Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

5.3.2002 klo 11:46
Tiedote

Työpaikoilla työolot ovat parantuneet, mutta samalla kiire on lisääntynyt

Työntekijöiden keskeiset tavoitteet työssä ovat hyvä palkka, työn pysyvyys, työn mielenkiintoisuus ja työolot. Suomen Yrittäjien, SAK:n ja Työministeriön selvityksen mukaan työntekijöiden mielipiteissä on tapahtunut merkittävä muutos 1990-luvun syvän laman jälkeen. Työn pysyvyys on noussut hyvän palkan ohi työntekijöiden tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Laman jälkeen työolot ovat muuttuneet henkisesti rasittavammiksi ja työ on muuttunut kiireisemmäksi. Noin 40 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt viime vuosina ja lähes 50 prosenttia on sitä mieltä, että kiireellinen työtahti on lisääntynyt. Kiireellinen työtahti on lisääntynyt reilulla 40 prosentilla ja työn henkinen rasittavuus reilulla 30 prosentilla mikrotyöpaikkojen työntekijöistä. Suurten työpaikkojen osalta vastaavat luvut ovat korkeammat, noin 50 ja 45 prosenttia.

Työntekijöiden mielestä työolot ovat kuitenkin myös parantuneet monissa asioissa. Ympäristökysymyksissä, tasa-arvossa, esimiesten johtamistavassa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa on tapahtunut parannusta.

Työn viihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti työpaikan yhteishenki ja työolot. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja töiden jakoon ovat paremmat alle 10 henkilön mikrotyöpaikoilla kuin suuremmilla työpaikoilla. Pienillä työpaikoilla, joissa työntekijöitä on 10-49, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja työtahtiin ovat paremmat kun taas vaikutusmahdollisuudet töiden jakoon ovat huonommat kuin suurilla yli 200 henkilön työpaikoilla. Keskisuurten ja suurten työpaikkojen välillä ei ole selviä eroja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa.

Noin neljännes työntekijöistä arvioi vaikutusmahdollisuutensa ja mahdollisuutensa käyttää kykyjään lisääntyneen. Pienillä työpaikoilla tämäkin kehitys on ollut yleisempää kuin suurilla työpaikoilla.

Suomalaisilla työpaikoilla on viime vuoden aikana järjestetty koulutusta ja kehitetty osaamista ja ammattitaitoa varsin runsaasti. Suurista työpaikoista 80 prosenttia on vuoden aikana kehittänyt ainakin jossain määrin henkilöstönsä osaamista ja ammattitaitoa. Koulutus- ja kehitystoimenpiteet lisääntyvät työpaikkakoon kasvaessa. Tutkimuksen mukaan henkilöstön koulutusmahdollisuuksien parantaminen on haaste pienille ja keskisuurille työpaikoille.

Irtisanomiset ja lomautukset lisääntyneet vain hieman

Vuoden 2001 taloustaantuman seurauksena työsuhteiden pysyvyys heikkeni vähemmän kuin kasvun hidastumisesta olisi voinut ennakoida. Lomautuksia ja irtisanomisia oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautukset ovat jakautuneet verraten tasaisesti eri kokoisiin työpaikkoihin. Irtisanomisia sen sijaan on tapahtunut enemmän suurilla kuin pienillä työpaikoilla.

Kaikkiaan laman jälkeen, vuodesta 1994, työntekijöiden määrä on lisääntynyt noin 240 000:lla. Työntekijöiden määrä on pääasiallisesti lisääntynyt yksityisellä sektorilla ja ennen kaikkea alle 250 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä. Vuodesta 1994 vuoteen 2000 pienten ja keskisuurten yritysten osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä 61 prosenttiin yksityisen sektorin työntekijöistä.

Samaan aikaan epätyypillisten työsuhteiden osuus on lisääntynyt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan epätyypillisten työsuhteiden osuus on noussut seitsemän prosenttiyksikköä ollen vuonna 2000 noin 24 prosenttia kaikista työsuhteista. Kasvu johtuu erityisesti määräaikaisen osa-aikatyön lisääntymisestä yksityisellä palvelusektorilla. Kaiken kaikkiaan yksityisellä sektorilla oli kuitenkin edelleen noin kuusi prosenttiyksikköä vähemmän epätyypillisiä työsuhteita kuin julkisella sektorilla.

Epätyypillisiä työsuhteita on noin kaksi kertaa enemmän pienissä työpaikoissa kuin suurissa. Pienissä työpaikoissa jatkuva osa-aikatyö ja määräaikainen osa-aikatyö on suhteellisesti yleisempää kuin suurissa työpaikoissa. Määräaikainen kokoaikatyö ei ole oleellisesti riippuvaista työpaikan koosta.

Palkansaajien kannalta epätyypilliset työt ovat ongelmallisia. Epätyypillinen työ tarjoaa usein vähemmän kehitys- ja koulutustoimenpiteitä, heikomman urakehityksen ja epävarmemman tulevaisuuden.

Tutkimuksessa verrataan toisiinsa eri kokoisia työpaikkoja. On huomattava, että työpaikan koko ja yrityksen koko eivät ole tilastoissa sama asia. Suurella yrityksellä voi olla useita pieniä työpaikkoja. Pk-yrityksissä työskenteli vuonna 2000 kaikkiaan 61 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa, joissa työntekijöiden lukumäärä on alle 200 henkilöä, työskenteli vuonna 2000 noin 83 prosenttia palkansaajista.

Lähde: Suomen Yrittäjien, SAK:n ja työministeriön selvitys/tiedote.

Tutkimus Työolot pk-yrityksissä

Lisätietoja:
Pääekonimisti Pasi Holm, Suomen Yrittäjät, p. (09) 229 229 28
Ekonomisti Erkki Laukkanen, SAK, p. (09) 772 11
Projektitutkija, Pekka Ylöstalo, Työministeriö, p. (09) 18 561
Viestintäpäällikkö Petri Nieminen, Suomen Yrittäjät, p. 050 547 7495

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952