Verkostuminen pk-yritysten kasvukeino

Verkostoituminen pk-yritysten kasvukeino

Pienet ja keskisuuret yritykset hakevat kasvua yhteistyön avulla. Voimakkaasti kasvuun pyrkivät käyttävät tutkimukseen ja tuotekehitykseen jopa viisinkertaisen osan liikevaihdostaan muihin verrattuna. Pk-yritysten asema kansantaloudessa on parantunut, mutta samaan aikaan yritysten kasvuhakuisuus on vähentynyt. Runsas puolet pk-yrityksistä on hoitanut euroon siirtymiseen liittyvät toimensa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kolmella neljästä pk-yrityksestä on käytössään Internet ja suostuin yhteysmuoto niillä on ISDN-yhteys.

Muun muassa edellä mainitut tiedot käyvät ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) ja Suomen Yrittäjien (SY) yhteisen Pk-yritysbarometrin 1/2001 yritystoiminnan rakennekehitystä koskevasta osasta, jossa on selvitetty noin 4 000:n pienen ja keskisuuren yrityksen otannalla yritysten käsityksiä niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset eroavat toisistaan paitsi toimialansa mukaan myös kasvustrategian osalta. Pk-yrityksistä vajaa kymmenesosa (8 %) on voimakkaasti kasvuhakuisia, mutta entistä suurempi osuus, eli puolet yrityksistä, tyytyy nykyisen markkina-asemansa säilyttämiseen. Nuoremmat yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin vanhemmat. Vuosina 1995 – 2000 toimintansa aloittaneista voimakkaasti kasvuhakuisia on 15 % eli lähes kaksinkertainen osuus kaikkiin pk-yrityksiin verrattuna. Pk-yritykset näkevät verkostoitumisen tärkeimmäksi kasvukeinokseen. Voimakkaasti kasvuhakuisista tai mahdollisuuksien mukaan kasvavista yrityksistä joka kolmas piti yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa tärkeimpänä kasvukeinonaan. Tärkeänä pidettiin luonnollisesti myös panostamista markkinointiin.

Kun keskimäärin joka neljännen pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko itse vietynä tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta, niin voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti noin 40 %.

Pk-yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin. Saman verran investoidaan yhteensä mainontaan ja markkinointiin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tässäkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset poikkeavat muista pk-yrityksistä investoimalla huomattavasti enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä myös markkinointiin kuin pk-yritykset keskimäärin: niiden t&k-investoinnit suhteessa liikevaihtoon ovat viisinkertaiset (8,2 %) ja markkinointi-investoinnit kaksinkertaiset (3,5 %).

Pk-yrityksillä on selvästi eniten kehittämistarvetta henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvavissa korostui yrityksen johtaminen kehittämistarpeena. Suurimmat yrityksen kehittämisen esteet liittyvät kireään kilpailutilanteeseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä resurssitekijöihin. Voimakkaasti kasvuhakuisissa korostuvat muita enemmän ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja rahoitusvaikeudet.

Pk-yritykset katsovat, että valtion pitäisi suunnata toimia verotuksen keventämiseen ja työllistämisen esteiden poistamiseen sekä yritystoimintaa koskevien säädösten yksinkertaistamiseen.

Kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä on kohdannut tai arvioi vielä kohtaavansa ongelmia euroon siirtymisessä. Runsas puolet pk-yrityksistä (56 %) on jo hoitanut tai arvioi saavansa hoidettua euroon siirtymiseen liittyvät toimet tämän vuoden loppuun mennessä.

Pk-yritysten Internet-yhteydet

Kolmella neljästä pk-yrityksestä on käytössään Internet-yhteys. Suosituin yhteys-muoto näillä pk-yrityksillä on ISDN-yhteys, jota käyttää lähes neljä kymmenestä. Modeemiyhteys on käytössä on yhdellä kolmasosalla pk-yrityksistä ja kiinteää yhteyttä käyttää neljäsosa pk-yrityksistä. Tyypillisimmin Internetiä käytettiin pk-yrityksis-sä sähköpostiin, pankkipalveluihin ja tiedon hankintaan. Viimeisen puolen vuoden aikana suhteellisesti eniten on lisääntynyt Internetin käyttö tiedostojen siirtoon, asiakaspalveluun ja tekniseen tukeen sekä jälkimarkkinointiin. Neljällä kymmenestä pk-yrityksestä on omat julkiset www-sivut ja joka neljäs pk-yritys harkitsee omia julkisia www-sivuja lähimmän vuoden aikana.

Internet-yhteyden omaavista pk-yrityksistä vähän yli puolet on käyttänyt julkisen hallinnon Internet-palveluja. Eniten käytetään ja haluttaisiin käyttää verohallinnon ja rekisteriviranomaisten palveluja. Internetin omaavista neljännes tunsi entuudestaan TYVI-järjestelmän (=Tietovirrat yrityksiltä viranomaisille) ja näistä vähän alle puolet on käyttänyt TYVI-palveluita.

Sähköistä tunnistamista arvioi tarvitsevansa lähimmän vuoden aikana viidesosa Internet-yhteyden omaavista pk-yrityksistä. Sitä tarvitaan eniten maksuliikenteeseen, sopimuksiin ja viranomaisille lähetettäviä tietoja varten.

Lisätietoja
Tutkimusekonomisti Seppo Toivonen ja pääekonomisti Pasi Holm,
Suomen Yrittäjät, puh. (09) 229 221
Erikoistutkija Kai Karsma, puh. (09) 160 3671