Työkyky ja -hyvinvointikysely

31.12.2010

Tiivistelmä

Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen on yhteinen huoli. Suomen hallitus on yhdessä keskeisten työelämän järjestöjen kanssa kartoittanut toimia työikäisen väestön määrän kasvattamiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Asiaa osaltaan valmistellut Työelämäryhmä nosti esiin työkyvyn edistämisen, työhyvinvoinnin parantamisen sekä työuran pidentämisen alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantamisen koko työuran aikana.

Esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen ensimmäisenä konkreettisena askeleena voidaan pitää tätä Suomen Yrittäjien ja Työturvallisuuskeskuksen toteuttamaa kyselyä pk-yritysten tarpeista työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä parantamiseksi.

Kyselyn tulokset ovat selvät, työkyvyn ja hyvinvoinnin tärkeys ymmärretään laajasti ja panostamista asiaan yrittäjät pitävät kannattavana investointina. Haasteita vastaajat sen sijaan näkevät siinä, miten erilaisten ja eri kokoisten yritysten tarpeisiin saadaan tarjottua sopivanlaisia palveluja ja tukitoimia.

Yrittäjät arvostavat myös oman työkykynsä ja hyvinvointinsa korkealle. Neljä viidesosaa vastaajista huolehtii omasta työkyvystä ja hyvinvoinnista vähintään jonkin verran. Ainoastaan noin prosentti vastaajista ei katsonut tarpeelliseksi huolehtia siitä lainkaan. Siitä huolimatta vain 56 % yrittäjistä on hankkinut oman työterveyshuollon. Alhainen taso on uhka paitsi yrittäjän itsensä myös laajemmin koko yhteiskunnan kannalta. Yrittäjän työkyky tai työhyvinvointiongelmat eivät uhkaa yksinomaan hänen tulevaisuuttaan, vaan ne luovat varjon koko yrityksen ja sen henkilöstön tulevaisuudelle.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin merkitys tuottavuuteen on selvästi havaittu yrityksissä. Lähes 70 % vastaajista katsoo, että henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin sijoitetulle panokselle saa vähintään hyvän tuoton. Kohtuullisen tuoton panokselleen koki saavansa hieman alle 30 %, ja vastaajista ainoastaan 7 %:n kohdalla sijoitus koettiin tuotoltaan vähäiseksi tai täysin tuottamattomaksi. Voidaankin sanoa, että sijoituksena panostus työkykyyn ja hyvinvointiin on vähäriskistä ja kohtuullisen hyvin tuottavaa toimintaa.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito koetaan yrityksissä kokonaisvaltaiseksi ja koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi. Työkykyä ja hyvinvointia koskevia asioita käsitellään yhdessä ainakin jonkin verran suuressa osassa (85 %) yrityksiä, ja sitä ylläpidetään monin eri keinoin. Eniten, eli noin 60 %:ssa yrityksiä, työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään paitsi virkistystilaisuuksilla, myös työympäristön ja työolojen kehittämisellä sekä henkilöstön osaamisen ja kouluttautumisen tukemisella.

Yrittäjät hakevat tietoa, tukea ja osaamista työkyvyn ja hyvinvoinnin hoitoon monista eri tietolähteistä. Hyödynnetyimpiä tiedon ja tuen lähteitä ovat media (50 %), Internet (41 %) ja yrittäjäkollegat (37%). Internet ja kollegat ovat myös niitä, joita vastaajat haluavat hyödyntää nykyistä enemmän.

Kyky ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelujen täysimääräiseen hyödyntämiseen ei ole vielä kaikilta osin riittävää. Esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaa tai työkykyongelmiin puuttumista yhteistyössä työterveydenhuollon henkilökunnan kanssa tapahtui vain reilussa 10 %:ssa yrityksistä. Vastausten perusteella ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelujen lisätarve on kuitenkin selvä. Haasteena tilanteessa on se, että tarjolla olevat palvelut on suunnattu selkeästi suurille yrityksille, eivätkä ne siten ole helposti tai yksinkertaisesti sellaisenaan sovellettavissa pienille yrityksille.

>> Työkyky ja -hyvinvointikysely (pdf)
>> Tiedote: Työkykyyn kannattaa panostaa

Lisätiedot: ekonomisti Petri Malinen, petri.malinen@yrittajat.fi, (09) 2292 2845.