Kysymyksiä ja vastauksia YEL-vakuutuksesta
Julkaistu: 11.8.2022
Päivitetty: 5.6.2023; 13.6.2023; 15.1.2024
Mikä on YEL ja YEL-vakuutus?
YEL on lyhenne sanoista Yrittäjän eläkelaki. Tämän lain mukaisella vakuutuksella yrittäjänä vakuutat itsesi vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Vakuutukseen sisältyy myös perhe-eläke, joka yrittäjän kuoleman jälkeen tuo turvaa yrittäjän omaisille puolisolle ja alaikäisille lapsille.
Voit ottaa eläkevakuutuksesi joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos alallasi toimii sellainen.
YEL-vakuutus on henkilökohtainen ja sinun on otettava se kuuden kuukauden kuluessa vakuutettavan yrittäjätoiminnan alkamisesta. Vaikka ottaisit vakuutuksen yrittäjyyden aloittamisen jälkeen, se tulee voimaan takautuvasti pakollisen YEL-vakuuttamisen ehdot täyttävän yritystoiminnan alkamisesta lukien.
Olet velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, jos:
- olet 18–69-vuotias
- toimit yrittäjänä vähintään neljä kuukautta
- Työtulo, eli työpanoksesi arvo, on vähintään 9 010,28 euroa (vuonna 2024)
- olet liikkeen- tai ammatinharjoittaja (eli toiminimiyrittäjä),
- avoimen yhtiön yhtiömies,
- kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies,
- osakeyhtiön johtavassa asemassa1 oleva osakas, joka itse omistaa osakkeista yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä2 kanssa yli 50 prosenttia.3
1 Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai tosiasiallista määräämisvaltaa yrityksessä.
2 Perheenjäsenellä tarkoitetaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa
3 Muut yhtiössä työskentelevät osakkaat vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.
Eläkevakuutusta ottaessasi eläkelaitos vahvistaa sinulle työpanoksesi arvoa vastaavan vuotuisen YEL-työtulon. Et siis voi itse työtuloasi määrittää, mutta voit toimittaa eläkeyhtiölle tietoa työpanoksesi arvosta ja oman näkemyksesi oikeasta työtulostasi.
Lain mukaan työtulon pitää olla se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä. Lain mukaan olennaista on vuosityömääräsi ja alasi/ammattisi yleinen palkkataso. Esimerkiksi yrityksen voitolla tai yrittäjän verotettavalla tulolla ei ole merkitystä työtulon oikean tason arvioimisessa.
Voit pyytää muutosta työtuloosi, jos työmäärässäsi ja/tai sen arvossa tapahtuu muutoksia.
Eläketurvakeskus antaa soveltamisohjeen siitä, mitä seikkoja eläkelaitoksen tulee huomioida vahvistaessaan YEL-työtuloa vastaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa. Tutustu ohjeeseen tästä.
Pakollisen YEL-vakuuttamisen edellytyksenä on aina työskentely yrityksessä. Pelkän omistamisen perusteella et siten ole vakuuttamisvelvollinen.
Työskennellessäsi et kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, mikäli työpanoksesi arvo jää alle pakollisen vakuuttamisen alarajan eli 9 010,28 (vuonna 2024). Tällöin voit kuitenkin ottaa YEL-vakuutuksen vapaaehtoisena työpanoksesi suuruisena.
Jos kokeilet yritystoimintaa alle neljän kuukauden ajan, et voi vakuuttaa itseäsi YEL-vakuutuksessa edes vapaaehtoisesti.
Kokoaikaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn yrittäjätoiminnan vakuuttaminen on vapaaehtoista.
Vaikka YEL-vakuutus on eläkevakuutus, määrittää YEL-työtulo paljon muutakin. Esimerkiksi yrittäjän sairausvakuutusmaksu, vanhempainpäiväraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määrittyvät YEL-työtulon perusteella. YEL-työtulolla on merkitystä myös työttömyysturvassa, lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa ja asumistuessa. Kaikki yrittäjän etuuksien summat perustuvat YEL-työtulosi tasoon, eivät mihinkään muuhun lukuun. Ainoastaan toimeentulotuessa arvioidaan yrittäjän osalta todellisia tuloja.
YEL-maksu on prosentuaalinen määrä työtulostasi 12 kuukauden ajanjaksolla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa osuuden vuosittain.
YEL-maksu on alle 53-vuotiaille ja yli 62-vuotiailla pienempi kuin 53-62-vuotiailla yrittäjille. Heille kertyy myös vähemmän eläkettä. Vuoden 2025 jälkeen maksut ja karttumat yhdenmukaistuvat kaikilla ikäryhmillä. Vuonna 2024 YEL-maksu on alle 53-vuotiailla 24,1 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 25,6 prosenttia YEL-työtulosta.
Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvänä saat YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajan. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljä vuotta on kulunut, voit käyttää jäljelle jääneen ajan toiseen yrittäjäjaksoon. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia.
Yrittäjät usein vertaavat omaa vakuutusmaksuaan työntekijöiden TyEL-maksuun, joka on noin neljäsosa yrittäjien YEL-maksusta. Jos kuitenkin huomioidaan myös työnantajan maksama TyEL-maksu, YEL- ja TyEL-maksut ovat samansuuruiset.
Voit hakea muutosta YEL-työtuloosi (ja siten myös YEL-vakuutusmaksuusi) aina kun työpanoksesi arvossa tapahtuu vähäistä suurempi muutos. YEL-työtulon muutos vaikuttaa kaikkiin sosiaaliturvaetuuksiisi. Esimerkiksi pitkä sairausloma tai vanhempainvapaa tai siirtyminen kokoaikaisesta yrittäjästä osa-aikaiseksi on peruste vahvistaa aiempaa matalampi YEL-työtulo.
YEL-vakuutus sisältää myös maksujouston. Voit parantaa karttuvaa eläkettä, maksamalla 10-100 prosenttia suurempaa YEL-maksua. Jousto toimii myös alaspäin (10-20 %).
Jousto koskee aina vain yhtä kalenterivuotta kerrallaan. Joustoa tulee hakea eläkevakuutusyhtiöltä sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa vakuutusmaksuusi haluat. Alaspäin joustoa voi käyttää vain kolmena vuonna seitsemän vuoden jaksossa.
Joustomahdollisuuden käyttö ei vaikuta muihin sosiaalivakuutusmaksuihisi eikä muihin kuin eläke-etuuksiin. YEL-työtulosi pysyy siis samana, ja pienempi tai suurempi vakuutusmaksu vaikuttaa ainoastaan eläkekertymään, mutta ei muihin sosiaaliturvaetuuksiin.
Vuoden 2023 YEL-muutoksesta
Yrittäjän eläkelaki muuttui 1.1.2023.
Eläkeyhtiöiden tehtävänä on lain mukaan vahvistaa yrittäjän YEL-työtulo lain edellyttämälle tasolle. Eläkeyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen, Finanssivalvonta, totesi kesällä 2021 valmistuneessa teema-arviossaan, että eläkeyhtiöiden tekemät työtulon vahvistamispäätökset ovat valtaosin yrittäjän hakemuksen mukaisia, eikä niissä ole osoitettavissa tapauskohtaista harkintaa. Finanssivalvonnan mukaan työtuloja vaikutetaan vahvistetun, vaikka yrittäjän arvion mukaisella työtulon määrällä yrittäjä ei uskottavasti voisi palkata vastaavan ammattitaidon omaavaa henkilöä kyseiseen työhön. Viranomainen totesi edelleen, että mahdollinen menettely, jossa yrittäjän oma arvio lähes poikkeuksetta vahvistetaan lopulliseksi työtulon määräksi, ei täytä vaatimusta eläkeyhtiön omasta harkinnasta eikä siten vastaa sääntelyn vaatimuksia työtulon määrittämisestä.
Finanssivalvonnan havainnoista huolestuneena eläkeyhtiöt ryhtyivät vahvistamaan YEL-työtuloja tiukkaa lain tulkintaa soveltaen, joka johti esimerkiksi siihen, että yritystoiminnan aloittaminen saattoi vaikeutua merkittävästi. Lakimuutoksen tavoitteena on täsmentää seikkoja, joiden perusteella yrittäjän työpanoksen arvo määritetään. Suomen Yrittäjien arvion mukaan tämä parantaa myös yrittäjän asemaa, kun työtuloa vahvistettaessa voidaan lain perusteella ottaa huomioon laajemmin yrittäjän yritystoiminnasta kertovia seikkoja.
YEL-työtulon tulee edelleen vastata palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Työtulon määritelmää ei siis muutettu, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennettiin. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää saman ammattitaidon omaavan henkilön palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Kyse on siis kokonaisharkinnasta eikä siitä, että yksinomaan mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä sovellettaisiin välittämättä muusta säännöksen osasta. Sääntely on kokonaisuus.
Laki tuli voimaan 1.1.2023. Lain siirtymäsäännösten mukaan eläkeyhtiö tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa, ellei yrittäjän työtuloon ole tehty tarkistusta muulla perusteella viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Eläkeyhtiö tarkistaa vuoden 2024 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on välillä 15 000─25 000 euroa, ellei heidän työtuloonsa ole tehty tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana ja vuoden 2025 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa, ellei työtuloon ole tehty tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Olennaisella tarkistuksella tarkoitetaan Eläketurvakeskuksen ohjeen mukaan yli 15 prosentin muutosta YEL-työtuloon.
Voimaantulovaiheen jälkeen YEL-työtulot tarkistetaan aina kolmen kalenterivuoden välein.
Jotta yrittäjillä on aikaa varautua mahdolliseen työtulon ja vakuutusmaksun nousuun, säädetään voimaantulosäännöksissä enimmäiskorotuksesta työtuloon. Enimmäiskorotusraja koskee lain voimaantulon jälkeen ensimmäistä ja toista työtulotarkistusta niillä yrittäjillä, joilla on ollut YEL-vakuutus voimassa lain muutosten voimaantullessa 1.1.2023. Vuotuista työtuloa voidaan nostaa heillä korkeintaan 4000 eurolla/ kerta. Työtulon alarajalle vahvistettu työtulo voi nousta ensimmäisessä työtulon tarkistuksessa siten korkeintaan noin 12 575 euroon vuoden 2023 tasossa. Maksiminostolla vakuutusmaksu nousee noin 80 eurolla kuukaudessa. Koska vakuutusmaksu on verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen, on todellinen vaikutus yrittäjän kuukausimenoihin kuitenkin pienempi.
Muutoksen myötä YEL-työtulopäätös on muutoksen myötä myös perusteltava eläkelaitoksen toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjällä on tarkemmin tiedossa, mihin seikkoihin vahvistettu työtulotaso perustuu ja miten ne on kokonaisharkinnassa huomioitu. Tämä helpottaa mm. päätöksistä valittamista.
Koko sääntelyn perusajatus on jatkossakin se, että yrittäjän YEL-työtulon pitää vastata palkkaa, joka kohtuudella pitäisi maksaa työntekijälle, joka tekisi samaa työtä kuin yrittäjä tekee. Jos esimerkiksi yrityksen liikevaihto tai kannattavuus ei mahdollistaisi ko. toimialan (jos toimiala on edes yksiselitteisesti määriteltävissä) mediaanipalkkaa vastaavan palkan maksamista työntekijälle, ei tällaista summaa tällöin voida myöskään vahvistaa YEL-työtuloksi.
Lisäksi on selvää, ettei työpanoksen arvoa voida välttämättä edes arvioida jonkin tietyn toimialan mediaanipalkkojen perusteella, koska yrittäjä voi toimia samaan aikaan useilla toimialoilla ja tehdä monenlaista työtä. Yrittäjyyttä on monenlaista eikä sitä tai sen perusteella määriteltävää työpanoksen arvoa voida aina typistää yksioikoisesti yksittäisen toimialan mediaanipalkan määräiseksi. Tämä asia on muutosta koskevassa hallituksen esityksessä noteerattu. Sääntelyn perusteluissa on todettu, että koska yhtä, kaikille yrittäjille poikkeuksetta sopivaa työtulosääntöä ei kuitenkaan ole, eläkelaitoksen tulisi käyttää työtulon vahvistaessaan kokonaisharkintaa ja ottaa huomioon tasapainoisesti kaikki sillä olevat ja sille esitetyt tiedot, kun niillä on vaikutusta yrittäjän työtuloon.
YEL-työtulo voi muuttua niillä yrittäjillä, jotka tekevät selkeästi päätoimista työtä, joiden liiketoiminta on laajaa ja vakiintunutta ja jotka ovat pidemmän ajan alivakuuttaneet itsensä tarkoituksellisesti väärälle tasolle.
Lakimuutoksen siirtymäsäännösten mukaan eläkeyhtiöiden tulee tarkastaa kaikki lain voimaan tullessa voimassa vähintään kolme vuotta voimassa olleet YEL-vakuutukset, joihin ei ole tehty olennaista muutosta (15 %) viimeisten kolmen vuoden aikana.
Tarkistuksia tehdessään eläkeyhtiöt hyödyntävät alalla käytössä olevaa työtulon laskentapalvelua, jossa huomioidaan yritystoimintasi liikevaihtotietoja sekä tilastotietoja toimialasi mediaaniliikevaihdoista ja -palkkatasosta. Laskentapalvelusta tuleva luku ei ole lain edellyttämä YEL-työtulo vaan eläkeyhtiöltä yrittäjälle tuleva ”keskustelunavaus”. Laskuri ei huomioi esim. työtuntimäärääsi, useassa yrityksessä/toimialalla työskentelyä eikä esim. usean yrittäjän tilannetta tai tilannetta, jossa yrityksesi työllistää myös työsuhteisia. Laskuri onkin pelkästään apuväline määrityksessä, ei millään tapaa velvoittava yhtiöitä tai yrittäjiä kohtaan ja sen lähtökohta on kokoaikainen toiminta. Koska YEL-työtulon tulee edelleen vastata yrittäjän työpanoksen arvoa, on siten esimerkiksi osa-aikaisen yrittäjän työtulo lähtökohtaisesti pienempi kuin laskurin antama lopputulos.
Em. tarkistuksen jälkeen eläkeyhtiö lähestyy yrittäjää kertoen laskentapalvelun suosittelemasta YEL-työtulostasosta. Kun on kyseessä ensimmäinen tai toinen lakimuutoksen jälkeinen eläkeyhtiön aloitteesta tehtävä tarkastus, ei tuosta suosituksesta tarvitse kuitenkaan välittää siltä osin kun se nostaisi YEL-työtuloa yli 4 000 eurolla, sillä eläkeyhtiö ei em. suurempaa korotusta voi ilman yrittäjän suostumusta vahvistaa. Jos yrittäjä ei vastaa viestiin eläkeyhtiöltä tulevaan viestiin, nousee YEL-työtulo maksimissaan em. 4 000 euroa.
Toki yrittäjä voi myös hyväksyä eläkeyhtiön suositteleman korkeamman korotuksen tai pyytää myös muun suuruista (myös matalampaa), yrittäjän työpanoksen arvoa vastaavaa työtuloa. Reagointiaikaa yrittäjällä on kaksi viikkoa eläkeyhtiön esittämän suosituksen tiedoksisaannista.
Työtulon määritelmää ei muuttunut eli työtulo on jatkossakin se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Yrittäjien YEL-työtuloa ei myöskään sidottu automaattisesti toimialan mediaanipalkkaan vaan YEL-työtulon tulee edelleen vastata yrittäjän työpanoksen arvoa. Kokonaisharkinnassa eläkeyhtiön tulee ottaa edellisen lisäksi huomioon ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
YEL-työtulon alaraja (9 010,28 €/2023) ei muuttunut ts. työtulo voidaan määritellä edelleen myös alarajalle, jos työpanoksen arvo sen mahdollistaa, toimialasta riippumatta.
Miten Suomen Yrittäjät uudistaisi yrittäjän eläkelakia?
Katsomme, että on yrittäjän edun mukaista kerryttää työuransa aikaisilla tuloilla riittävä vanhuudenturva. Toisaalta yrittäjällä pitää olla myös mahdollisimman paljon vapautta rakentaa turvaa myös muulla tavalla.
YEL-järjestelmää pitäisi korjata siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien silmissä paranee. Jotta tähän päästään, on järjestelmää joustavoitettava lisäämällä yrittäjän vapautta ja vastuuta oman turvansa järjestämisestä.
Järjestelmää tulee muutenkin kehittää yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi. Sosiaaliturvajärjestelmä ei saa muodostaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiselle. Byrokratiaa on liikaa muutoinkin. Pakkoa osallistua järjestelmään ei pidä lisätä, mutta kaikkien halukkaiden pitää päästä mukaan. Toisaalta pitää varmistaa se, että myös yrittäjällä on oikeus sosiaaliturvaan ja ansioturvaetuuksiin, jotka yrittäjät itselleen pääsääntöisesti rahoittavat. Suomen Yrittäjien keskeiset muutosesitykset laajemmaksi YEL-järjestelmän uudistamiseksi ovat seuraavat:
- Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta (9 010,28/2024) vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle (14 803/2024), jotta yrittäjä saa oikeuden työuran aikaiseen ansioihin sidottuun sosiaaliturvaan heti, kun on pakollisen vakuutuksen piirissä. Tällöin hän tietää myös saavansa vakuutusmaksuillaan korkeampaa turvaa kuin ilman niitä. Samalla yritystoiminnan aloittaminen helpottuu, kun vakuuttamisvelvollisuus alkaa vasta nykyistä korkeammasta työtulosta.
- Työtulo pitää muuttaa vuositulosta kuukausituloksi (14 803/2024/vuodessa = 1 234/2024/kuukaudessa), jotta se olisi yrittäjälle selkeämpi ja vertailukelpoinen suhteessa työntekijän kuukausipalkkaan.
- Vakuuttamisvelvollisuuden täyttymisen pitää edelleen perustua yrittäjän työpanoksen arviointiin. Eläketurvakeskuksen tulee kehittää ohjeistusta ko. vakuuttamisvelvollisuuden alarajaan vaadittavasta työpanoksesta eri toimialoilla. Pakollisen vakuutuksen piirissä yrittäjällä tulisi olla vapaus valita turvansa taso nykyistä vapaammin.
- Alle neljä kuukautta kestävän yritystoiminnan vakuuttaminen pitää sallia.