Kysymyksiä ja vastauksia YEL-vakuutuksesta

Julkaistu: 11.8.2022

Mikä on YEL ja YEL-vakuutus?

YEL on lyhenne sanoista Yrittäjän eläkelaki. Tämän lain mukaisella vakuutuksella yrittäjänä vakuutat itsesi vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Vakuutukseen sisältyy myös perhe-eläke, joka yrittäjän kuoleman jälkeen tuo turvaa yrittäjän omaisille puolisolle ja alaikäisille lapsille.

Voit ottaa eläkevakuutuksesi joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos alallasi toimii sellainen.

YEL-vakuutus on henkilökohtainen ja sinun on otettava se kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta. Vaikka ottaisit vakuutuksen yrittäjyyden aloittamisen jälkeen, se tulee voimaan takautuvasti pakollisen YEL-vakuuttamisen ehdot täyttävän yritystoiminnan alkamisesta lukien.

Olet velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, jos:

  • olet 18–69-vuotias
  • toimit yrittäjänä vähintään neljä kuukautta
  • Työtulo, eli työpanoksesi arvo, on vähintään 8 261,71 euroa (vuonna 2022)
  • olet liikkeen- tai ammatinharjoittaja (eli toiminimiyrittäjä),
  • avoimen yhtiön yhtiömies,
  • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies,
  • osakeyhtiön johtavassa asemassa1 oleva osakas, joka itse omistaa osakkeista yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä2 kanssa yli 50 prosenttia.3

1 Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai tosiasiallista määräämisvaltaa yrityksessä.
2 Perheenjäsenellä tarkoitetaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa
3 Muut yhtiössä työskentelevät osakkaat vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.

Eläkevakuutusta ottaessasi eläkelaitos vahvistaa sinulle työpanoksesi arvoa vastaavan vuotuisen YEL-työtulon. Et siis voi itse työtuloasi määrittää, mutta voit toimittaa eläkeyhtiölle tietoa työpanoksesi arvosta ja oman näkemyksesi oikeasta työtulostasi.

Lain mukaan työtulon pitää olla se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä. Lain mukaan olennaista on vuosityömääräsi ja alasi/ammattisi yleinen palkkataso. Esimerkiksi yrityksen voitolla tai yrittäjän verotettavalla tulolla ei ole merkitystä työtulon oikean tason arvioimisessa.

Voit pyytää muutosta työtuloosi, jos työmäärässäsi ja/tai sen arvossa tapahtuu muutoksia.

Eläketurvakeskus julkaisee vuosittain ohjeen siitä, millä tasolla koko aikaisen yrittäjän työtulon tulisi olla eri toimialoilla. Tutustu oppaaseen tästä.

Pakollisen YEL-vakuuttamisen edellytyksenä on aina työskentely yrityksessä. Pelkän omistamisen perusteella et siten ole vakuuttamisvelvollinen.

Työskennellessäsi et kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, mikäli työpanoksesi arvo jää alle pakollisen vakuuttamisen alarajan eli 8 261,71 (vuonna 2022). Tällöin voit kuitenkin ottaa YEL-vakuutuksen vapaaehtoisena työpanoksesi suuruisena.

Jos kokeilet yritystoimintaa alle neljän kuukauden ajan, et voi vakuuttaa itseäsi YEL-vakuutuksessa edes vapaaehtoisesti.

Kokoaikaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn yrittäjätoiminnan vakuuttaminen on vapaaehtoista.

Vaikka YEL-vakuutus on eläkevakuutus, määrittää YEL-työtulo paljon muutakin. Esimerkiksi yrittäjän sairausvakuutusmaksu, vanhempainpäiväraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määrittyvät YEL-työtulon perusteella. YEL-työtulolla on merkitystä myös työttömyysturvassa, lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja asumistuessa. Kaikki yrittäjän etuuksien summat perustuvat YEL-työtulosi tasoon, eivät mihinkään muuhun lukuun.

YEL-maksu on prosentuaalinen määrä työtulostasi 12 kuukauden ajanjaksolla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa osuuden vuosittain.

YEL-maksu on alle 53-vuotiaille ja yli 62-vuotiailla pienempi kuin 53-62-vuotiailla yrittäjille. Heille kertyy myös vähemmän eläkettä. Vuoden 2025 jälkeen maksut ja karttumat yhdenmukaistuvat kaikilla ikäryhmillä. Vuonna 2022 YEL-maksu on alle 53-vuotiailla 24,1 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 25,6 prosenttia YEL-työtulosta.

Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvänä saat YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajan. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljä vuotta on kulunut, voit käyttää jäljelle jääneen ajan toiseen yrittäjäjaksoon. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia.

Yrittäjät usein vertaavat omaa vakuutusmaksuaan työntekijöiden TyEL-maksuun, joka on noin neljäsosa yrittäjien YEL-maksusta. Jos kuitenkin huomioidaan myös työnantajan maksama TyEL-maksu, YEL- ja TyEL-maksut ovat samansuuruiset.

Voit hakea muutosta YEL-työtuloosi (ja siten myös YEL-vakuutusmaksuusi) aina kun työpanoksesi arvossa tapahtuu vähäistä suurempi muutos. YEL-työtulon muutos vaikuttaa kaikkiin sosiaaliturvaetuuksiisi. Esimerkiksi pitkä sairausloma tai vanhempainvapaa tai siirtyminen kokoaikaisesta yrittäjästä osa-aikaiseksi on peruste vahvistaa aiempaa matalampi YEL-työtulo.

YEL-vakuutus sisältää myös maksujouston. Voit parantaa karttuvaa eläkettä, maksamalla 10-100 prosenttia suurempaa YEL-maksua. Jousto toimii myös alaspäin (10-20 %).

Jousto koskee aina vain yhtä kalenterivuotta kerrallaan ja saman kalenterivuoden aikana voit joustaa YEL-maksuissa vain kerran. Joustoa tulee hakea eläkevakuutusyhtiöltä sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa vakuutusmaksuusi haluat. Alaspäin joustoa voi käyttää vain kolmena vuonna seitsemän vuoden jaksossa. Joustomahdollisuuden käyttö ei vaikuta muihin sosiaalivakuutusmaksuihisi eikä muihin kuin eläke-etuuksiin. YEL-työtulosi pysyy siis samana, ja pienempi tai suurempi vakuutusmaksu vaikuttaa ainoastaan eläkekertymään, mutta ei muihin sosiaaliturvaetuuksiin.

Hallituksen esitys YEL:n muuttamiseksi

Hallitus antoi esityksensä yrittäjän eläkelain muuttamiseksi eduskunnalla kesäkuussa. Esitettyjen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Eläkeyhtiöiden tehtävänä on lain mukaan vahvistaa yrittäjän YEL-työtulo lain edellyttämälle tasolle. Eläkeyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen, Finanssivalvonta, totesi kesällä 2021 valmistuneessa teema-arviossaan, että eläkeyhtiöiden tekemät työtulon vahvistamispäätökset ovat valtaosin yrittäjän hakemuksen mukaisia, eikä niissä ole osoitettavissa tapauskohtaista harkintaa. Finanssivalvonnan mukaan työtuloja vaikutetaan vahvistetun, vaikka yrittäjän arvion mukaisella työtulon määrällä yrittäjä ei uskottavasti voisi palkata vastaavan ammattitaidon omaavaa henkilöä kyseiseen työhön. Viranomainen totesi edelleen, että mahdollinen menettely, jossa yrittäjän oma arvio lähes poikkeuksetta vahvistetaan lopulliseksi työtulon määräksi, ei täytä vaatimusta eläkeyhtiön omasta harkinnasta eikä siten vastaa sääntelyn vaatimuksia työtulon määrittämisestä.

Finanssivalvonnan havainnoista huolestuneena eläkeyhtiöt ovat jo ryhtyneet lähestymään yrittäjiä ja tarkistamaan YEL-työtulojen tasoja. Lakimuutoksen kautta eläkeala on toivonut saavansa tarkempaa rajausta siihen, miten vastaavan ammattitaidon omaavan henkilön palkkataso tulisi määrittää.

Hallituksen esitys on sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten laatima. Valmistelun tukena on koko hallituskauden ollut epävirallinen asiantuntijaryhmä, jossa myös Suomen Yrittäjät on saanut olla mukana. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole em. työryhmän esitys.

Vaikka valmistelua on sosiaali- ja terveysministeriössä tehty jo useamman vuoden ajan, on nyt käsillä oleva esitys laadittu käytännössä vuosina 2021-2022. Suomen Yrittäjät on saanut kommentoida esitystä ja saanut sinne osan näkemyksistään mukaan, mutta osaa ei.

Suomen Yrittäjät on kritisoinut valmistelun aikana sitä, että valmistelua tehdään epävirallisen työryhmän tuella. Lisäksi olemme ihmetelleet sitä, että esityksestä pyydettiin lausunto ainoastaan Finanssivalvonnalta ja siltäkin huomattavasti normaalia lyhyempää lausuntoaikaa käyttäen.

Suomen Yrittäjät jätti esityksestä lausunnon, vaikkei sellaista meiltä erikseen pyydetty. Lausunnossamme esitimme sisällöllisiä muutoksia hallituksen esitykseen.

Suomen Yrittäjien valtuusto on linjannut syksyllä 2021, että YEL-järjestelmää on kehitettävä alivakuuttamista ehkäisevään suuntaan. YEL-järjestelmää ja siihen tarvittavia muutoksia on muutenkin käsitelty Suomen Yrittäjien hallinnossa lukuisia kertoja.

Suomen Yrittäjät on näyttänyt vihreää valoa esityksen tavoitteille ja sille, että esitys annetaan eduskunnalle. Olemme kuitenkin vaatineet ehdotukseen sisällöllisiä muutoksia sekä ministeriössä, että esityksen valmistuttua ja aiomme vaatia niitä myös eduskunnassa.

On myös hyvä huomata, että ilman hallituksen esityksen toteutumistakin eläkeyhtiöt ovat ryhtyneet ottamaan yhteyttä yrittäjiin vahvistaakseen yrittäjien YEL-työtulot nykylainsäädännön edellyttämälle tasolle.

Hallitus esittää nykyisen työtulosäännöksen täsmentämistä. On tärkeä huomata, että myös valmisteilla olevan muutoksen jälkeen YEL-työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Työtulon määritelmää ei siis muuteta, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Tältä osin keskustelun kohteena on ainakin sosiaalisessa mediassa ollut yksinomaan ehdotetun säännöksen mediaanipalkkaa koskeva osa, mikä on omiaan johtamaan pelkoihin ja liian yksioikoisiin tulkintoihin.

Hallitus esittää, että työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitäisi saman ammattitaidon omaavan henkilön palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa silloin, kun yrittäjä tekee kokoaikatyötä. Edellisen lisäksi eläkelaitoksen on otettava huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Kyse olisi siis kokonaisharkinnasta eikä siitä, että yksinomaan mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä sovellettaisiin välittämättä muusta säännöksen osasta. Sääntely on kokonaisuus.

Laki tulisi voimaan 1.1.2023. Eläkeyhtiö tarkistaisi vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa, ellei yrittäjän työtuloon ole tehty tarkistusta muulla perusteella viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Eläkeyhtiö tarkistaisi vuoden 2024 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on välillä 15 000─25 000 euroa, ellei heidän työtuloonsa ole tehty tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana ja vuoden 2025 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa, ellei työtuloon ole tehty tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Voimaantulovaiheen jälkeen YEL-työtulot tarkistettaisiin aina 3 kalenterivuoden välein.

Jotta yrittäjillä olisi aikaa varautua mahdolliseen työtulon ja vakuutusmaksun nousuun, säädettäisiin voimaantulosäännöksissä enimmäiskorotuksesta työtuloon. Enimmäiskorotusraja koskisi vain lain voimaantulon jälkeen ensimmäistä työtulotarkistusta niillä yrittäjillä, joilla on YEL-vakuutus voimassa lain muutosten voimaantullessa 1.1.2023. Vuotuista työtuloa voitaisiin nostaa heillä korkeintaan 8000 eurolla tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumpi tarkoittaisi suurempaa muutosta työtuloon. Työtulon alarajalle vahvistettu työtulo voisi nousta ensimmäisessä työtulon tarkistuksessa siten korkeintaan noin 16 262 euroon vuoden 2022 tasossa, jolloin vakuutusmaksu nousisi keskimäärin enintään 170 eurolla kuukaudessa vuotuisesta vakuutusmaksusta laskettuna. Rajasta voitaisiin poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että jatkossa YEL-työtulopäätös olisi perusteltava. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjällä olisi tiedossa, mihin seikkoihin vahvistettu työtulotaso perustuu ja miten ne on kokonaisharkinnassa huomioitu. Tämä helpottaisi mm. päätöksistä valittamista.

Koko sääntelyn perusajatus on jatkossakin se, että yrittäjän YEL-työtulon pitää vastata palkkaa, joka kohtuudella pitäisi maksaa työntekijälle, joka tekisi samaa työtä kuin yrittäjä tekee. Jos esimerkiksi yrityksen liikevaihto tai kannattavuus ei mahdollistaisi ko. toimialan (jos toimiala on edes yksiselitteisesti määriteltävissä) mediaanipalkkaa vastaavan palkan maksamista työntekijälle, ei tällaista summaa tällöin voida myöskään vahvistaa YEL-työtuloksi.

Lisäksi on selvää, ettei työpanoksen arvoa voida välttämättä edes arvioida jonkin tietyn toimialan mediaanipalkkojen perusteella, koska yrittäjä voi toimia samaan aikaan useilla toimialoilla ja tehdä monenlaista työtä. Yrittäjyyttä on monenlaista eikä sitä tai sen perusteella määriteltävää työpanoksen arvoa voida aina typistää yksioikoisesti yksittäisen toimialan mediaanipalkan määräiseksi. Tämä asia on hallituksen esityksessä noteerattu. Sääntelyn perusteluissa on todettu, että koska yhtä, kaikille yrittäjille poikkeuksetta sopivaa työtulosääntöä ei kuitenkaan ole, eläkelaitoksen tulisi käyttää työtulon vahvistaessaan kokonaisharkintaa ja ottaa huomioon tasapainoisesti kaikki sillä olevat ja sille esitetyt tiedot, kun niillä on vaikutusta yrittäjän työtuloon.

YEL-työtulo voi muuttua niillä yrittäjillä, jotka tekevät selkeästi päätoimista työtä, joiden liiketoiminta on laajaa ja vakiintunutta ja jotka ovat pidemmän ajan alivakuuttaneet itsensä tarkoituksellisesti väärälle tasolle.

Työtulon määritelmää ei ehdoteta muutettavaksi eli työtulo on jatkossakin se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Hallitus ei esitä, että kaikkien yrittäjien YEL-työtulo sidotaan automaattisesti toimialan mediaanipalkkaan vaan YEL-työtulon tulisi edelleen vastata yrittäjän työpanoksen arvoa. Kokonaisharkinnassa eläkeyhtiön tulisi ottaa edellisen lisäksi huomioon ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Hallitus esittää toimialan, ei ammattinimikkeen, mukaisen mediaanipalkan huomioimista YEL-työtulon määrittämisessä. Toimitusjohtaja-nimikkeellä työskentelevän yrittäjän osalta olennaista olisi siten koko toimialan mediaanipalkka, ei toimitusjohtajana työskentelevien mediaanipalkka.

YEL-työtulon alaraja (8 261,71 €) ei muuttuisi ts. työtulo voitaisiin määritellä edelleen myös alarajalle, jos työpanoksen arvo sen mahdollistaa, toimialasta riippumatta.

Mitä muutoksia Suomen Yrittäjät on esitykseen ehdottanut?

Suomen Yrittäjien muutosesitykset ovat luettavissa lausunnosta, jonka jätimme sosiaali- ja terveysministeriölle toukokuun lopussa.

Lausunnossamme olemme vaatineet esityksen täsmentämistä erityisesti siten, ettei YEL-työtulon vahvistaminen eläkelaitoksessa missään tilanteessa johda yksisilmäiseen mediaanipalkan etsimiseen/soveltamiseen. Esityksen perusteluissa tuodaan esille, että tietoa mediaanipalkoista saa Tilastokeskukselta, muttei täsmällisemmin tuoda esille, miten kyseisiä tietoja pitää käytännössä hyödyntää ja miten Tilastokeskuksen palkkaluokittelusta päädytään toimialakohtaisiin mediaanipalkkoihin. Perusteluissa ei myöskään arvioida tilanteita, joissa mediaanipalkkatietoa ei ole tai alalla on esimerkiksi huomattavan paljon enemmän palkansaajia julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Em. osin olemme esittäneet perusteluita täsmennettäväksi.

Lisäksi olemme toivoneet täsmennyksiä sen suhteen, miten yrittäjän omaan kertomaan työpanoksestaan suhtaudutaan. Mielestämme yrittäjän antamiin tietoihin pitää luottaa, jollei muu käytettävissä oleva tieto ole selkeästi sen kanssa ristiriidassa.

Miten Suomen Yrittäjät uudistaisi yrittäjän eläkelakia?

Katsomme, että on yrittäjän edun mukaista kerryttää työuransa aikaisilla tuloilla riittävä vanhuudenturva. Toisaalta yrittäjällä pitää olla myös mahdollisimman paljon vapautta rakentaa turvaa myös muulla tavalla.

YEL-järjestelmää pitäisi korjata siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien silmissä paranee. Jotta tähän päästään, on järjestelmää joustavoitettava lisäämällä yrittäjän vapautta ja vastuuta oman turvansa järjestämisestä.

Järjestelmää tulee muutenkin kehittää yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi. Sosiaaliturvajärjestelmä ei saa muodostaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiselle. Byrokratiaa on liikaa muutoinkin. Pakkoa osallistua järjestelmään ei pidä lisätä, mutta kaikkien halukkaiden pitää päästä mukaan. Toisaalta pitää varmistaa se, että myös yrittäjällä on oikeus sosiaaliturvaan ja ansioturvaetuuksiin, jotka yrittäjät itselleen pääsääntöisesti rahoittavat. Suomen Yrittäjien keskeiset muutosesitykset laajemmaksi YEL-järjestelmän uudistamiseksi ovat seuraavat:

  1. Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta (8 261,71/2022) vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle (13 573/2022), jotta yrittäjä saa oikeuden työuran aikaiseen ansioihin sidottuun sosiaaliturvaan heti, kun on pakollisen vakuutuksen piirissä. Tällöin hän tietää myös saavansa vakuutusmaksuillaan korkeampaa turvaa kuin ilman niitä. Samalla yritystoiminnan aloittaminen helpottuu, kun vakuuttamisvelvollisuus alkaa vasta nykyistä korkeammasta työtulosta.
  2. Työtulo pitää muuttaa vuositulosta kuukausituloksi (13 573/2022/vuodessa = 1 131/2022/kuukaudessa), jotta se olisi yrittäjälle selkeämpi ja vertailukelpoinen suhteessa työntekijän kuukausipalkkaan.
  3. Vakuuttamisvelvollisuuden täyttymisen pitää edelleen perustua yrittäjän työpanoksen arviointiin. Eläketurvakeskuksen tulee kehittää ohjeistusta ko. vakuuttamisvelvollisuuden alarajaan vaadittavasta työpanoksesta eri toimialoilla. Pakollisen vakuutuksen piirissä yrittäjällä tulisi olla vapaus valita turvansa taso nykyistä vapaammin.
  4. Alle neljä kuukautta kestävän yritystoiminnan vakuuttaminen pitää sallia.