YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 1/2005
31.3.2005
Tiivistelmä tuloksista
Pk-yritysten suhdannenäkymät yhä suotuisat
Pk-sektori odottaa suhdanteiden jatkuvan melko vahvoina seuraavan vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista lähes 3 500 pk-yrityksestä 40 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien yhä paranevan, kun niiden heikentymistä odottaa ainoastaan 8 prosenttia vastaajista. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla, vaikka rakentaminen odottaakin hieman muita toimialoja maltillisempaa kasvua. Optimismi on vahvinta nuorissa, kasvuhakuisissa ja yli 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Suhteellisen vahvana jatkuva suhdanne tukee työllisyyttä ja erityisesti teollisuudessa sekä rakentamissa suunnitellaan henkilökunnan lisäystä. Samaan aikaan investointien kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran. Investointiodotusten vaimentumisen taustalla on palvelusektorin näkymien selvä lasku. Korkeammista raaka-aineiden hinnoista ja palkkainflaatio-odotusten lisääntymisestä huolimatta kustannuspaineet ovat kokonaisuudessaan pysytelleet jotakuinkin ennallaan. Pk-yritykset arvioivat lopputuotteidensa hintojen nousevan runsaat 2 prosenttia, mutta kaupan vaimeat inflaatiopaineet pitänevät kuluttajahintainflaation selvästi tätä maltillisempana.
Kasvua haetaan uusilla tuotteilla, markkinointipanostuksilla ja verkostoitumalla
Pk-yrityksistä 8 prosenttia pyrkii kasvamaan voimakkaasti. Vahvimmat kasvuhalut löytyvät uusista, yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Selvästi tärkeimmät kasvustrategian osat ovat uusien tuotteiden kehittäminen, myynnin ja markkinoinnnin lisääminen sekä verkostoituminen. Myös kansainvälistyminen ja uusien markkinoiden etsiminen näyttelee tärkeää roolia pk-yritysten kasvustrategioissa. Tavallisimmat viennin ja kansainvälistymisen kasvukeinot ovat markkinointi-/myyntiketjun etsiminen ja projektivienti.
Kasvuhakuisista yrityksistä runsas neljännes pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan vähintään 20 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Erityisesti pienimmillä ja vuoden 2000 jälkeen perustetuilla yrityksillä on aggressiiviset liikevaihtotavoitteet. Lähes viidennes kasvuhakuisista yrityksistä uskoo henkilökuntansa kasvavan yli 20 prosenttia vuosittain. Samaan aikaan peräti neljännes kasvuhakuisista yrityksistä ei kuitenkaan suunnittele lisärekrytointia.
Kasvuhaluttomista yrityksistä lähes kolme neljästä ilmoitti yrityksen nykyisen koon olevan sopiva. Vastaajista 15 prosenttia nimesi kireän kilpailutilanteen ja 10 prosenttia riittämättömän kysynnän kasvuhaluttomuutensa syyksi. Myös korkeat työkustannukset ja työvoiman heikko saatavuus koettiin, paitsi kasvun, myös työllistämisen jarruiksi.
Pk-sektorin kannattavuuden ja rahoitusaseman odotetaan yhä vahvistuvan
Vahvana jatkuva liikevaihdon kasvu ja maltilliset investointihalut kohentavat pk-yritysten kannattavuutta. Tämän seurauksena yritykset odottavat myös vakavaraisuutensa kohenevan kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle pk-yritysbarometrin historiassa. Eniten vakavaraisuuden ennakoidaan paranevan teollisuudessa ja kaupassa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä.
Pk-yrityksistä lähes 30 prosenttia oli ottanut viimeisen vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta, mikä on selvästi korkeampi osuus kuin viime syksyn tiedustelussa. Lähes 80 prosenttia uudesta ulkoisesta rahoituksesta hankittiin pankeista. Finnveran osuus uudesta rahoituksesta oli puolestaan 15 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin sen asiakasosuus. Ulkoisesta rahoituksesta yli puolet on otettu kone- ja laiteinvestointien hankkimiseen. Samaan aikaan niiden yritysten osuus, jotka ovat turvautuneet ulkoiseen rahoitukseen käyttöpääoman hankkimiseksi, on lisääntynyt selvästi runsaaseen neljännekseen. Käyttöpääomaksi ulkoista pääomaa on otettu tavallisimmin kaupassa.
Työnantajan sivukulujen alentaminen avainasemassa
Yhteisö- ja pääomaverouudistuksen seurauksena pk-yritykset aikovat nostaa selvästi vähemmän osinkoja kuin ennen uudistusta. Osingonnostoaikeet ovat vähentyneet eniten palvelusektorilla. Samaan aikaan vastaajat ilmoittivat lisäävänsä yrittäjätulon nostamista palkkana. Tämä on seurausta ns. ansiotulo-osinkojen verotuksen kiristymisestä, erityisesti pienissä, matalan nettovarallisuuden omaavissa yrityksissä.
Pk-yritykset linjasivat myös tärkeimpiä veropoliittisia toimenpiteitä, joita hallituksen tulisi tehdä seuraavaksi. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee työnantajan sivukulujen alentamisen tärkeimmäksi ja kiireellisemmäksi toimenpiteeksi. Toimialoista merkittävimpänä sivukulujen alentamista pitävät kauppa ja teollisuus. Seuraavaksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi nimettiin pienten osinkojen vapauttaminen verosta nettovarallisuuden määrästä riippumatta. Pienten osinkojen verovapaus koettaisiin erityisen tervetulleeksi kaupassa ja palveluissa. Kolmanneksi tärkeimpänä pidetään ansiotuloverotuksen progression keventämistä, jonka suosio on erityisen suurta palvelualoilla. Tämä on ymmärrettävää, sillä keskimäärin noin kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista muodostuu ansiotuloista.