YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 2/2005
13.10.2005
TIIVISTELMÄ TULOKSISTA
Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet suotuisina
Pk-sektori odottaa suhdanteiden pysyvän vahvoina seuraavan vuoden aikana, eikä vuoden alkupuolella tapahtunut kasvun notkahtaminen kansainvälisen suhdanteiden vanavedessä ja metsäteollisuuden työtaistelun seurauksena ole kyennyt nujertamaan pkyritysten optimismia. Yli puolet kyselyyn vastanneista 3 400 pk-yrityksestä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 40 prosenttia niiden yhä paranevan. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla ja, edellisen kyselyn tapaan, odotukset ovat korkeimmillaan nuorissa, kasvuhakuisissa yrityksissä.
Suotuisat suhdanneodotukset pitävät yllä pk-yritysten rekrytointihaluja, ja varsinkin teollisuudessa sekä palveluissa suunnitellaan henkilökunnan lisäystä. Alkuvuoden vahva työllisyyskehitys vaimentunee kuitenkin vähitellen, sillä työvoiman heikentynyt saatavuus ja työmarkkinoiden lisääntyneet kohtaanto-ongelmat jarruttavat osaltaan rekrytointeja. Investointiodotukset ovat kohentuneet edellisestä kyselystä, mikä johtuu erityisesti rakentamisen ja palveluiden investointihalujen elpymisestä. Polttoaineiden korkean hinnan ja pitkään jatkuneen nopean reaalipalkkojen nousun vanavedessä tuotantokustannuspaineet ovat lisääntyneet. Samaan aikaan pk-yritykset kuitenkin arvioivat lopputuotteidensa hintojen nousevan maltillista 2 prosentin tahtia, mikä johtuu lähinnä kaupan ja teollisuuden vaimeista inflaatiopaineista.
Tärkeimpinä kasvukeinoina uudet tuotteet ja markkinointiponnistusten lisääminen
Pk-yrityksistä 8 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhalut lisääntyvät yrityksen koon kasvaessa. Myös sukupolvenvaihdoksen läpikäyneet ja nuoremmat yritykset ovat selvästi keskimääräistä kasvuhakuisempia. Lähes puolet kasvuhakuisista pkyrityksistä perustaa kasvustrategiansa uusien tuotteiden kehittämiseen sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen. Myös verkostoituminen, kansainvälistyminen ja uusien markkinoiden avaaminen ovat tärkeitä kasvukeinoja. Yleisimmät tavat edistää vientiä ja kansainvälistymistä ovat markkinointi- ja myyntiketjun etsiminen sekä projektivienti.
Lähes neljännes kasvuhakuisista yrityksistä hakee vähintään 20 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua seuraavan kolmen vuoden aikana. Kunnianhimoisimmat liikevaihtotavoitteet ovat palveluissa ja teollisuudessa sekä pienemmissä ja nuoremmissa kasvuyrityksissä. Samaan aikaan noin yksi kuudesta kasvuhakuisesta yrityksestä uskoo henkilökuntansa kasvavan yli 20 prosenttia vuosittain.
Pk-sektori ei odota suuria muutoksia kannattavuuteensa tai vakavaraisuuteensa
Samaan aikaan kun pk-yritysten investointi- ja rekrytointihalut ovat nousussa, ovat niiden kannattavuusodotukset maltillistuneet hieman. Pk-sektorin odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat pysytelleet yhä kaikkien aikojen vahvimmalla tasolla. Eniten vakavaraisuuden kohentumiseen uskotaan teollisuudessa ja kaupassa sekä suuremmissa ja voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä.
Yli 30 prosenttia pk-yrityksistä on ottanut viimeisen vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Yli kolme neljäsosaa uutta ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä hankki sitä pankeista. Finnveran osuus uutta rahoitusta ottaneista yrityksistä nousi puolestaan 17 prosenttiin, mikä on hieman suurempi kuin sen asiakasosuus. Selvästi yli puolet ulkoisesta rahoituksesta on tarkoitettu kone- ja laiteinvestointeihin, mutta yli neljännes yrityksistä oli ottanut sitä myös käyttöpääomaksi. Yleisimmin ulkoista rahoitusta otettiin käyttöpääomaksi kaupassa ja teollisuudessa.
Pk-yritykset kokevat globalisaation vaikutukset pääosin myönteisinä
Yli kaksi kolmasosaa pk-sektorin yrityksistä näkee globalisaation vaikutukset yritystoiminnallensa voittopuolisesti positiivisina. Globalisaation suurimmiksi hyödyiksi koetaan raaka-aineiden sekä väli- ja lopputuotteiden edullisemmat hinnat ja laajemmat valikoimat. Myös lisääntynyt vientikysyntä nähdään globalisaation positiivisena seurauksena. Sen sijaan pkyritykset eivät koe mahdollisuutta siirtää tuotantoa maan rajojen ulkopuolelle erityisen merkitykselliseksi hyödyksi.
Pk-yritysten mukaan viranomaiset voisivat parhaiten reagoida globalisaation aiheuttamiin haasteisiin varmistamalla suomalaisen yritysverotuksen kilpailukyky sekä alentamalla työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja ja henkilöverotusta. Myös toimenpiteet suomalaisen koulutusjärjestelmän kilpailukyvyn turvaamiseksi koetaan erittäin tärkeiksi.
Yli puolessa pk-yrityksiä työssä oppimista
Opiskeluun liittyviä työpaikalla oppijoita on yleisesti pk-yrityksissä. Yleisimpiä oppimisen muotoja ovat peruskoulun tai lukion työelämään tutustuminen sekä nuorten ammatilliseen koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot. Pk-yrityksen mukana oloa harjoittelutoiminnassa motivoi ennen kaikkea halu tukea ja kehittää suomalaista koulutusta. Myös kontaktin luomiset mahdolliseen tulevaan työntekijään ja rekrytointitarve kannustavat yrityksiä tarjoamaan harjoittelumahdollisuuksia.
Selvästi yli puolet pk-yrityksistä kokee, että niille tulisi maksaa korvausta oppimisen ohjauksesta. Kompensaation tarve on suurinta alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ei sen sijaan nähdä yhtä suurta tarvetta korvauksille. Ensi vuonna nuorten ammatilliseen koulutukseen tulevista ammattiosaamisen näytöistä pk-yritykset sen sijaan haluavat korvauksen: ainoastaan 15 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmiita osallistumaan näyttöjen toteuttamiseen ilman kompensaatiota.
Pk-yritysbarometri 2/2005
Kalvosarja
Alueraporttien yhteenveto