Pk-yritysbarometri 1/2012

14.2.2012

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Kevään 2012 Pk-yritysbarometri perustuu 3 900 pkyrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten
pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, suhdannetilanteeseen sopeutumista ja rahoitustilannetta.

Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yritysten maksuongelmia, suunnitelmia toiminnan siirtämisestä Viroon sekä käännetyn arvonlisäveron vaikutuksia.

Helsingissä 14.2.2012

TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten arviot alkaneen vuoden talouskehityksestä ovat varovaiset. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on 22 prosenttia Pk-yritysbarometrin vastaajista. Vuosi sitten vastaava saldoluku oli +34 ja vielä edellisessä barometrissa +24. Varovaisimpia ovat rakennusalan pk-yritykset, ja eniten optimismia löytyy palvelualalta, jonka saldoluku on edelleen positiivinen.

Liikevaihdon kasvu hiipuu, investoinnit vähenevät

Odotukset liikevaihdon kehityksestä tänä vuonna ovat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Heikentynyt talouden tila ja tarve finanssipolitiikan kiristämiseen ovat lisänneet varovaisuutta. Barometrin vastaajista 41 prosenttia arvioi kuitenkin liikevaihtonsa kasvavan. Osuus on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin edellisessä barometrissa.

Palvelualoilla näkymät ovat muita toimialoja valoisammat ja myös saldoluvun lasku edellisestä barometrista pienin. Liikevaihdoltaan ja henkilömäärältään suurimmat palveluyritykset ovat kaikkein toiveikkaimmat: niistä runsaat 55 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan.

Kotimaisten investointien alamäki uhkaa jatkua, kun pk-yritysten investointiodotuksia peilaava saldoluku laski viidellä yksiköllä tasolle –5. Talouden uudistumiseen ja kasvuun tarvittavien investointien määrä on tänä vuonna jäämässä valitettavan pieneksi.

Teollisuudessa saldoluvun lasku oli vähäisin, ja investointeja lisääviä ja vähentäviä oli täsmälleen yhtä paljon. Myönteistä on se, että kansainvälisillä markkinoilla toimivien teollisuusyritysten saldoluku on +11, kun 30 prosenttia niistä aikoo lisätä investointejaan.

Palvelut työllistävät, vienti suurten varassa

Barometrin muihin suhdanneosiin verrattuna pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat edelleen pysyneet vakaampina ja positiivisempina. Joka viides pk-yritys aikoo tänäkin vuonna lisätä henkilökuntansa määrää.

Työllisyys on tänä vuonna entistä enemmän palvelualojen varassa. Palvelut ovat barometrissa ainoa toimiala, jolla pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat nyt viime syksyä korkeammat. Palvelualojen nousun vastapainoksi rakentamisen henkilöstöodotusten saldoluku putosi nollaan. Vielä tätä suurempi lasku oli teollisuudessa, jossa saldoluku laski lukemaan +6.

Vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus on hieman vähentynyt. Teollisuuden vientiyritysten osuus alitti syksyn barometrissa 60 prosentin rajan, ja nyt vastaava osuus on 57 prosenttia.

Odotukset viennin kehityksestä tämä vuonna ovat melko varovaiset. Viennin arvoa mittaava saldoluku on nyt kolme yksikköä alempi kuin syksyllä. Pudotus tulee lähes kokonaisuudessaan teollisuudesta, jossa saldoluku laski kymmenellä yksiköllä. Laskusta huolimatta viennin kasvuun luottavia on edelleen runsas kolmannes teollisuuden pk-yrityksistä.

Vahvimmat vientiodotukset ovat vähintään 2 miljoonan euron liikevaihtoon yltävillä teollisuusyrityksillä. Niistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan tänä vuonna.

Kasvuhakuisuus ja työllistämisen esteet ennallaan

Yritysten kasvuhakuisuus on epävarmoissa talouden oloissa lievästi laskenut. Eniten tämä näkyy teollisuudessa. Kasvuhakuisuus on keskimääräistä yleisempää nuorissa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen.

Niiden yritysten osuus, joilla ei ole tarvetta työllistää, on hieman noussut. Barometrin mukaan 29 prosentilla pk-yrityksistä ei nyt ole tarvetta työllistää, kun vuosi sitten osuus oli 26 prosenttia. Työllistämistarpeet ovat vähentyneet kaupassa sekä teollisuudessa, jossa palkkataso on noussut aiempaa suuremmaksi työllistämisen esteeksi.

Nuorten työllistymisessä esteiksi nousivat työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen puute. Sen sijaan julkisuudessa esillä ollut nuorten heikko sitoutuminen työhön ei barometrin tulosten mukaan ole merkittävimpien työllistymisen esteiden joukossa.

Rahoitusta tarvitaan käyttöpääomaksi

Epävarma talouden tila ja heikentyneet investointiodotukset pitävät pk-yritysten rahoituksen kysynnän melko varovaisena. Erityisesti teollisuudessa aikomukset hakea ulkoista rahoitusta ovat vähentyneet viime syksystä.

Rahoituksen rakenne on hieman uudistumassa. Huomion arvoista on pk-yritysten vähitellen kasvava kiinnostus pääomasijoittajia kohtaan. Voimakkaasti kasvuhakuisista ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä jo 36 prosenttia nimeää pääomasijoittajat mahdollisiksi rahoittajiksi. Aiemmissa barometreissa vastaava osuus on ollut 21–23 prosenttia.

Rahoituksen käyttötarkoituksessa eri kohteiden keskinäinen järjestys on pysynyt ennallaan. Käyttöpääoman tarve on edelleen suurin, joskin prosenttiosuus ulkoista rahoitusta tarvitsevien joukossa on kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin syksyllä.

Suunnitelmat rahoituksen hakemisesta investointeihin ovat entisellään. Vain joka seitsemäs rahoitusta hakeva pk-yritys aikoo käyttää sitä erilaisiin investointeihin.

Joka neljäs rahoituksen hakemista kaavaileva pk-yritys aikoo hakea Finnveran suhdannelainaa tai -takausta. Osuus on selvästi alentunut kolmen vuoden takaisesta tilanteesta, mutta Finnveran suhdannerahoitukselle on kuitenkin selvä tarve erityisesti teollisuudessa sekä suuremmissa pk-yrityksissä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna yli 50 hengen yritysten mielenkiinto Finnveraa kohtaan on kasvanut.

Käännetty ALV ei pure harmaaseen talouteen

Rakennusalalla siirryttiin käännetyn arvonlisäverotuksen piiriin 1.4.2011. Muutos vaikuttaa myös muihin rakentamisen kanssa yhteistyössä oleviin toimialoihin. Muutoksen ensivaikutukset yritysten hallinnolliseen taakkaan ovat barometrin mukaan olleet pelättyä vähäisemmät. Vastaajista 69 prosenttia on sitä mieltä, että hallinnollisen taakan lisääntyminen on kohtuullista tai se ei ole lisääntynyt lainkaan. Toisaalta 7 prosenttia pk-yrityksistä pitää muutoksen aiheuttamaa lisätyötä kohtuuttomana.

Käännetyn arvonlisäveron tavoitteena on torjua harmaata taloutta, mutta siitä on toistaiseksi vain vähän havaintoja. Järjestelmän piirissä olevista pk-yrityksistä 85 prosenttia ei usko tai ei osaa sanoa onko järjestelmä vaikuttanut harmaaseen talouteen. Pessimistisin käsitys järjestelmän toimivuudesta on rakennusalalla, jossa 59 prosenttia yrityksistä ei katso käännetyn arvonlisäveron vaikuttaneen harmaaseen talouteen mitenkään.

Viro kiinnostaa monista syistä

Suomalaisyritysten määrä Virossa on kasvanut viime vuosina. Ilmiö on tuttu myös pk-kentässä. Yrityksistä 5 prosenttia ilmoitti harjoittavansa omaa toimintaa Virossa. Syyt siellä toimimiseen ovat moninaiset ja ne liittyvät muun muassa yritysten kansainvälistymiseen, työvoimaan ja verotukseen.

Alemmat työvoimakustannukset on 32 prosentille ja työvoiman saatavuus 14 prosentille yrityksiä syy Viroon hakeutumiseen. Sen sijaan paljon esillä olleen yritysverotuksen nimesi 10 prosenttia yrityksistä syyksi toimia Virossa. Teollisuudelle tärkein peruste Virossa toimimiseen on alemmat työvoimakustannukset ja rakennusalalle työvoiman saatavuus.

» Pk-yritysbarometri kevät 2012 -raportti
» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja 1/2012
» Pk-yritysbarometri 1/2012 Finnvera kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot