Näin vaikutimme yrittäjien puolesta vuonna 2022

Rahallista korvausta yritysten sulkuun ja koviin polttoainekuluihin

Vaadimme sulkemiskorvauksia ja kustannustukea

Koronan takia valtio jatkoi pienten ja keskisuurten yritysten tukemista jakamalla kustannustukea vielä vuonna 2022 viidennen ja kuudennen kierroksen. Olimme vahvasti mukana vaikuttamassa kunkin kustannustuen kriteereihin.

Vaikutustyömme myötä valtio jakoi myös sulkemiskorvausta niille yrityksille, joiden toiminta oli lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi estetty. Sulkemiskorvaus oli välttämätön apu yrityksille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa tai valmistautua etukäteen yllättävään kieltoon.

Tartuntatautipäiväraha kevensi työnantajien taakkaa

Sairausvakuutuslakiin saatiin väliaikainen säännös, jonka myötä vakuutetulla oli oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, jos hänellä oli luotettavasti todettu koronatartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ollut suositeltavaa tartunnan leviämisen takia.

Oikeus oli myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla.

Väliaikaisen säännöksen soveltaminen ei siten edellyttänyt tartuntatautilain nojalla tehtyä päätöstä työstä, varhaiskasvatuksesta ja oppilaitoksesta poissaolosta tai karanteeni- tai eristämismääräystä. Tämä selvensi koronaan liittyvien poissaolojen käsittelyä työpaikoilla ja kevensi työnantajien kustannustaakkaa asiassa.

Saimme helpotusta rajusti nousseisiin polttoainekustannuksiin

Vaatimuksiamme kuunneltiin ja yrityksiä autettiin rajusti nousseissa polttoainekustannuksissa, kun kuljetus- ja työkoneyrityksille luotiin polttoainetuki.

Vaikutimme myös siihen, että liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta laskettiin väliaikaisesti vuosille 2022 ja 2023. Tämä laski selvästi dieselin hintaa.

Lisäksi vahvasti ajamamme ammattidieselin valmistelu aloitettiin valtiovarainministeriössä.

Myös työmatkavähennystä korotettiin.

Lainsäädännöllä parannuksia yrittäjien arkeen

Onnistuimme saamaan pk-yrityksille uuden rahoitusinstrumentin vientiin

Vuosien vaikutustyömme etenee, kun pk-yritykset saavat uuden rahoitusinstrumentin vientiin. Finnvera voi jatkossa myöntää vientiluoton ulkomaiselle ostajalle jatkossa myös pienissä vientikaupoissa.

Yrittäjien vuosien ajan esittämä pienten kauppojen vientiluotto ulkomaiselle ostajalle parantaa pienempien yritysten vientimahdollisuuksia ja varmistaa sen, että vienninrahoituksemme on kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme.

Vaadimme yrityksille oikeutta pankkitiliin ja peruspankkipalveluihin

Monen yrittäjäksi aikovan toiminta tyssää siihen, että hän ei saa pankkipalveluja esimerkiksi aiempien maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Esityksemme ansiosta valtioneuvosto aloitti viimein selvityksen yrittäjien ongelmista saada pankkipalveluja. Selvitystä käytetään, kun tullaan päättämään pienyritysten oikeudesta saada elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömät pankkipalvelut.

Yritysten perintäkuluja alennettiin toiveidemme mukaisesti

Tavoitteittemme mukaisesti yrityssaatavien perinnälle asetettiin laissa euromääräiset enimmäismäärät. Muutos on merkittävä, sillä selvityksemme mukaan pk-yrityksiltä on peritty yhdestä perintäkirjeestä pahimmillaan satojen eurojen perintäkuluja. Kohtuulliset kulut ovat myös velkojana olevien yrittäjien etu, sillä velallinen kykenee maksamaan velan nopeammin pois perintäkulujen ollessa aikaisempaa maltillisemmat.

Trattaperintää järkeistettiin vaatimustemme mukaan

Trattaperintä on yrityksille ja yrittäjille ankara perintäkeino, sillä se aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän. Tavoitteittemme mukaisesti trattaperintää kohtuullistettiin. Laissa annettiin velalliselle pitempi aika reagoida perintään ennen trattaperinnän käyttämismahdollisuutta. Myös tratasta aiheutuneita kuluja kohtuullistettiin.

Maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhenevät

Haluamme taata konkurssiin ajautuneelle yrittäjälle uuden alun ja mahdollisuuden työllistää itsensä jatkossakin yrittäjänä. Maksuhäiriömerkinnät estävät tai ainakin hankaloittavat uuden yritystoiminnan perustamista. Jatkossa maksuhäiriömerkintä poistetaan rekisteristä kuukauden kuluessa siitä, kun sitä koskeva velka on maksettu. Aiemmin merkintä on voinut maksamisesta huolimatta näkyä yrittäjän ja yrityksen luottotiedoissa jopa useita vuosia.

Vaadimme lakiesitystä pitkien maksuaikojen rajoittamiseen

Tavoitteemme mukaisesti oikeusministeriö laati lakiesityksen, jolla yritysten välisiä pitkiä maksuaikoja suitsittaisiin ja perustettaisiin viranomainen valvomaan asiaa. Esitys on hyvä ja valmis vietäväksi eduskuntaan käsiteltäväksi. SY:n tavoitteena on, että lakimuutos saatetaan voimaan seuraavalla hallituskaudella.

Lakiesityksen taustalla on siis kyse siitä, että yritysten välillä ei saa käyttää yli 30 päivän maksuaikaa, ellei osapuolet ole siitä nimenomaisesti keskenään sopineet. Tyypillisesti kuitenkin isompi yritys vaatii pienemmältä sopimuskumppanilta itselleen pitkää maksuaikaa ilman lain edellyttämää sopimista. Tekemämme selvityksen mukaan yli 50 prosentissa tapauksista, joissa maksuaika on enemmän kuin 30 päivää, ei ole noudatettu lakia. Neljännes konkursseista johtuu siitä, ettei yritys saa saataviaan ajoissa omilta sopimuskumppaneiltaan.

Toimimme, jotta elinkeinonharjoittajat pääsevät helpommin velkajärjestelyyn lopettamatta liiketoimintaa

Maksuvaikeuksiin joutunut yksityinen elinkeinonharjoittaja on voinut hakea velkajärjestelyyn lopettamatta yritystoimintaansa. Käytännössä kriteerit ovat kuitenkin olleet niin tiukat, ettei tätä uuden mahdollisuuden keinoa ole juurikaan käytetty.

Meidän tavoitteemme mukaisesti jatkossa lähes kaikilla elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus päästä elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn, sillä yritystoiminnan kokoa ja muutamankin henkilön työllistämistä koskevat esteet poistuvat laista.

Varmistimme, että konkurssiin ajautunut yrittäjä pääsee nopeammin velkajärjestelyyn

Ehdotuksemme mukaisesti velkajärjestelylakia muutettiin siten, ettei entisen yrittäjän tarvitse enää odottaa 18 kuukauden karenssiaikaa päästäkseen velkajärjestelyyn. Myös muut kriteerit velkajärjestelyyn pääsyn suhteet ovat helpottuneet ja mahdollisuus päästä menettelyyn konkurssin jälkeen on nopeutunut. Jatkossa velkajärjestely kestää pääsääntöisesti kolme vuotta.

Yrityssaneeraukseen pääsyä pyritään viimein helpottamaan

Yrityssaneeraus on keino jatkaa elinkelpoista yritystoimintaa maksuvaikeuksista huolimatta. Käytännössä se on kuitenkin niin kallis menettely yrityksille, ettei se ole tosiasiallisesti ollut mahdollisuus pienemmille yrityksille. Vaatimustemme mukaisesti saneerauslakia muutetaan siten, että jatkossa menettely mahdollistaa nykyistä nopeamman ja edullisemman menettelyn yrityksille.

Autoimme huijausten uhreja

Olemme selvittäneet, että lähes puolet pk-yrityksistä ovat joutuneet huijausten tai huijausyritysten kohteiksi. Tyypillisesti yrityksiin kohdistuvat huijaukset tapahtuvat puhelimitse tai netin välityksellä. Autamme huijausten kohteeksi joutuneita yrittäjiä neuvomalla, miten asian suhteen tulisi menetellä. Samalla tiedotamme huijauksista ja ohjeistamme, miten yrittäjä voi niitä välttää.

Yrityskaappauksiin puututaan lakimuutoksella ja viranomaisvalvonnalla

Rikolliset ovat viime vuosina kyenneet kaappaamaan yrityksiä kaupparekisteriä käyttämällä. Kaupparekisterilakia tullaan kuitenkin muuttamaan meidän tavoitteittemme mukaisesti, jotta kaappauksia pystyttäisiin estämään. Myös rekisteriviranomainen on tehostanut ilmoitusten valvontaa.

Valtioneuvosto on panostanut parempaan yrityssääntelyyn

Yrittäjien ja yritysten oikeussuojaa parannetaan alentamalla oikeudenkäyntikuluriskiä. Oikeusministeriö selvittää Yrittäjien tavoitteiden mukaisesti mahdollisuutta säätää erillinen ns. pienriitamenettely.

Pk-yrityksille lainsäädännöstä aiheutuvia velvoitteita ja kustannuksia halutaan hillitä. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut pk-yritystestin SY:n tavoitteiden mukaisesti, joka auttaa lainvalmistelijoita kirjoittamaan pienemmille yrityksille järkevämpää sääntelyä.

TEM on laatinut lainvalmistelun avuksi myös työkalun, jonka tarkoituksena on hillitä lainsäädännön aiheuttamaa yrityksiin kohdistuvaa taakkaa ja kuluja.

Torppasimme investointeja hidastavan kaavoituslakiesityksen

Hallituksen tavoitteena oli uudistaa maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaavoitusta koskeva esitysluonnos olisi hidastanut Suomeen tehtäviä investointeja entisestään sekä ollut kielteinen yrittäjyydelle. Sen vuoksi pidimme tärkeänä, ettei lakimuutos etene tällä hallituskaudella. Seuraavalla hallituskaudella kaavoitusta ja luvitusta tulee sujuvoittaa ja pohtia, miten muutoksenhakua voidaan kehittää investointeja tukevampaan suuntaan.

Helpotamme pienyrittäjien pääsyä mukaan jätehuollon kilpailutuksiin

Olimme mukana, kun ympäristöministeriö laati oppaan, jonka tavoitteena on edistää pienyrittäjien mahdollisuuksia osallistua jätehuoltoa koskeviin tarjouskilpailuihin ja voittaa urakoita. Opas perustuu eduskunnan edellyttämään hankkeeseen parantaa pienyrittäjien asemaa. Jätehuollon kilpailutuksia koskevia tilaisuuksia on järjestetty eri alueilla sekä verkkotilaisuuksissa. Jatkossa hankinnat tulee pääsäännön mukaan jakaa osiin ja tehdä markkinaan koskeva kartoitus.

Varmistimme, että yritysvastuusääntelyyn saadaan tolkkua

Estimme päällekkäiset yritysvastuusääntelyiden luonnin kotimaahan ja EU:hun. Vaikutimme sen puolesta, että odottaessamme EU:n yritysvastuuehdotusta Suomessa ei ryhdytty päällekkäiseen kansallisen yrityslainsäädännön valmisteluun. Kotimainen lainsäädäntö olisi koskenut vain suomalaisia yrityksiä ja vaarantanut siten yritysten tasapuolisen kilpailuaseman unionissa.

Vauhditimme osakeyhtiöiden toiminnan digitalisaatiota

Osakeyhtiölakiin tehtiin vuonna 2022 muutoksia, joilla pääasiassa pysytettiin koronapandemian aikana tehdyt sääntelymuutokset. Tavoitteena on ollut helpottaa kokouspaikalla ja etänä osallistumisen sisältävän yhtiökokouksen järjestämistä sekä siihen osallistumista. Lisäksi sääntely mahdollistaa jatkossa myös niin kutsutut hybridikokoukset.

Pidimme huolen, että elinkeinotoiminnan rajoittaminen lopetettiin

Varmistimme, että voimakkaasti elinkeinotoimintaa rajoittavia tartuntatautilain pykäliä ei jatkettu kesän 2021 jälkeen.

Turvasimme, että yrittäjän ja työntekijän välinen rajanveto säilyy ennallaan

Teimme töitä, jotta Suomen työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä vakiintunut selkeä jaottelu työsopimussuhteiseen työhön ja yrittäjätyöhön pysyy voimassa nykyisenkaltaisena ja että työsopimuslain työsuhteen vakiintuneita edellytyksiä ei muuteta. Lainsäädäntöön ei tehdä sellaisia muutoksia, jotka johtaisivat siihen, että henkilöt, jotka tällä hetkellä toimivat itsenäisessä asemassa yrittäjinä, luokiteltaisiin jatkossa työsuhteisiksi.

Toimimme, että palkkautelut estettiin

Vaikutimme vahvasti siihen, että tasa-arvolain muutokset, jotka olisivat johtaneet niin kutsuttuun pakolliseen palkka-avoimuuteen ja mahdollistaneet sen, että kenellä tahansa työntekijällä olisi koska tahansa ollut oikeus saada kenen tahansa toisen työntekijän palkkatiedot, eivät toteutuneet.

Vältimme ylisääntelyn työehtodirektiivin täytäntöönpanossa

Varmistimme, että työsopimuslakiin ja työaikalakiin tehtiin vain direktiivin edellyttämät vähimmäismuutokset. Vaarana oli, että työlainsäädäntöön olisi lisätty entistä tiukempaa sääntelyä esimerkiksi koeajoista ja työntekijän sivutyöstä. Lisäksi vaihtelevaa työaikaa koskeva sääntely olisi voinut olla säädettyä lakia tiukempi ja sisältää työnantajan kannalta vaikeammin toteutettavia toimia, esimerkiksi ennakkoilmoitus tulevasta työvuorosta.

Huolehdimme, että Ukrainasta pakenevien työllistämisen luvat saatiin sujuviksi

Ukrainan sodan alettua tilapäisen suojelun direktiivi otettiin käyttöön nopeasti. Se antaa Ukrainasta pakeneville ihmisille työnteko-oikeuden rekisteröidyttyä. Ukrainasta pakenevilla on myös oikeus harjoittaa yritystoimintaa Suomessa.

Vaikutimme, että henkilöstörahastoja voi jatkossa perustaa myös pienemmissä yrityksissä

Henkilöstörahastojen perustamisen kriteereitä kevennetään huhtikuussa 2023. Rahasto voidaan perustaa, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään viisi ja liikevaihto tai sitä vastaava tuotto olisi rahastoa perustettaessa 100 000 euroa. Henkilöstömäärää koskeva vaatimus on ollut aiemmin kymmenen työntekijää ja liikevaihtoa koskeva vaatimus 200 000 euroa.

Varmistimme, että yrittäjän eläkelain muutos parantaa yrittäjien tilannetta

Finanssivalvonnan pyyhkeiden jälkeen eläkeyhtiöt ryhtyivät syksyllä 2021 noudattamaan yrittäjän eläkelakia aiempaa tarkemmin. Tästä seurasi kynnys yritystoiminnan aloittamiselle ja uhka, että eläkeyhtiöt voisivat nostaa jo olemassa olevia YEL-työtuloja rajoittamattomasti. Vahvan vaikuttamistyömme seurauksena YEL-työtulosäännöstä tarkennetaan tavalla, jossa yrittäjän työpanoksen arvioinnissa huomioidaan toiminnan taloudellisia tunnuslukuja erityisesti aloittavan yrittäjän kohdalla. Lisäksi jo YEL-vakuutettujen yrittäjien osalta siirtymä lain edellyttämälle työtulotasolle on loiva ja ennakoitavissa. Muutos tulee voimaan 1.1.2023.

Vaadimme oikeudenmukaisuutta ilmastotoimiin

Haluamme, että päästövähennystoimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja samalla kansantalouden sekä yritysten kilpailukykyä parantavia. Olemme tuoneet esiin yrittäjien ääntä kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa, kuten ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ja kestävän kehityksen toimikunnassa. Vaikutimme myös korostamalla lakien valmistelun yhteydessä yritysten investointi- ja toimintaympäristön ennakoitavuutta edellytyksenä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteutumiselle.

Huolehdimme pk-yritysten asemasta whistleblowing-laissa

Vaikutimme whistleblowing-lain valmistelussa siihen, että yrityksen sisäisiä ilmoituskanavia ei tarvita kaikissa yrityksissä. Toiminimiyritykset ovat koosta riippumatta ilmoituskanavan perustamisvelvollisuuden ulkopuolella ja rahanpesulain piirissä toimivat yritykset voivat lähtökohtaisesti hyödyntää rahanpesulain mukaista ilmoituskanavaa, eikä erillistä whistleblowing-lain mukaista ilmoituskanavaa tarvitse perustaa.

Pidimme huolta myös siitä, ettei ilmoituskanavan tarvitse olla tekninen, vaan yksinkertaiset ratkaisut ovat riittäviä. Vaikutimme myös siihen, että whistleblowing-direktiivi pantiin täytäntöön vain siltä osin kuin oli välttämätöntä, eikä lakia esimerkiksi ulotettu koskemaan kaikkia lainsäädännön aloja.

T&k-toiminnalle verokannuste, kiinteistöverouudistus siirtyy

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadaan pysyvä verokannuste

Vaikutimme siihen, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenoille saadaan pysyvä verokannuste. Alihankintapalvelujen kuuluminen kannustimen piiriin on erityisen tärkeää pienemmille yrityksille, joilla harvoin on omaa palkattua t&k-henkilöstöä.

Kiinteistöverouudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle

Olimme osaltamme pitämässä huolta, ettei kiinteistöverouudistuksen arvostamisuudistusta koskevaa lakiesitystä annettu lausunnolla käyneen lakiesitysluonnoksen pohjalta. Esitys ei olisi toteuttanut hallitusohjelmassa uudistukselle asettuja reunaehtoja siitä, että uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Vero olisi voinut kiristyä paikoin merkittävästikin, ja myös esityksen vaikutusarviot edellyttivät täydentämistä.

Hallitus arvioi ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, ettei nykyisessä tilanteessa ole syytä antaa uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta.

Taloudellisen työnantajan käsitettä koskevaa esitystä ei annettu

Vaikutimme osaltamme siihen, että taloudellisen työnantajan käsitettä koskevaa lakiesitystä ei annettu. Ehdotettu lainsäädäntö olisi asettanut Suomeen vuokratun tai muutoin luovutetun työvoiman osalta velvoitteita työvoiman lähettävälle ulkomaiselle muodolliselle työnantajalle, työntekijälle itselleen sekä taloudellisena työantajana pidettävälle suomalaiselle työnteettäjälle.

Arvonnousuveroa koskevaa esitystä ei annettu

Yrittäjät vaikutti vahvasti siihen, että arvonnousuveroa eli ns. maastapoistumisveroa koskevaa esitystä ei annettu. Ehdotetulla verolla olisi pyritty verottamaan omaisuuden arvonnousuun perustuvaa laskennallista tuloa, kun henkilön verovelvollisuusasemassa tai verotuksellisessa asuinvaltiossa tapahtuu muutos. Vastustimme lakiesitysluonnoksen mukaisen maastapoistumisveron käyttöönottoa siihen liittyvien lukuisten epäkohtien ja puutteellisuuksien vuoksi.

Vahvaa EU-vaikuttamista Brysselissä

Pk-yritykset saavat EU-päättäjien huomion

Vaikutimme siihen, että pk-yritykset nostettiin EU:n korkeimman johdon prioriteettilistaukseen ja työohjelmaan vuodelle 2023. Euroopan unionin keskeinen lainsäätäjä EU:n komissio on ryhtynyt valmistelemaan pk-yrityksiä tukevaa aloitepakettia, joka julkaistaan vuonna 2023 (SME Relief Package).

EU puuttumassa liian pitkiin maksuaikoihin

Tavoitteemme toteutui, kun EU-komissio päätti aloittaa maksuviivästysdirektiivin uudelleentarkasteluun. Säädöksen uudistamisella pyritään parantamaan lakisääteisten maksuaikojen noudattamista ja noudattamisen valvontaa, jotta pk-yritykset eivät joutuisi maksuvaikeuksiin, kun niiden sopimuskumppanit eivät maksa laskujaan ajallaan.

EU-sääntelytaakkaa kevennetään

Työskentelimme vahvasti sen eteen, että EU-sääntelystä pk-yrityksille aiheutuvaa taakkaa arvioitaisiin paremmin ja pyrittäisiin keventämään. Komissio otti 2022 täysimääräisesti käyttöön uuden ”1 sisään, 1 ulos” -työkalun EU-lainsäädännön valmisteluun. Esittäessään uutta EU-lainsäädäntöä komissio pyrkii purkamaan olemassa olevaa sääntelytaakkaa samalta alalta, jonne se uutta sääntelyä esittää.

Pk-yritysten omistajanvaihdoksille huomiota EU-instituutioissa

Vaikutimme siihen, että pk-yritysten omistajanvaihdokset nostettiin keskusteluun EU-instituutioissa. Olimme laatimassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoa omistajanvaihdoksista, joka ehdottaa useita suosituksia siitä, kuinka omistajanvaihdoksia voidaan edistää jäsenmaissa ja EU-tasolla. Tietoisuutta ja näkyvyyttä omistajanvaihdosten merkityksestä pk-yritysten jatkuvuuden turvaamisessa on lisätty EU-tasolla ja keskustelu jatkotoimenpiteistä on avattu.

Suomalaisen yrittäjyyden näkökulmaa EU-päätöksentekopöytiin

Puheenjohtajamme Petri Salminen on myös eurooppalaisia pk-yritysjärjestöjä edustavan SMEunitedin puheenjohtaja, ja sen kautta pääsimme muokkaamaan pk-yrityksiä koskevaa EU-politiikkaa korkean tason vuoropuhelujen, paneelikeskustelujen ja puheenvuorojen myötä. Pääsimme myös tuomaan suomalaisen pk-yrittäjyyden näkökulmaa mukaan keskeisiin EU-päätöksentekopöytiin. Lisäksi olimme kuluneena vuonna vahvassa roolissa uudistamassa Eurooppa-järjestömme toimintaa muun muassa sisäisten sääntöjen uudistuksen ja strategiatyön kautta.

Yrittäjien osaamista pidetty näkyvillä

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvussa

Vahvistimme yrittäjyyskasvatuksen merkitystä kaikilla koulutusasteilla. Tuoreimpien selvitysten mukaan myös korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on lisääntynyt. Lisäksi järjestimme opettajille yrittäjyysopetusta tukevaa täydennyskoulutusta. Koulutukset mahdollisti Yksityisyrittäjäin säätiö.

Yrittäjyyden ammattitutkinto käynnistyi uudella opetussuunnitelmalla

Tutkinnon sisältöihin pääsimme vaikuttamaan jo aiemmin ja ensimmäiset uusien opetussuunnitelmien mukaiset koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 aikana. Uudistetussa tutkinnossa on entistä paremmin huomioitu muun muassa omistajanvaihdokset. Lisäksi asiantuntijoitamme on ollut oppilaitoksissa kouluttamassa näitä sisältöalueita.

Turvasimme ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia

Hallitus oli muuttamassa nykyistä rahoitusmallia niin, että se olisi voinut heikentää jatkuvan oppimisen rahoitusta. Yhdessä useiden muiden sidosryhmien kanssa teimme näkyvää vaikuttamistyötä estääksemme hätiköidyt muutokset. Lakiesitys ei edennyt tällä hallituskaudella.

Yrittäjien edunvalvontaa uusilla hyvinvointialueilla ja elinvoimakunnissa

Yrittäjät huomioidaan vuoden 2025 työvoima- ja elinkeinopalvelu-uudistuksessa

Otimme aktiivisesti kantaa TE2024-uudistukseen, jossa työvoimapalvelut siirretään valtiolta kuntien vastuulle 2025 alusta. Uudistus ei saa merkitä työvoimapolitiikan korostumista elinkeinopolitiikan kustannuksella. Myöskään kehitysyhtiöt eivät saa jäädä uudistuksessa sivuosaan. Samoin yksityisten työvoimapalvelujen rooli osana uudistusta on tärkeä huomioida. Jatkamme vaikuttamista, että uudistus toteutuu pk-yritysten näkökulmasta mahdollisimman suotuisasti.

Otimme aktiivisen roolin yrittäjyyden periaateohjelman tekemisessä

Valtioneuvosto julkisti keväällä 2022 yrittäjyyden periaateohjelman. Olimme mukana vaikuttamassa ohjelman sisältöön ja korostimme jo ohjelman valmisteluvaiheessa, että kiristyvä kansainvälinen kilpailu edellyttää yrityksiltä lisää ketteryyttä ja lainsäädännöltä sen mahdollistamista. Viestimme ohjelmaan oli, että esimerkiksi työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä, yrittäjän uusi alku on turvattava, yrityksiä koskevia sääntelyjä on sujuvoitettava ja hallinto on saatava vielä asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi viestitimme, että valtion on panostettava työperäiseen maahanmuuttoon ja yrityksiä on kannustettava osaamisen kehittämiseen.

Pyysimme Kilpailu- ja Kuluttajavirastoa tutkimaan inhouse-yhtiöillä kikkailua

Teimme yhdessä Elinkeinoelämänkeskusliiton, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton kanssa selvityspyynnön KKV:lle marraskuussa 2022 siitä, rikkovatko julkisen sektorin toimijat hankintalakia ostaessaan palveluita omistamistaan inhouse-yhtiöistä ilman kilpailutusta. Toimenpidepyynnön seurauksena KKV päätti alkaa selvittämään toiminnan laillisuutta. Seuraamme tilannetta aktiivisesti.

Olimme mukana perustamassa eduskuntaan kansanedustajien yrittäjyysryhmää

Joulukuussa 2022 perustimme yrittäjäjärjestön ja kansanedustajien aloitteesta eduskuntaan kansanedustajien yrittäjyysryhmän. Ryhmässä on mukana noin 80 kansanedustajaa. Viemme ryhmään yrittäjyyden asiantuntemusta, viestiä ja tarpeita.

Lähdemme toteuttamaan kasvu- ja kansainvälistymispilottia yhdessä VTT:n kanssa

Päätimme lähteä yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä. Ensimmäinen pilotti projektissa on lähdössä liikkeelle Pohjois-Karjalassa, jossa kerätään kansainvälistymiseen pyrkivä yritysryhmä metsäkoneklusterin ympärille.

Kuntabarometri kokosi yli 10 000 vastausta

Yrittäjien Kuntabarometriin vastasi 10 000 yrittäjää eri puolilta Suomea keväällä 2022. Barometrillä on vankka asema kunnissa. Sitä hyödynnetään elinkeinopolitiikan työkaluna ja sen perusteella seurataan kuntien elinvoimaisuutta.

Edistimme palvelusetelien harmonisointia hyvinvointialueille

Vaikutimme siihen, että saimme palvelusetelien tasot vastaamaan oikeaa kustannusrakennetta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialue tarkisti oman tilanteensa, kun Yrittäjät nosti asian esiin.

Otimme aktiivisesti kantaa hankintalain uudistamiseen

Otimme aktiivisesti kantaa hankintalain valmisteluun. Muotoilimme oman esityksemme siitä, miten lakia tulisi päivittää. Veimme viestiä kaikille eduskuntaryhmille ja esimerkiksi kokoomus otti useamman kirjauksen mukaansa omaan ohjelmatyöhönsä.

Vaikutimme, jotta myös pk-yritykset voisivat tuottaa sote-palveluita

Olemme vaikuttaneet voimallisesti siihen, että myös pk-yrityksillä olisi mahdollisuudet tuottaa sote-palveluita hyvinvointialueilla. Olemme edistäneet asiaa valtakunnan tasolla, hyvinvointialuevaikuttamisessa sekä myös Kela-korvausten leikkaamiseen liittyvässä keskustelussa.

Ajoimme palveluseteleiden lisäämistä jonojen lyhentämiseksi

Vuonna 2021 julkistimme palveluseteliselvityksen ja vuoden 2022 aikana olemme vieneet palvelusetelien sanomaa eteenpäin hallitukselle erilaisissa lausuntopyynnöissä. Lisäksi olemme vaikuttaneet palvelusetelien käytön lisäämiseen hyvinvointialueiden strategiakirjauksissa.

Vauhditimme yritysvaikutusten arviointia kunnissa

Julkaisimme yritysvaikutusten arviointia koskevan käsikirjan tammikuussa 2022. Kirja valmisteltiin yhteistyössä aluejärjestöjen ja kuntien kanssa. Käsikirjan julkaisemisen jälkeen yritysvaikutusten arviointi on lisääntynyt monissa kunnissa.

Tarjosimme hankintaneuvontaa yrityksille

Jatkoimme hankintaneuvonta-toimintaamme myös vuonna 2022. Hankintaneuvonnan avulla opastettiin hankintayksiköitä toteuttamaan hankintoja siten, että myös pk-yritykset voivat osallistua niihin. Lisäksi jaoimme pk-yrityksille tietoa julkisista hankinnoista ja kannustimme osallistumaan tarjouspyyntöihin.

Tarjoamme rahanarvoisia jäsenetuja jäsenillemme

Tarjoamme jäsenyrittäjillemme rahanarvoisia jäsenetuja, joita kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2022 solmimme uusia jäsenetukumppanuuksia esimerkiksi Mobile Payn, Lumme Energian ja Oma Säästöpankin kanssa. Yrittäjien jäseneduista suosituin on jäsenyrittäjille maksuton lakineuvonta.

Apua talousvaikeuksiin tarjotaan varhemmin

Yrittäjän talousapu -palvelu kattaa nykyään koko maan. Se auttaa yrittäjää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selviämään talousvaikeuksistaan. Palvelulla tuhannet yritykset saavat apua vuodessa. Olemme olleet hankkeessa mukana yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ely-keskuksen kanssa.

Viestintämme auttaa yrittäjiä pysymään ajan tasalla

Yrittäjien uutiskirje kolahtaa jäsenten sähköpostiin kerran viikossa. Se kertoo jäsenyrittäjälle ajankohtaiset lakimuutokset, uutiset sekä liiketoimintaa tehostavat vinkit.

Jäsenyrittäjänä pysyt kärryillä myös muista yritystoimintaan vaikuttavista uudistuksista seuraamalla Yrittäjien muuta viestintää: Yrittäjät.fi:n uutisia, Yrittäjän podcastia, jäsenlehti Yrittäjää ja sosiaalisen median kanavia. Lisäksi yrittäjille tehdään upeaa tilattavaa Yrittäjä Plus -lehteä.

Tilaa Yrittäjä Plus -lehti tästä >>

Mentorisi.fi-palvelussa mukana jo toista sataa mentoria

Jäsenille tarkoitettu mentorisi.fi-palvelussa on mukana jo noin 170 mentoria. Mentoreiden aamukahvit ovat keränneet neljä kertaa vuoden aikana ison joukon mentoreita kuulemaan ja jakamaan ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Löydä mentori tai lähde itse mentoriksi >>

Herättelimme omistajanvaihdoksiin ja tarjosimme käytännönläheistä tukea

Toteutimme ensimmäistä kertaa omistajanvaihdosviikon, joka tarjosi tapahtumia ja tietoa ostajille, myyjille, jatkajille ja asiantuntijoille ympäri Suomen. Viikon aikana oli tarjontaa kymmenellä eri paikkakunnalla ja tapahtumissa vieraili yli tuhat osallistujaa.

Lisäksi olimme mukana Maaseutuyritysten omistajanvaihdospalvelut hankkeessa. Siinä tehtyjen kyselyjen ansiosta tilannekuva alueittain on selkeytynyt ja yhteistyötä alueiden välille syntynyt aiempaa enemmän. Hankkeessa on myös tehty maaseudun yrityksille omistajanvaihdosbarometri.

Uudenmaan omistajanvaihdoshanke on puolestaan tavoittanut viestinnällään tuhansia yrittäjiä ja kouluttanut useita satoja yrityksen myyntiä tai ostamista suunnittelevia yrittäjiä webinaareissa, joissa on käsitelty erilaisia yrityskauppoihin liittyviä teemoja. Hanke on myös järjestänyt kaksi yrityskauppatapahtumaa, joissa yrityksen myyjät ja ostajat ovat päässeet tapaamaan toisiaan ja alan asiantuntijoita.

Tarjosimme tietoa tutkimuksilla

Teemme vuosittain lukuisia kyselytutkimuksia. Vuonna 2022 kyselyissä korostuivat koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, joita seurattiin säännöllisesti Yrittäjägallupilla. Myös perinteinen Pk-yritysbarometri kartoitti kriisien vaikutuksia.

Lisäksi teimme tutkimuksellista yhteistyötä tarpeesta lisäsääntelylle velkaongelmien torjumiseksi pienyritysten rahoitukseen liittyvään markkinaan ja käytänteisiin.

Edunvalvonnan tueksi teetimme laajan kyselyn yrittäjien näkemyksistä eläkevakuuttamisesta ja -järjestelmästä. Tämän kyselyn tulokset kertoivat selvästi sen, että tekemämme vaikuttamistyö ja linjaukset järjestelmän uudistamiseksi ovat olleet oikeasuuntaisia.

Kuntabarometri toteutettiin vuonna 2022, jossa palkittiin parhaimmat kunnat kokoluokittain. Toteutimme joka kolmas vuosi tehtävän Yksinyrittäjäkyselyn.

Painotimme yrittäjän osaamisen kehittämistä

Haluamme kehittää yrittäjien osaamista ja vuonna 2022 painotimme tässä yritysvastuuta ja sen merkitystä pk-yrittäjälle.

Keskeisinä osaamisen kehittämisen välineinä toimivat Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, Yrittäjät-akatemia sekä lukuisat asiantuntijawebinaarit sekä seminaarit.

Koulutimme digissä ja edistimme osaamista yritysvastuusta

Yrittäjät-akatemia tavoitti vuoden aikana lähes 3 000 yrittäjää. Akatemian toiminta rakentuu digi- ja lähioppimisen malleihin. Pääteemat olivat yritysvastuu sekä digitaalinen markkinointi.

Kokosimme yhteen jopa 8000 yrittäjää verkottumaan

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät toi Tampereelle peräti 1 600 yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta. Tapahtuma saavutti kiitosta erinomaisesta seminaariohjelmasta sekä mahdollisuudesta verkostoitua yrittäjäkollegojen kanssa.

Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen arvostuksesta kertoi myös Tasavallan Presidentin kutsu palkituille Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Suomen suurimpiin kuuluva kunta-, alue- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajatapaaminen pidettiin Vaasassa toukokuussa. Tapahtumaan osallistui noin 1000 henkilöä eri puolilta Suomea. Teemana 2022 oli kasvu ja elinvoima. Seminaarissa julkaistiin myös Kuntabarometrin keskeiset tulokset.

Yrittäjäristeilyllä puolestaan kohtasi noin 200 osallistujaa eri puolilta Suomea. Risteily mahdollisti uudella tavalla osallistujien verkostoitumisen ja tutustumisen kollegoihin, koska samassa yhteydessä järjestettiin järjestötapahtuma Vaikuttajafoorumi. Risteilyn ohjelma painottui yrittäjän hyvinvointiin.

Lisäksi huhtikuun Koulutusjohdon foorumi on merkittävä ja arvostettu yrittäjien ja koulumaailman kohtaamisareena. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 160 koulutusalan ammattilaista. Foorumissa tarkasteltiin yritysvastuuta ja kiertotaloutta.

Kaikkiaan Suomen Yrittäjien tarjoamassa osaamisen kehittämisen ympäristössä kohtasi noin 8 000 yrittäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa.