Lisätään ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimukseen mahdollisuus osoittaa osaaminen myös englannin kielellä.

  • Perustelu: Nopeuttaa maahanmuuttajien opintojen suorittamista, kotoutumista ja työllistymistä. Samalla tulee huolehtia riittävästä suomen/ruotsin kielen oppimisesta, jota voi syventää työelämässä.

31. Kehitetään osa-aikainen oppisopimus pk-yrityksiin.

  • Perustelu: Pienet yritykset ottaisivat enemmän oppisopimusopiskelijoita, kun yrityksen henkilöstöresurssia kuluisi vähemmän, opiskelija voisi tehdä osan työstä etänä kotoa tai oppilaitoksesta käsin sekä oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyö syvenisi. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

32. Rajataan mikrokokoiset yritykset lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle.

  • Perustelu: Pienemmissä yrityksissä rajan nosto vähentäisi tarpeetonta tilintarkastusvelvoitetta ja säästäisi kustannuksia. Suomessa on Maltan jälkeen alhaisimmat rajat Euroopassa. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

33. Virkamiehet ja julkisyhteisöt vahingonkorvausvelvollisuuden osalta samaan asemaan kuin kansalaiset ja yrittäjät.

34. Tulorekisterin kasvava byrokratia kuriin.

  • Perustelu: Laajat ilmoitustiedot lisäävät merkittävästi yrittäjän hallinnollista taakkaa. Erityisesti tarkat poissaolotiedot ja työsuhteeseen liittyvät lisätiedot vaativat liiallista vaivaa. Käytännön mahdottomuus kuitti/laskukohtaiselle ilmoitukselle on otettava huomioon. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

35. Sähköistetään jakeluauton digipiirturin yrityskortin hakeminen.

  • Perustelu: Tällä hetkellä kortin hakeminen vaatii fyysistä asioimista. Verkkoasiointi vähentäisi hallinnollista taakkaa ja lisäisi tehokkuutta. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

36. Poistetaan tupakointikiellon määräämisestä edellytys kunnan päätöksestä ja kuulemisesta.

  • Perustelu: Poistetaan asuntoyhteisöön tupakointikiellon määräämisen osalta tupakkalain 79 §:ssä säädetty edellytys kunnan päätöksestä sekä tilojen haltijoiden kuulemisesta. Tupakointikiellon määräämisen tulee olla yhtiökokouksen päätettävissä.

37. Osakeyhtiön lopettaminen helpommaksi.

  • Perustelu: Helpompi lopettamisprosessi rohkaisee yrittäjyyteen ja vähentää kevytyrittäjyyden houkuttelevuutta. Selvitysmenettely voidaan jossain tapauksissa poistaa kokonaan. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

38. Poistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakiin sisältyviä alihankinnan rajoituksia.

  • Perustelu: Lain perusteluissa oleva kirjaus estää ostopalvelutuottajan käyttämästä alihankkijoita enemmän kuin 30–49 prosenttia. Rajoitus on turha, sillä järjestämislain mukaan ostopalveluita tuottava yritys vastaa alihankkijoidensa palveluista kuten omastaan. Toteutetaan STM:n alihankintatyöryhmän ehdottamat muutokset sote-järjestämislain 17 §:ään.

39. Matkapuhelinliittymistä pois luontoisetu käsittely. Dataliittymä ei ole luontoisetu ja sama käytäntö pitäisi saada matkapuhelinliittymiin.

  • Perustelu: Yhdenmukainen käsittely vähentää byrokratiaa ja selkeyttää kirjanpitoa.

40. Yhtenäistetään sidosyksiköiden ulosmyyntirajat.

41. Turvataan kilpailuneutraliteetti jätehuollon toimialalla.

  • Perustelu: Tarkennetaan kuntien toissijaista vastuuta (TSV) jätelaissa niin, että kunta voi myydä jätehuoltopalveluja elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

42. Kuntien vastuu rajataan jätelaissa vain asumisessa syntyvään jätteeseen.

  • Perustelu: Toteutetaan hallitusohjelmakirjaus. Tämä muutos antaisi asiakkaille mahdollisuuden valita yhä useammassa tapauksessa, mikä yritys hoitaa heidän jätehuoltonsa. Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

43. Ennakkoperintärekisteriin päästävä heti rehellisen konkurssin jälkeen.

  • Perustelu: On tärkeää, että konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee mahdollisimman nopeasti ennakkoperintärekisteriin, jos hän aloittaa uuden yritystoiminnan. Lainsäädäntö ja Verohallinnon ohjeet tulee tältä osin arvioida uudelleen.

44. Poistetaan yrittäjän uuden alun esteenä olevat luvanvaraisten elinkeinojen edellytykset.

  • Perustelu: Pääsääntöisesti omaa elinkeinoaan voi Suomessa harjoittaa vapaasti. Osa elinkeinoista edellyttää kuitenkin luvan saamista tai ilmoituksen tekemistä viranomaiselle tai lailla on asetettu palveluntuottajalle tiettyjä edellytyksiä. Vaaditut edellytykset voivat kuitenkin estää yritystoiminnan perustamisen, jos henkilö on aikaisemmin ollut konkurssissa tai hänellä on maksamattomia velkoja ulosotossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän uusi alku ja mahdollisuus työllistää itsensä estyvät. Jos konkurssiin tai maksuvaikeuksiin ei liity mitään moitittavaa tai lainvastaista, ei esteille voida katsoa olevan tänä päivänä enää perusteita.
  • Katso tarkemmat perustelut liitteestä.

45. Poistetaan elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita koskevan sääntelyn laajennus.

  • Perustelu: KSL 6.2 kohta 11: Koti- ja etämyynnin sääntelyn elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita koskevasta soveltamispoikkeuksesta tulee poistaa toimituksia täsmentävä sana ”yksittäisiä”. Kyse on unionin oikeutta tiukemmasta kansallisesta sääntelystä, joka laajentaa kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntisääntelyn soveltamisalaa koskemaan laajempaa kuluttajasopimusten piiriä. Tämä aiheuttaa elinkeinonharjoittajille hallinnollista lisätaakkaa. Kuluttajaoikeusdirektiivi 2011/83/EU (3 artiklan 3 kohdan j alakohta) mahdollistaisi soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen koskemaan elintarvikkeiden ja tai muiden päivittäistavaroiden jatkuvia tai toistuvia toimituksia koskevat sopimukset. Säännöksen soveltamisalapoikkeus tulee muuttaa vastaamaan direktiivin soveltamisalapoikkeusta.

46. Poistetaan kotimyynnin soveltamisalan 30 euron raja.

  • Perustelu: KSL 6:3.1: Kotimyynnin säännöksen soveltamisalaa koskeva 30 euron raja tulee poistaa. Raja tulee asettaa 50 euroon. Unionin oikeus mahdollistaa kulutushyödykkeitä koskevan 50 euron hintarajan (kuluttajaoikeusdirektiivin 2011/83/EU 3 artikla kohta 4.) kotimyynnin soveltamisalan osalta. Unionin oikeudesta poikkeava kansallinen alempi 30 euron hintaraja tuo kotimyynnin sääntelyn piiriin kohtuuttoman määrän vähäarvoisia kuluttajasopimuksia aiheuttaen elinkeinonharjoittajille kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

47. Poistetaan hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista koskeva soveltamisalarajaus.

  • Perustelu: KSL 6:3.1: Hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista koskevia sopimuksia koskeva kotimyyntisäännösten soveltamisala ilman euromääräistä rajaa tulee poistaa. Suomessa kotimyynnin säännöksiä sovelletaan ilman euromääräistä rajaa hyödykkeiden jatkuvaan tai toistuvaan toimittamiseen kuluttajalle. Sääntely ylittää unionin oikeudessa säädetyn (kuluttajaoikeusdirektiivin 2011/83/EU 3 artikla kohta 4.) tuoden kotimyyntisääntelyn piiriin suuremman määrän kuluttajasopimuksia. Sääntely lisää elinkeinonharjoittajille kansallisesti tulevaa hallinnollista taakkaa. Kyseinen rajoitus tulee poistaa, jolloin sääntely on yhdenmukaista ja sidottu hyödykkeen hintaan toimitustavasta ja sopimustyypistä riippumatta.

48. Poistetaan sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen kotimyyntisääntelyn kuluttajan nimenomaista pyyntö koskeva soveltamisalarajoitus.

  • Perustelu: KSL 6:3.2: Kotimyyntisääntelyn sosiaalipalveluja ja terveyspalveluja koskevan soveltamisalarajoituksen osalta tulee poistaa edellytys ”kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä”. Kansallinen, unionin lainsäädännöstä poikkeava (kuluttajaoikeusdirektiivin 2011/83/EU, 3 artiklan 3 kohdan alakohdat a ja b) ja tiukempi lisäedellytys kotimyynnin soveltamisrajan osalta tuo kotimyynnin sääntelyn piiriin suuremman määrän elinkeinonharjoittajien tarjoamia palveluja kuin unionin lainsäädäntö edellyttää. Tämä lisää elinkeinonharjoittajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

49. Poistetaan puhelinmyynnissä tarjouksen toimittamista ja tiedonantovelvollisuutta sekä kuluttajan vahvistamista koskevat velvollisuudet.

  • Perustelu: KSL 6:12 a: Puhelinmyynnissä elinkeinonharjoittajille asetettu velvollisuus toimittaa kuluttajalle tekemänsä tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla, kuluttajille asetettu velvollisuus hyväksyä tarjous pysyvällä tavalla tullakseen sidotuksi tarjoukseen, sekä elinkeinonharjoittajalle asetettu tiedonantovelvollisuus tulee poistaa. Kyseinen kansallinen lisäsääntely aiheuttaa merkittävää hallinnollista lisätaakkaa elinkeinonharjoittajille. Säännöksellä on otettu käyttöön kuluttajaoikeusdirektiivin 2011/83/EU (8 artikla kohta 6) kansallinen optio.

50. Poistetaan elinkeinonharjoittajille asetettu velvollisuus esittää verkossa maksutavat tietyssä järjestyksessä.

  • Perustelu: KSL 6:12 b: Elinkeinonharjoittajille asetettu velvollisuus esittää verkossa tarjolla olevat maksutavat sopimuksen tekemisen yhteydessä tietyssä järjestyksessä tulee poistaa. Kyse on kansallisesta lisäsääntelystä, joka on ensinnäkin aiheuttanut elinkeinonharjoittajille tarpeettomia lisäkustannuksia sekä verkkosivuston päivittämisen että ylläpidon muodossa, kuin myös maksupalveluntarjoajien osalta. Sääntely on myös johtanut siihen, että elinkeinonharjoittajat ovat joutuneet vaihtamaan maksupalveluntarjoajiaan, sillä kaikki kansainväliset toimijat eivät tarjoa tällaista täysin Suomen kansallisen sääntelyn edellyttämää maksutapojen esittämisjärjestystä tai sen räätälöintiä. Suomalaisille elinkeinonharjoittajille soveltuvien maksupalveluntarjoajien valikoima on säännöksen myötä selkeästi rajoittunut.

51. Poistetaan elinkeinonharjoittajalle asetettu velvollisuus kuluttajan henkilöllisyyden tunnistamiseen maksunlykkäystilanteissa.

  • Perustelut: KSL 6:12 c: Elinkeinonharjoittajalle asetettu velvollisuus kuluttajan henkilöllisyyden tunnistamiseen tilanteissa, joissa verkossa ostaessaan kuluttaja valitsee maksutavan, joka merkitsee maksunlykkäystä, sekä velvollisuus säilyttää tunnistetietoja 5 vuoden ajan saatavan erääntymisestä, tulee poistaa. Kyse on kansallisesta lisäsääntelystä, joka edellyttää, että myös ne elinkeinonharjoittajat, jotka eivät tarjoa maksuvaihtoehdoiksi maksupalvelulain piiriin kuuluvia maksutapoja, vaan esim. laskun, joutuvat ottamaan käyttöön vahvan tunnistamisen ja säilyttämään tietoja 5 vuoden ajan. Tämä aiheuttaa saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuuttomia lisäkustannuksia pienille elinkeinonharjoittajille.

52. Yrittäjille lisää vapautta oman sosiaaliturvansa järjestämiseen.

  • Perustelu: Mahdollistetaan yrittäjille nykyistä vapaammin mahdollisuus valita YEL-työtulonsa taso pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella.

53. Mahdollistetaan sopiminen myös työehtosopimuksen määräyksistä poiketen.

  • Perustelu: Paikallinen sopiminen mahdollistaa joustavammat työehdot ja edistää yritysten kilpailukykyä. Lisää paikallista sopimista kannustaa työntekijöiden ja työnantajien välistä suoraa vuorovaikutusta. Jos osapuolet työpaikalla ovat yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksen määräyksestä kannattaa poiketa, sille on lainsäädännössä annettava mahdollisuus.

54. Poistetaan sunnuntain tuplapalkka lainsäädännöstä.

  • Perustelu: Tuplapalkka sunnuntaityöstä lisää kustannuksia eikä siitä ole tarpeen säätää laissa. Edelleen asiasta voitaisiin sopia työehtosopimuksessa ja paikallisesti. Tämä mahdollistaisi toimiala- ja yrityskohtaiset ratkaisut, joilla lisättäisiin liiketoiminnan ja työn tekemisen mahdollisuuksia.

55. Poistetaan tarveharkinta kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnissa.

  • Perustelu: Tarveharkinta hidastaa kansainvälisen työvoiman rekrytointia ja rajoittaa yritysten mahdollisuuksia palkata osaavaa työvoimaa.

56. Poistetaan työntekijän takaisinottovelvollisuus kaikilta yrityksiltä.

  • Perustelu: Hyvä työntekijä otetaan irtisanomisen jälkeen takaisin ilman erillistä velvoitettakin.

57. Helpotetaan henkilöperusteista irtisanomista.

  • Perustelu: Irtisanomisen helpottaminen lisää yritysten rohkeutta palkata ja antaa työmahdollisuuksia niillekin, jotka eivät niitä nyt saa. Mainittu hallitusohjelmassa.

58. Vuosiloman antamiseen liittyviä säännöksiä kevennettävä.

  • Perustelu: Vuosilomalainsäädäntö velvoittaa antamaan lomat tiettynä ajankohtana. Loman ajankohdasta pitäisi voida nykyistä vapaammin sopia. Tämä voisi antaa työntekijöille ja yrityksille joustavuutta lomien suhteen.

59. Nostetaan Yt-lain soveltamisrajaa 50 työntekijään.

  • Perustelu: Nykyiset lait voivat olla työvoimavaltaisilla aloilla kasvun este, ja rajaaminen isompiin yrityksiin voisi vähentää sääntelyn taakkaa pienemmissä yrityksissä. Hallitusohjelmassa.

Puretaan paikallisen sopimisen esteet

Poistetaan työsopimuslaista, työaikalaista, vuosilomalaista ja opintovapaalaista ne kiellot, jotka ovat paikallisen sopimisen esteenä järjestäytymättömille yrityksille.

Poistetaan työsopimuslaista (13 luvun 8 §) järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat kiellot, jotka estävät paikallisen sopimisen

  • Perustelu: Sopimisen kiellot ovat esteenä järjestäytymättömille yrityksille hyödyntää työehtosopimusten joustoja. Niiden poistaminen edistää tasapuolisuutta ja antaa kaikille yrityksille samat mahdollisuudet

60. työsuhteen kestosta riippuvien työsuhde-etuuksien kertymisestä (1 luvun 5 §);

61. vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyvästä työajan tarkasteluvelvollisuudesta ja velvollisuudesta tarjota uutta työaikaehtoa (1 luvun 11 §:n 3 mom.);

62. lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikatyöntekijälle (2 luvun 5 §);

63. velvollisuudesta antaa kirjallinen vastaus työntekijän pyyntöön lisätä työaikaa tai pidentää määräaikaisen työsopimuksen kestoa (2 luvun 6 §:n 2 mom.);

64. sairausajan palkasta (2 luvun 11 §);

65. palkanmaksuajasta ja -kaudesta (2 luvun 13 §);

66. pakollisen koulutuksen maksuttomuudesta ja sijoittamisesta tavanomaisten työvuorojen yhteyteen tai työajaksi lukemisesta (2 luvun 19 §);

67. lomautuksen perusteista (5 luvun 2 §);

68. lomautuksen ennakkoselvityksestä ja työntekijän kuulemisesta (5 luvun 3 §);

69. lomautusilmoituksesta (5 luvun 4 §);

70. työantajan oikeudesta vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta (5 luvun 7 §:n 2 mom.);

71. vaihtelevan työajan sopimuksissa noudatettavaan irtisanomisajan palkkaan liittyvän ansionmenetyskorvauksen määräytymisperusteesta (6 luvun 4 a §);

72. takaisinottovelvollisuudesta (6 luvun 6 §)

73. tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin liittyvän työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisesta laajuudesta (7 luvun 4 §);

74. työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai koulutuksesta (7 luvun 13 §);

75. työsopimuksen päättämismenettelyyn liittyvästä irtisanomisperusteeseen vetoamisesta (9 luvun 1 §);

76. työntekijän ja työnantajan kuulemisesta työsuhdetta päätettäessä (9 luvun 2 §);

77. tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvästä työnantajan selvitysvelvollisuudesta (9 luvun 3 §);

78. tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvästä työnantajan ilmoituksesta työvoimaviranomaiselle (9 luvun 3 a §);

79. työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta työvoimapalveluista (9 luvun 3 b §);

80. työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittamisesta (9 luvun 4 §);

81. työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittamisesta työntekijälle (9 luvun 5 §).

Poistetaan työaikalaista (35 §) järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat kiellot, jotka estävät paikallisen sopimisen

82. varallaolosta (4 §);

83. tehtävistä, joissa yötyötä saadaan teettää (8 §:n 2 mom.);

84. yötyöntekijän enimmäistyöajasta (8 §:n 5 mom.);

85. yötyön tasoittumisesta ja sijoittumisesta (8 §:n 5–6 mom.);

86. yötyötä tekevän työntekijän oikeudesta työmatkakuljetukseen (8 a §);

87. liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituudesta (12 §:n 2 mom.);

88. lyhennettyä työaikaa koskevan määräaikaisen sopimuksen kestosta (15 §:n 2 mom.);

89. sunnuntaityötä koskevasta suostumuksesta (17 §);

90. enimmäistyöajan tasoittumisjakson pidentämisestä 6 tai 12 kuukauteen (18 §);

91. lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavasta korvauksesta (20 §);

92. lisä- ja ylityökorvauksen antamisesta vapaa-aikana (21 §);

93. työsopimuksen päättymisestä kesken tasoittumisjakson (22 §);

94. lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskemisesta (23 §);

95. päivittäisistä tauoista (24 §);

96. vuorokausilevosta (25 §);

97. moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilevosta (26 §);

98. viikkolevosta (27 §);

99. viikkolevosta poikkeamisesta (28 §:n 1 mom.);

100. työajan tasoittumisjärjestelmästä (29 §);

101. työvuoroluettelosta (30 §);

102. työntekijän suostumuksesta ja työvuoron peruuttamisen yhteydessä maksettavasta korvauksesta ja peruuttamisajasta (30 a §).

Poistetaan vuosilomalaista (31 §) järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat kiellot, jotka estävät paikallisen sopimisen

103. Lomakaudesta

104. vuosilomapalkan yleissäännöksestä (9 §);

105. viikko- tai kuukausipalkkaan perustuvasta vuosilomapalkasta (10 §);

106. keskipäiväpalkkaan perustuvasta vuosilomapalkasta (11 §);

107. prosenttiperusteisesta vuosilomapalkasta (12 §);

108. palvelurahoihin perustuvasta vuosilomapalkasta (13 §);

109. lomapalkan laskentasäännön määräytymisestä (14 §);

110. vuosilomapalkan maksamisajankohdasta (15 §);

111. lomakorvauksesta työsuhteen aikana (16 §);

112. lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä (17 §);

113. vuosilomaetuuksien siirtämistä koskevasta sopimuksesta (18 §);

114. lomakorvauksen maksamisajankohdasta (19 §);

115. talviloman sijoittamisesta muuhun sovittuun työajan lyhennykseen (20 §);

116. säästövapaasta (27 §);

117. toistuvasti määräaikaisella työsopimuksella työskentelevän työntekijän oikeudesta vapaaseen (8 §:n 2 mom.);

118. 12 arkipäivää ylittävän loman jakamisesta pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa (21 §);

119. työssäolon veroisesta ajasta (7 §).

Poistetaan opintovapaalaista (13 a §) järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat kiellot, jotka estävät paikallisen sopimisen

120. opintovapaaoikeudesta ja sen edellytyksistä (4 §);

121. koulutuksesta, johon opintovapaata voidaan myöntää (5 §);

122. opintovapaan aikaisista työsuhde-eduista (6 §);

123. työnantajan oikeudesta opintovapaan siirtämiseen (8 §);

124. opintovapaan myöntämisen etusijajärjestyksestä (9 §)

125. työntekijän oikeudesta opintovapaan siirtämiseen (9 a §);

126. opintovapaan keskeyttämisestä (10 §).

Yrittäjä, älä jää ongelmasi kanssa yksin! Neuvontapalvelumme auttaa jäseniä maksutta esim. laki- ja veroasioissa!

Liity jäseneksi