Pk-yritysbarometri 2/2022

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2022 Pk-yritysbarometri perustuu 4 829 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan oppilaitosyhteistyötä ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 7.9.2022

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö

TIIVISTELMÄ

Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät olivat parantuneet selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Tilanne muuttui, kun Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen alettua hintojen nousun kiihtyminen ja pitkittyminen, ulkomaankaupan väheneminen ja lisääntynyt epävarmuus heikensivät investointien ja yksityisen kulutuksen näkymiä. Poikkeuksellinen tilanne heijastuu suoraan pienten ja keskisuurten yritysten näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti.

Odotusten laskua selittävät osaltaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä pandemian aiheuttama epävarmuus. Alkuvuonna voimakkaasti elpyneet suhdanneodotukset ovat jälleen heikentyneet merkittävästi sodan aiheuttaman epävarmuuden
seurauksena.

Suhdannenäkymien saldoluku romahti keväästä 16 yksiköllä arvoon miinus viisi. Viime syksyn pk-yritysbarometriin verrattuna laskua on 27 yksikköä. Pk-yrityksistä 22 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 27 prosenttia arvioi niiden heikkenevän. Noin puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.

Odotukset liikevaihdon kasvusta matalampia ja epävarmuus vähentää investointeja

Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat jossain määrin yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet voimakkaasti. Saldoluku laski kevään barometrista kymmenen yksikköä ja saa arvon 15.

Odotukset kannattavuudesta ovat myös heikentyneet, mutta vielä liikevaihto-odotuksiakin voimakkaammin. Epävarmuus tulevasta on suurta ja kannattavuusodotusten saldoluku laski keväästä viisitoista yksikköä, saaden arvon –14.

Poikkeuksellisen alkuvuoden jälkeen myös odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat heikentyneet selvästi, ja aiempaa harvempi pk-yritys odottaakin vakavaraisuutensa paranevan. Vakavaraisuuden saldoluku laski edellisestä barometrista kaksitoista yksikköä arvoon kaksi. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat myös selvästi heikommat kuin vuosi sitten syksyllä.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutos odotusten saldoluku päätyy lukemaan –12. Saldoluvun arvo laski keväästä seitsemän yksikköä. Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen esimerkiksi sodan ja pandemian jatkumisesta, korkojen noususta ja talouskasvun nopeudesta.

Pk-yritykset varovaisina henkilöstön määrän lisäämisen suhteen

Sodan huomattavat negatiiviset vaikutukset ja hyvin epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat lievästi heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Vain 17 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän.

Odotusten saldoluku saa siis arvon seitsemän, joka on kuusi yksikköä kevättä alhaisempi. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 73 prosenttia, pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kustannusten odotetaan nousevan nopeasti

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin vuosiin. Myös yritysten omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvara on kasvanut, mutta kasvu ei kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua. Tuotantokustannusten odotetaan nousevan jopa yli puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Hieman yllättäen tilannetta helpottaa se, että palkkojen osalta nousuodotukset ovat maltillisia siitäkin huolimatta, että moni ala potee työvoimapulaa.

Haastavaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti ja olevan samaa tasoa kuin vahvan talouskehityksen oloissa. Kustannusten nousuun joudutaan sen sijaan varautumaan poikkeuksellisen epävarmassa toimintaympäristössä ja osin myös aiempaa heikommin taloudellisin puskurein.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Yrityksille uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Pandemian seurauksena taloudessa tapahtuu ennalta arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa pk-yrityksille menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Vajaa viidennes yrityksistä onkin ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja hieman yli puolet on kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi miltei kolmannes yrityksistä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 55 prosenttia yrityksistä. Pandemia-aikana ennakkomaksua vastaan vientiä harjoittavien yritysten määrä näyttää hiukan kasvaneen normaalioloihin verrattuna, heijastaen lievää varovaisuuden lisääntymistä.

Rahoituksen saanti edellyttää usein Finnveran takausta

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä, vaikka lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta omaavien pk-yritysten osuus on muuttunut viime vuosien aikana hyvin vähän.

Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana ennen kaikkea teollisuusyrityksille, mutta nyt myös kaupan yritysten kiinnostus Finnveraa kohtaan on noussut voimakkaasti. Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.

Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten ja tutkimuslaitosten on jatkunut vankkana

Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimuslaitosten tai kehitysyhtiöiden kanssa. Yritysten yhteistyö ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa on hieman yleistynyt mutta yhteistyötä yliopistojen kanssa tekee nyt vähän aikaisempaa harvempi pk-yritys

Yhteistyön muodot ovat moninaiset, mutta koulutusyhteistyö, opinnäytetyöt ja innovaatioihin liittyvä kehittäminen korostuivat. Korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä korostui myös rekrytointiin liittyvä yhteistyö.

Kokonaisuutta tarkasteltaessa on huolestuttavaa havaita, että yritysten kokemukset oppilaitos ja tutkimuslaitosyhteistyön tuloksista ovat heikentyneet. Muutos on kuitenkin niin vähäinen, ettei sillä todennäköisesti ole negatiivista vaikutusta tulevaisuuden yhteistyölle. Yleisimpänä yhteistyöstä syntyneenä tuloksena mainittiin tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen.

Digiloikan vauhti näyttäisi tasaantuneen

Korona-aika lisäsi paineita pk-yritysten liiketoiminnan digitalisaatioon, koska kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus väheni ja yhä suurempi osa yritysten arjen pyörittämisestä tapahtui digitaalisesti. Pandemian normalisoiduttua yritysten digiloikan vauhti näyttäisi rauhoittuneen aiemmasta.

Omat verkkosivut ovat yleisimmin hyödynnetty digitaalinen työkalu yritysten liiketoiminnassa. Lisäksi pk-yrityksissä hyödynnetään muun muassa sosiaalista mediaa, pilvipalveluja ja verkko-ostoksia. Sen sijaan big datan ja teollisen internetin hyödyntäminen on pk-yrityksissä vähäistä kaikilla päätoimialoilla.

Venäjän Ukrainaan tekemällä hyökkäyksellä on moninaiset vaikutukset

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.

Sota vaikuttaa pk-yrityksiin eri tavoin. Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaansa tai tuotantoonsa. Samaan aikaan pieni joukko, noin kolme prosenttia, pk-yrityksistä katsoo Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olleen myönteisiä vaikutuksia. On kuitenkin selvää, että sodan vaikutuksiin liittyvä epävarmuus on myrkkyä taloudelle ja pk-yrityksille. Se jarruttaa sekä yritysten investointeja että myyntiä Suomessa.

Tiedotteet

Raportit ja graafit

Sammanfattning

Sammanfattning