Pk-yritysbarometri 1/2015

10.2.2015

Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2015 Pk-yritysbarometri perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä ja sopeutumista sekä rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 10.2.2015

---

TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat selkeästi aiempaa heikompia. Kansainvälisen talouden heikko kasvu ja Suomen talouden epäselvä tilanne sekä finanssipolitiikan kiristäminen pääosin veronkorotuksin, laskivat suhdanneodotuksia kuvaavan saldoluvun arvoon –7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua syksyyn 2014 verrattuna on peräti 15 yksikköä.

Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana, ja vain viidennes uskoo niiden paranevan. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli seitsemän prosenttiyksikköä enemmän ja vastaavasti heikkeneviä suhdanteita ennakoivia kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän.

Investoinnit romahtavat ja kannattavuus tippuu

Talouskasvun puuttuminen ja erityisesti kotimarkkinoiden heikkous näkyy kannattavuudessa selvästi. Saldoluku on nyt –5, kun sen hyvä taso on 30 yksikön luokkaa. Syksystä saldoluku aleni peräti 11 yksikköä.

Pudotus oli suuri kaikilla toimialoilla, mutta erityisen suuri se oli rakentamisessa, jossa joka kolmas yritys näkee kannattavuutensa heikkenevän. Toimialan saldoluku päätyi lukemaan –13, mikä on 14 yksikköä alempi kuin edellisessä barometrissa.

Odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat vuoden takaisen pienen positiivisen pilkahduksen jälkeen jälleen alemmaksi kuin koskaan pk-barometrin historiassa. Investointien osalta jo vuosia kestänyt negatiivinen trendi jyrkkeni entisestään. Kaikilla päätoimialoilla on selvästi enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä suhteessa niihin, joissa investoinnit kasvavat. Saldoluku päätyi siten lukemaan –21. Muutos syksystä on –10 yksikköä.

Investoinneille on useita jarruja. Merkit kysynnän elpymisestä antavat odottaa itseään, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisten yritysten määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin nousukaudella ennen finanssikriisiä.

Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa kustannusten jatkaessa nousuaan

Pk-yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tilanne on kuitenkin muuttunut yhä haastavammaksi. Odotusten saldoluku 0 on poikkeuksellisen matala. Positiivista on kuitenkin se, että reilut 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä.

Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla. Palveluissa ja teollisuudessa uskotaan edelleen siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa ja rakentamisessa näkymät ovat heikoimmat. Molemmilla aloilla on painetta sopeuttaa henkilöstön määrää vähentämällä sitä.

Vaikeaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten nousuarviot ovat aivan samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa.

Kasvua haetaan kansainvälistymisestä ja uusiutumisesta

Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Positiivista on havaita, että talouden heikosta tilasta huolimatta seitsemän prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 35 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Toistaiseksi ei siis ole suurta muutosta nähtävissä yritysten kasvuhalukkuudessa taloustilanteen epävarmuuden pitkittymisestä huolimatta ja kasvuhalukkuus on edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman kohtuullisesti. Kaikkiaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia pk-yrityksiä on 20 prosenttia barometrin vastaajista. Suora vienti oli yleisin kansainvälistymisen muoto ja sitä harjoitti kolme viidesosaa kaikista vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavista pk-yrityksistä.

Pk-yrityksille kansainvälistyminen on iso askel. Erityisesti kun otetaan huomioon, että sekä vientiodotuksissa että toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrä laskee kuluvana vuonna nykyistä pienemmäksi. Odotukset viennin kehityksestä ovat laskeneet voimakkaasti kaikilla päätoimialoilla.

Uusien markkinoiden etsimisen ohella on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa, että myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä.

Nopea teknologinen kehitys korostaa innovaatiovalmiuksien merkitystä. Nykyisin uudet ideat ja innovaatiot syntyvät erilaisissa verkostoissa. Keskiössä on digitaalisiin toimintaympäristöihin liittyvä osaaminen.

Rahoituksessa haasteita riittää

Tiukentunut pankkitoiminnan sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Suuria muutoksia rahoituksen käytössä ei kuitenkaan ole tämän vuoden aikana tapahtunut. Lähes joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman vähemmän verrattuna edellisen barometrin tuloksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ei ole odotus talouden noususta eikä investointiaktiviteetin kasvusta. Näiltä osin näkymät ovat edelleen vaisut. Rahoitusta aiotaan edelleen hakea lähinnä käyttöpääomaksi.

Positiivista kuitenkin on se, että yritysten kansainvälistyminen näyttää rahoituksen näkökulmasta etenevän aikaisempaa hieman rivakammin. Yritysten suunnitelmat kansainvälistymisrahoituksen hakemiseen ovat nousseet syksystä kaikilla toimialoilla.

Rahoituksen saannin suhteen lähes 60 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt.

Marginaalien nousu ja aiempaa kovemmat vakuusvaatimukset on nimetty yleisimmiksi muutoksiksi. Merkittävää on myös se, että yrityksiltä vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusosuutta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Reilu neljännes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.

Kassatilanne on kireä monissa pk-yrityksissä ja joka viides pk-yritys raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on säilynyt ennätyskorkealla tasolla. Ongelman syvyyttä kuvaa se, että maksuvaikeuksista kärsineiden yritysten määrä on pysynyt 14–20 prosentin haarukassa jo yli neljän vuoden ajan.

Haastavassa suhdannetilanteessa työllistäminen on vaikeaa

Taloudellinen epävarmuus ja näköalattomuus näkyvät pk-yritysten tarpeessa työllistää. Pk-yrityksistä 13 prosentilla ei ole tarvetta työllistää. Työllistämistarpeet ovat muita vähäisempiä kaupassa ja palveluissa. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on hieman positiivisempi. Työllistämistarvetta havaitaan olevan muita useammin kasvuhakuisimmissa ja suuremmissa pk-yrityksissä.

Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Sen sijaan työvoiman saatavuusongelma on helpottunut, mutta tilalle on tullut irtisanomiseen liittyvä riski. Työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vaihtuminen irtisanomiseen liittyvään riskiin kertoo omaa karua kieltään yritysten näkymistä.

Talouden epävarmuus ja olosuhteiden jatkuminen heikkona on johtanut siihen, että kriisin pitkittyessä yhä useampi yritys on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia suhdannetilanteen vuoksi. Sopeuttamistoimia tehneiden osuus on noussut vuodessa 2 prosenttiyksikköä ja sopeuttamistoimia suunnittelevien osuus on noussut 1 prosenttiyksikön ollen 12 prosenttia. Eniten sopeuttamistoimia suunnitellaan tehtäväksi rakentamisessa, jossa 16 prosenttia vastaajista ilmoittaa asian olevan näin.

Tehdyistä ja suunnitelluista sopeuttamistoimista yleisimpiä ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Irtisanomisiin on joutunut turvautumaan 25 prosenttia sopeuttamistoimia tehneistä ja sopeuttamistoimia suunnittelevista niin ikään 25 prosenttia harkitsee irtisanomisia. Neljänneksellä pk-yrityksistä sopeutumistoimiin kuuluu toiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin.

Tilapäisistä palkanalennuksista on sopinut 17 prosenttia ja 13 prosenttia sopeutustoimia suunnittelevista ennakoi toimien kohdistuvan palkanalennuksiin. Lomautukset ovat yleisimpiä teollisuudessa ja rakentamisessa, muut työaikajärjestelyt puolestaan palveluissa ja kaupassa teollisuuden ohella.

Lue tiedote: Lähes kolmannes pk-yrityksistä pelkää suhdanteiden heikkenevän — yritykset tarvitsevat apua työpaikkojen säilyttämiseen
TEM: Kasvuhakuisten pk-yritysten suhdannekuva muita yrityksiä positiivisempi

---

» Pk-yritysbarometri kevät 2015 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Pk-yritysbarometri kevät 2015 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Finnveran kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Pk-yritysbarometri kevät 2015 TEM kalvosarja (PDF-tiedosto)
» TEMin kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Aluekalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Seutukuntien kalvosarjat PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Muut raportit ja kalvot