Pk-yritysbarometri 2/2007

10.10.2007

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Lisäksi kun yritysten välillä on kiinnostavia eroja yritysten kasvuhakuisuuden, koon, iän tai toiminta-alueen suhteen, erilaiset näkemykset tuodaan esille raportissa.

Syksyn 2007 Pk-yritysbarometri perustuu reilun 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-sektorin käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä.

Tässä raportissa käsitellään pk-yritysten toimintaympäristöä ja suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yrityksen kehittämistarpeita ja -esteitä. Syksyn barometrin erityisteemana on yritysten markkinointi ja myynti.

Helsingissä 10.10.2007

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Pk-yritysten suhdanneodotuksissa laskua – kustannusodotuksissa nousua

Pk-sektorin suhdanneodotukset ovat edelleen vahvat. Yrityksistä 55 prosenttia ennakoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 38 prosenttia niiden yhä paranevan seuraavan vuoden aikana. Suhdanneodotusten saldoluku on kuitenkin laskenut kolme yksikköä. Näin suurta muutosta ei ole tapahtunut kevään 2004 jälkeen, eikä saldoluku ole ollut näin alhaalla samaisen ajankohdan jälkeen. Odotukset paranemisesta ovat laskeneet teollisuudessa ja palveluissa sekä odotukset kokonaisuutena ovat heikentyneet kaupassa. Odotukset ovat hiukan korkeammat palveluissa. Näkemykset ovat muita positiivisemmat nuorissa, kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

Pitkä noususuhdanne näkyy liiketaloudellisissa indikaattoreissa. Odotukset niin liikevaihdon kuin kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen ovat edelleen vahvat. Erityisesti liikevaihdon saldoluku on säilynyt korkealla tasolla. Palveluissa ja teollisuudessa muita aloja useammat odottavat liikevaihdon kasvua. Vakavaraisuuden ja kannattavuuden saldoluvut ovat laskeneet hieman.

Pk-yritysten odotukset niin viennin kuin tuonninkin arvon kasvusta ovat lähes keskimääräisellä tasolla – viennin osalta hieman yli. Vientiodotukset ovat hieman vahvistuneet ja tuontiodotukset ovat puolestaan hiukan heikentyneet. Viennin kasvun suhteen odotukset ovat laskeneet kaupassa, mutta toisaalta ne ovat nousseet voimakkaasti rakentamisessa. Teollisuudessa ja palveluissa vientiodotukset ovat muita aloja vahvemmat. Kaupassa puolestaan tuontiodotukset ovat muita aloja korkeammat. Rakentamisessa tuontiodotukset ovat nousseet.

Edelleen suotuisina jatkuvat suhdanneodotukset ja työllisten ikääntyminen pitävät yllä pk-yritysten rekrytointihaluja. Yritysten, joilla ei ole odotettavissa lainkaan tarvetta työllistää, osuus on matalalla 27 prosentin tasolla. Erityisesti rekrytointitarvetta näyttäisi olevan useissa teollisuus- ja rakennusyrityksissä. Toisaalta barometrin vastauksista käy kauttaaltaan ilmi, että rekrytointiongelmat ovat edelleen kasvussa – toimien mm. yritysten kehittämisen esteenä.

Yrityksistä 24 prosenttia uskookin henkilöstönsä määrän olevan suurempi vuoden kuluttua. Viisi prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstönsä olevan nykyistä pienempi. Kaupassa odotukset henkilöstön lisäyksestä ovat laskeneet hieman ja ne ovat muita aloja matalammat. Teollisuudessa odotukset ovat puolestaan muita toimialoja korkeammat.

Investointien arvon nousuodotukset ovat vahvistuneet keväästä viime syksyn tapaan. Odotukset ovat nousseet kaikilla toimialoilla mutta erityisesti rakentamisessa ja kaupassa. Odotukset ovat selvästi vahvimmat ja vakaimmat teollisuudessa. Tuotekehityspanostusten kasvua ennakoivien määrä on viidenneksen suurempi kuin laskua odottavien. Erityisesti panostusten kasvuun uskotaan teollisuudessa ja kasvuhakuisissa yrityksissä.

Odotukset tuotantokustannusten noususta ovat lisääntyneet kaikilla toimialoilla mutta erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa. Tuotantokustannusten nousuun uskotaan muita aloja enemmän rakentamisessa ja teollisuudessa. Saldoluku on keskimääräistä matalampi kaupassa. Niin palkkojen kuin väli- ja lopputuotteiden hintojen nousun odotetaan kiihtyvän. Väli- ja lopputuotteiden inflaatio-odotukset ovat matalimmat kaupassa ja korkeimmat rakentamisessa. Palkkainflaatio-odotukset ovat korkeimmat teollisuudessa ja matalimmat palveluissa.

Työvoiman ohella muutkin resurssitekijät entistä useammin kehittämisen esteenä

Pk-sektorilla nähdään, että erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa on kehitettävää. henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen koetaan toiseksi useimmin tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi. Sen merkitys on nousussa. Lisäksi tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantamisesta sekä verkostoitumisesta ja alihankinnan kehittämisestä kannetaan huolta. Myynnissä ja markkinoinnissa sekä viennissä ja kansainvälistymisessä nähdään olevan kehitettävää kasvuhakuisissa yrityksissä muita useammin.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on useimmin kehittämisen pahin este kasvatettuaan merkitystään edelleen. muita useammin työvoimapula on este rakentamisessa. Matalamman koulutustason vaatimuksen kaupassa työvoimapula ei toimi esteenä yhtä usein. Sen sijaan kireä kilpailu koetaan alalla kehittämisen suurimmaksi esteeksi ja toiseksi merkittävimmäksi esteeksi koko pk-sektorilla.

Muut resurssitekijät kuin työvoima ovat nostaneet merkitystään nousten yhtä usein kehittämisen pahimmaksi esteeksi kuin kireä kilpailu. Suhdannetilanteella ei ole tällä hetkellä aiemmanlaista merkitystä esteenä. Työvoimakustannuksia ja rahoitusvaikeuksia pidetään edellä mainittujen lisäksi tärkeimpinä kehittämisen esteinä. Rahoitusvaikeudet korostuvat voimakkaasti kasvuhakuisten ja nuorten yritysten kohdalla.

Työvoimapulan ohella pk-yrityksissä työllistämisen pahimpina esteinä pidetään kysynnän epävarmuutta ja työn sivukuluja. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden merkitys on noussut edelleen. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään ongelmana erityisesti rakentamisessa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Sivukulut toimivat suurimpana työllistämisen esteenä muita useammin kaupassa sekä nuorissa ja kaikkein pienimmissä yrityksissä. Kysynnän epävarmuus koetaan esteeksi erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

Pk-yrityksistä 8 prosenttia katsoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuisuus on yleisempää teollisuudessa sekä nuoremmissa ja suuremmissa yrityksissä. Vajaat kaksi kolmasosaa kasvuun pyrkivistä yrityksistä nimeää uusien tuotteiden kehittelyn yhdeksi tärkeimmistä kasvukeinoista. Yli puolet kasvuhakuisista pk-yrityksistä perustaa kasvustrategiansa myös myynnin ja markkinoinnin sekä verkostoitumiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Kansainvälistyminen näyttelee merkittävää roolia lähinnä teollisuudessa.

Pk-yrityksistä 16 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Yleisimpiä syitä kasvuhaluttomuuteen ovat, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopivana ja että ei olla halukkaita ottamaan kasvun vaatimaa riskiä. Myös työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus nähdään kasvun esteinä. Työvoiman saatavuuden merkitys on edelleen noussut hieman. Rahoitukseen liittyviä tekijöitä ei pidetä niinkään kasvun esteinä, mutta kireä kilpailutilanne on este vajaalle viidennekselle yrityksistä. Rakennusalalla työvoiman puute on muita useammin este, kun taas kaupan alalla markkinoihin liittyvät tekijät.

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia näyttäisi tämän vuoden barometrien perusteella tapahtuvan tulevina viitenä vuotena entistä tiheämmin. Osuus onkin säilynyt pitkään muuttumattomana alle 20 prosentissa, mutta on nyt noussut 23 prosenttiin. Yleisimmin ongelmana pidetään jatkajan löytämistä ja arvon määritystä.

Kasvuhakuiset yritykset avoimempia oma pääomaehtoiselle rahoitukselle

Neljännes pk-yrityksistä aikoo ottaa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Ulkoisen rahoituksen suhteen aktiivisempia aiotaan olla teollisuudessa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Ulkoista rahoitusta harkitsevista yrityksistä 86 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista. Finnveran puoleen aikoo kääntyä reilu neljännes yrityksistä – erityisesti nuoret ja kasvuhakuiset.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista 28 prosenttia aikoo hakea rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Käyttöpääomaksi ottaminen korostuu kehittämishankkeiden ja yritysjärjestelyjen ohella kasvuhakuisissa yrityksissä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin muita yrityksiä useammin. Reilulla puolella harkitsevista ulkoinen rahoitus on tarkoitettu ainakin osaksi kone- ja laiteinvestointeihin. Vajaa neljännes aikoo ottaa rahoitusta rakennusinvestointeihin. Kevättä yleisemmin rahoitusta aiotaan ottaa erityisesti kansainvälistymiseen.

Oma pääomaehtoisilta julkisilta pääomasijoittajilta on valmis ottamaan tarvittaessa rahoitusta 41 prosenttia yrityksistä. Yksityisistä sijoittajia ja pääomasijoitusyhtiöitä sekä alueellisia pääomasijoitusrahastoja on valmis harkitsemaan kolmasosa yrityksistä. Omistajiksi toimijoita on valmis ottamaan noin viidesosa. Tätä enemmän, noin neljännes yrityksistä on valmis harkitsemaan oma pääomaehtoisia rahoittajia hallitustyöskentelyynkin – yksityisiä pääomasijoittajia jopa reilu kolmannes.

Siten kaikilta oma pääomaehtoista rahoitusta tarjoavilta odotetaan ennemmin hallitustyöskentelyyn osallistumista kuin pelkkää omistajuutta. Erityisesti yksityisiltä pääomasijoittajilta eli ns. bisnesenkeleiltä halutaan hallitustyöskentelyyn osallistumista. Yksityisiltä pääomasijoitusyhtiöiltä sekä alueellisilta ja valtakunnallisilta julkisilta pääomasijoittajilta odotetaan enemmän pelkkää rahoitusta. Kasvuhakuiset yritykset ovat valmiimpia ottamaan oma pääomaehtoista rahoitusta kaikissa muodoissa kuin muut yritykset. Kasvuhakuisimmat yritykset eivät myöskään tee samassa määrin eroa yksityisten ja julkisten rahoittajien välille.

Kansainvälisten yritysten myynnin haasteena jakelukanavien kehittäminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen

Kahdella kolmesta pk-yrityksestä on kotisivut internetissä. Yli 20 henkeä työllistävistä yrityksistä yli 95 prosentilla on verkkosivut ja alle 5 henkeä työllistävistäkin 55 prosentilla. Toimialoista teollisuudessa verkkosivut ovat yleisimpiä – 83 prosentilla. Kotisivuista yli puolella on yksityiskohtaista tietoa yrityksen tuotteista ja palveluista. Kasvuhakuisimmat ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat aktiivisimpia. Verkkosivuista 29 prosentista löytyy myös hintatietoja.

Pk-yrityksistä 5 prosentilla on verkkokauppa. Kotisivuilta löytyy tilauslomake 11 prosentilla yrityksistä. Asiakkaiden on mahdollista tilata sähköpostin välityksellä 41 prosentista yrityksiä. Tältäkin osin kasvuhakuisemmat, kansainvälisillä markkinoilla toimivat ja suuremmat pk-yritykset ovat muita edellä.

Luonnollisestikin valtaosassa (72 %) pk-yrityksiä markkinoinnista ja myynnistä vastaa pääasiallisesti itse yrittäjä tai toimitusjohtaja. Erillistä vastuullista myynti ja markkinointihenkilöstöä on 19 prosentissa yrityksiä – keskisuurista yrityksistä 79 prosentissa. Yli kolmasosassa teollisuusyrityksistä ja neljänneksessä kaupan yrityksistä on vastuullista markkinointi ja myyntihenkilöstöä.

Laadusta huolehtiminen ja henkilökohtainen myynti koetaan pk-yrityksissä yleisimmin (lähes 70 %) tärkeimmiksi markkinointikeinoiksi. Yli puolet yrityksistä pitää tärkeimpinä keinoinaan myös suhdetoimintaa yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin. Merkittäviksi markkinointikeinoiksi koetaan usein lisäksi yrityksen kotisivut ja mainonta. Kasvuhakuisimmilla ja kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä korostuvat kaikki muut nimetyt keinot lukuun ottamatta laatua ja aktiivista hinnoittelua verrattuna muihin yrityksiin.

Pk-yrityksissä pidetään myynnin keskeisimpinä haasteina useimmiten (yli 60 %) uusien asiakkaiden hankkimista ja nykyisten asiakassuhteiden kehittämistä. Lähes puolet yrityksistä kokee haasteeksi myös asiakastarpeiden tunnistamisen. Kasvuhakuisimmissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä korostuvat jakelukanavan kehittäminen, asiakkaiden hankkiminen ja osaavan myyntihenkilöstön saaminen. Kansainvälisissä pk-yrityksissä myös yhteistyökumppaneiden löytäminen on muita keskeisempi haaste.

Pk-yritysbarometri 2/2007

Kalvosarja

Alueraporttien yhteenveto

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat