KPY Vaikuttaminen

Lausunto P-P:n hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman luonnokseen

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissopimukseen luonnokseen. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät toimii Kalajokilaakson alueella sekä historiallisen Keski-Pohjanmaan alueella mukaan lukien 23 paikallista yrittäjäyhdistystä, jäsenmäärän olleen n. 2.300, joista Kalajokilaakson puolella toimiin sosiaali- ja terveystoimialalla toimii noin 50 jäsenyrittäjää ja lisäksi 867 jäsenyrittäjää.

1. Esitämme, että järjestämissopimukseen lisätään uusi kappale ja sivu kohtaan 3. Palvelutarpeiden ja resurssien yhteensovittaminen –tasapainoinen talous

MONITUOTTAJUUS 

Vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden on keskityttävä ydintehtäväänsä eli ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. In-House toiminnalla eli julkisilla verovaroilla pyöritetyt yritykset eivät tosiasiassa kerrytä verotuloja vaan aiheuttavat kilpailun vääristymistä ja näin aiheuttavat saman alan yrityksille kiristynyttä kilpailua. Uudet sote-alueet eli hyvinvointialueet uhkaavat levittää liiketoimintaansa niin, että ne syrjäyttävät merkittävissä määrin vastaavaa paikallista yksityistä tarjontaa.

Tavoitteena palveluiden laadun, hinnan ja resurssien varmistaminen:

1)  Hyvinvointialueen toimintaedellytykset ja palvelun turvaa se, että ne tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti hyödyntäen koko palveluverkkoa alueella.

2) Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää koko alueella palvelut tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Nämä palvelut voidaan tuottaa ihmiselle eri tavoin omana tai yksityisenä palveluna tai esimerkiksi palvelusetelin avulla

3) Hyvinvointialueellamme tulee palvelut tuottaa siten, että varmistamme palvelun vaikuttavuuden ja hinnan. Tämä edellyttää hinnan osalta, että palveluiden tuottamistapoja pitää pystyä vertailemaan keskenään. Vertailu onnistuu, kun hyvinvointialueen kustannuslaskelmat laaditaan siten, että ne ovat vertailtavissa yksityisen sektorin palvelun tuottamisen hintaan.

4) Palvelusetelit otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti ja vaihtoehtona niitä tarkistellaan kaikissa yksityisenä palvelutuotantona tuotettavissa palveluissa.

5) Monituottajuutta pyritään edistämään alueellamme. Hankintaprosesseissa tulee varmistaa, että hankinnat tehdään niin, että kaikenkokoiset yritykset tai muut yksityiset toimijat voivat niihin ottaa osaa.

6) Hankintaosaamista parannetaan ja kehitetään jatkuvana prosessina hyvinvointialueella. On varmistuttava, että hankkijoilla on resurssit tehdä palvelumarkkinaa kehittäviä ja hyvinvointialueen palveluita kehittäviä hankintoja. Markkinavuoropuhelua hyödynnetään aktiivisesti hankinnoissa.

7) Palvelutuottajien ja hyvinvointialueen vuorovaikutusta edistetään siten että keskinäiselle vuorovaikutukselle sovitaan yhteinen forum ja vuorovaikutus on säännöllistä. Esimerkiksi kaikki eri ohjeet kuten palvelusetelikriteeristöt tehdään palvelutuottajia kuunnellen ja vuoropuhelua hyödyntäen.

8) Hyvinvointialueen omalla omistajanohjauksella varmistetaan, että in-houseyhtiöissä hankinnat tehdään siten, että tarjouspyyntöihin voivat vastata niin pienet kuin suuret toimijat.

9) Uusien in-house yhtiöiden perustamista vältetään.

2. Perustelut lisäsivun ehdotuksille

Järjestämissuunnitelmassa pitäisi ottaa huomioon kustannustehokkuus ja vertailtavuus:

Järjestämissopimuksessa nostetaan useassa kohdassa esille uudistamisen tarve ja tarve turvata palvelut kustannustehokkaasti. Merkittävin keino varmistaa kustannustehokkuus on vertailu. Vertailu voidaan tehdä vain kilpailuttamalla palvelut ja tunnistamalla oman palvelun kustannus. Kustannusten vertailu taas edellyttää Pohteen kustannuslaskelmien tekemistä siten, että julkisen sektorin kustannukset ovat aidosti vertailukelpoisia saatujen tarjousten kanssa.

Modernissa yhteiskunnassa verkostomainen toimintatapa tuo parhaimmillaan kustannussäästöjen lisäksi myös tehokkuutta ja varmistaa että paras osaaminen on käytössä, toimialan kehittyminen ja kehittäminen on aktiivista ja teknologiaa hyödynnetään maksimaalisesti. Yhteistyöllä voidaan tähdätä vaikuttavuuteen

Lisäksi on huomattava, että monituottajuuden vahvistaminen ja kehittäminen kehittävät koko toimialaa. Esimerkiksi hoitohenkilöstön saatavuus on iso haaste myös tulevaisuudessa. Toimiala on sitä houkuttelevampi, mitä enempi se tarjoaa hoitoalasta kiinnostuneille mahdollisuuksia edetä omalla urallaan monimuotoisesti. Mitä laajempi palveluverkko, sitä kiinnostavampi on toimiala. Siten monituottajuus sisältää myös hyvin hoidettuna ajatuksen koko toimialan vetovoimaisuudesta. Mikäli hoitajaresursseista aletaan monituottajuuden kuihtuessa kilpailemaan hyvinvointialueiden kesken, olemme vaikeuksissa.

Palveluiden tasavertaisuudesta:

Koska kunnat tarjoavat alueensa asukkaille sote-palveluita, olisi huomioitava että kunnissa olevia vuodepaikkoja ei vähennettäisi ja että käyttöasteen mukainen vuodepaikkojen riittävyys turvataan. Toiminnan tehostamisen painopiste tulee siirtymävaiheen alussa olla niillä alueilla, joissa sote-kustannukset ovat korkealla, muutoin tavoite vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ei toteudu, vaan potilaat odottavat siellä vuodeosastoille pääsyä. Vuodeosastojen koon tulee korreloida myös henkilökuntatarvetta ja kustannustehokkuutta. Kolmivuoroon tarvittavan hoitohenkilökunnan määrä, hoidettava potilas ja varsinkin yövuorossa tarvittavan hoitajamäärän on oltava riittävä potilasturvallisuuden ja henkilökunnan jaksamisen kannalta.

Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman läheltä, laadukkaasti ja ilman viiveitä. Palveluseteli subjektiivisena oikeutena parantaa asiakkaan mahdollisuutta käyttää omaa oikeuttaan valita mieleisensä palveluntuottaja. Siten palvelut ovat yhdenvertaisia, kun palvelu on tavalla tai toisella koko alueella käytössä. Järjestämissopimuksesta uupuu tästä selkeä maininta, ja se voi hämmentää palveluntuottajia ja aiheuttaa turhaa epätietoisuutta mitä tasavertaisuudella tarkoitetaan.

Palvelusetelit käyttöön:

Palveluseteleitä hyödynnetään jo nyt jonkin verran, kun siirrytään hyvinvointialueisiin. Jatkossa näiden käyttöä tulee olla mahdollisuus lisätä. Siksi on tärkeää, että palveluseteleiden käyttöä EI supisteta tai rajoiteta järjestämissopimuksessa. Nyt palveluseteleiden maininnat eri toimialueittain vaihtelevat luonnoksessa. Tarvitaan yleinen linjaus, jolla varmistetaan, että palvelusetelit ovat hyvä vaihtoehto tarjota kustannustehokkaasti palvelu asiakkaalle ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää laajasti.

Monituottajuuden edistäminen ja hankintaosaaminen:

On yleisesti tunnustettu, että julkisen sektorin hankintaosaamista tulee parantaa ja vahvistaa. Siksi järjestämissopimuksessa pitää ottaa kantaa myös, miten kustannustehokkuutta sekä hyvää palvelua saadaan resursoimalla oikein. Hankintaosaaminen on investointi, jolla koneisto pysyy kunnossa.  Hyvin hankkimalla hyödynnetään koko palveluverkostoa, innovoidaan uutta, kehitetään palveluita paremmaksi, pidetään kustannuskehityksestä huolta ja tunnistetaan uudet tavat huolehtia palvelun toimivuudesta. Hyvinvointialue toimii lähes 2 miljardin budjetilla.

Järkevillä hankinnoilla saadaan kustannussäästöjä, uusia toimijoita alueellemme ja hyvinvointialue menestyy paremmin julkisen talouden kustannuspaineiden alla.

In-house-yhtiöistä: Osuuskunta Tervian alle ollaan perustamassa osakeyhtiötä kuljetuksien järjestämistä varten.

Yhtiö toimisi usealla hyvinvointialueella. Markkinoilta löytyy myös toimivia yhtiöitä, jotka ammattimaisesti jo nyt hoitavat kuljetusten välittämistä. Omien järjestelmien perustaminen selvittämättä markkinoiden mahdollisuuksia ei ole oikein.

Lisäksi ei ole mitään syytä laajentaa yhtiötä kuntien suuntaan. In-house yhtiöt vähentävät kilpailua markkinoilla ja ovat toimintamalliltaan haasteellisia. Modernit ja dynaamiset alueet menestyvät ilman in-house yhtiöitä ja antavat palvelumarkkinoiden kehittyä ja kehittävät omaa vuorovaikutustaan markkinan kanssa tuomalla esille aktiivisesti palvelutarpeitaan. Näin koko palvelumarkkina ennemmin kehittyy kuin keskittyy. Julkisen matkapalveluyhtiön yhdeksi tehtäväksi on kaavailtu taksikuljetusten välityspalvelua. Tämä on valitettava esimerkki toimialasta, jolle julkisomisteisten yhtiöiden ei tulisi ryhtyä. Taksien välityspalvelua tarjoaa moni yksityinen yritys laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja pitkällä kokemuksella. Minkäänlaista tarvetta uusille julkisomisteisille yhtiöille ei taksimarkkinoilla ole.

Kaavaillun yhteisyrityksen on todettu voivan tarvittaessa laajentaa toimintaansa myös muihin kuljetus-palveluihin. Niin henkilö- kuin tavarakuljetuksissa on toimivat markkinat, joten hyvinvointialueiden tulee lähtökohtaisesti ostaa kuljetuspalvelut yrityksiltä avoimesti kilpailuttamalla. Yrittäjät on huolissaan in-house toiminnasta ja esittää että alueen yritysten kilpailua ei tule vääristää. Onnistunut julkinen hankinta luo uusia työpaikkoja ja tuottaa alueelle verotuloja, kunhan niitä ei tuoteta omana tuotantona.

3. Muita huomioita järjestämissuunnitelmaan.

• Diaan nro 15 olisi hyvä nostaa esille kuljetuspalveluiden lisäksi kaikki muutkin tukipalvelut. Ateria, puhtaanapito, ICT, pesulatoiminnot jne. Kaikissa näissäkin voidaan ja kannattaa hyödyntää monituottajuutta.
• Sivu nro 15 on ristiriidassa sivun 33 kanssa. Toisessa puhutaan arvioimisesta ja toisessa kehittämisestä ja palvelusetelin käyttöönotosta. Pitäisikö olla arvioida sanan sijaan käyttää termiä kehitetään monituottajuutta?
• Hyvinvointistrategian yhteydessä puhuttiin omasta monituottajuusohjelmasta järjestämissopimuksen liitteenä. Oulunkaari on kilpailuttanut KPMG:n tuottamaan alueelle monituottajuusohjelmaa (n. 50.000 euroa). Tästä oli maininta myös strategiassa. Esimerkiksi järjestömme edustajat ovat osallistuneet workshoppeihin, joissa monituottajuusohjelmaa on käsitelty.
• Järjestämissopimuksen esittelykierroksella yritykset olivat huolestuneita suunnasta, jolla ikääntyneiden tehoasumisyksiköitä vähennetään ja palveluita siirretään kotiin. Muutoinkin hyvin yleisesti jo nyt puhutaan kotipalvelun osalta vanhusten ”heitteillejätöstä”. Järjestämissopimuksessa olisi hyvä ottaa kantaa tarkemmin kotiin vietävien palveluiden vaikuttavuuteen ja sisältöön. Tässä kohtaa monituottajuus lienee erinomainen vaihtoehto tarjota palveluita kotiin. Tämä kokonaisuuden avaaminen, markkinavuoropuhelun käynnistäminen ja asiasta tiedottaminen ovat erityisen tärkeitä.

Palvelut on muotoiltava huolella ja osallistaen jos uusi hyvinvointialue haluaa saada hyvän lähdön omien tavoitteiden toteuttamisessa.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
2.10.2022

Jarmo Nahkala,                                     Mervi Järkkälä,
puheenjohtaja                                       toimitusjohtaja

Lisätietoja: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittäjät.fi

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on jo vuodesta 1939 toiminut alueen yrittäjien vahvana edunvalvojana. Järjestämme yrittäjille koulutus- ja verkostoitumistapahtumia, sekä tarjoamme neuvontapalveluita ja rahanarvoisia jäsenetuja jäsenille. Jäsenyrittäjiä on toimialueella n. 2 300 ja paikkakuntakohtaisia yrittäjäyhdistyksiä 22, joissa yli 200 luottamushenkilöä. Olemme osa Suomen Yrittäjiä www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa  

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus lausuu seuraavaa koskien taksialaa

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ovat huolissaan sekä taksialan toimialan kehittymisestä kuin myös palveluna taksien saatavuudesta. Uudistettu taksilaki korjasi osittain jo ongelmaksi koettuja asioita.

Kuitenkin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ilmenee merkittäviä ongelmia erityisesti taksialalla.

Ongelmaksi koetaan seuraavat asiat:

Erityisesti pääkaupunkiseudulla:

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla ongelmaksi koetaan, että osalla taksien kuljettajilla ei ole kielitaitoa, palveluasennetta eikä heillä ole välttämättä paikallistuntemusta. Kuljettajan osaaminen on nykyään autoilijan vastuulla, mutta kuka vastaa yrittäjän osaamisesta esimerkiksi paikallistuntemuksen osalta? Vapaasta johtuen hinnoittelusta, ajohinnat vaihtelevat suuresti. Nykylain mukaan taksamittari tai vastaava laite on pakollinen takseissa, mutta valitettavan usein ns. uusilla yrittäjillä on mittari, tulostin tai maksupääte epäkunnossa, jolloin ainoastaan käteismaksu on mahdollista. Poikkeuksena ovat vanhat toimijat, Taksi Helsinki, Lähitaksi jne. Asiakkaat tuntevat turvattomuutta, kun eivät voi enää luottaa suomalaisen taksin rehellisyyteen ja osaamiseen.

Maakunnissa:

• Takseille ei tehdä työvuorolistoja (kuluttajaviraston tulkinnan mukaan se on markkinoiden jakamista)
• Takseilla ei ole ajovelvoitteita, joka aiheuttaa sen, että kaikkina vuorokauden aikoina ei takseja ole saatavilla.
• Taksien välinen kilpailu on kiristynyt huomattavasti ja keskinäistä yhteistyötä vaikeuttaa kilpailulainsäädäntö.
• Takseilla ei ole enää asemapaikkoja. Esim. ongelma pienillä paikkakunnilla; jos maakunnasta lähtee taksi tuomaan asiakasta Kokkolaan sairaalaan, taksi jää odottamaan mahdollista paluukyytiä. Tänä aikana lähtöpaikassa ei välttämättä ole yhtään autoa. Lisäksi taksit menevät viikonloppuisi alueille, joissa on tapahtumia ja ravintolaelämää ”päivystämään oma-aloitteisesti” ajoja, jolloin ympäristökunnissa ei ole autoja.
• Takseilla on työvoimapula
• Taksiautoilijoiden keski-ikä on korkea, jolloin autoilijat keskittyvät ajamaan pääsääntöisesti päivävuoroja.

Yleisesti positiivista se, että nykyään takseilla pitää olla y-tunnus ja liikennelupa.  Jatkossa takseilla tulisi olla rekisterikilvissä värillä erotus, josta voisi tunnistaa turvallisen ja vakuutetun auton, jolloin vakuutuksissa olevien autojen tunnistaminen helpottuu. Edellinen helpottaisi myös poliisien valvontaa

Jatkossa kaikilla taksialan autoilla tulisi olla määritellyt asemapaikat. Lisäksi ao. alan työvoimapulaan tulee kiinnittää huomiota ja miettiä toimenpiteitä asiaan.  Taksilupien, Y-tunnusten ja lakisääteisten velvoitteiden osalta valvontaa tulisi tiukentaa.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät                                                      

Jarmo Nahkala,                                       Mervi Järkkälä,
puheenjohtaja                                        toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on jo vuodesta 1939 toiminut alueen yrittäjien vahvana edunvalvojana. Järjestämme yrittäjille koulutus- ja verkostoitumistapahtumia, sekä tarjoamme neuvontapalveluita ja rahanarvoisia jäsenetuja jäsenille. Jäsenyrittäjiä on toimialueella n. 2 400 ja paikkakuntakohtaisia yrittäjäyhdistyksiä 22, joissa yli 200 luottamushenkilöä. Olemme osa Suomen Yrittäjiä www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa

Vastauksemme ALV-järjestelmä, keskustelunavaukseen

Arvonlisävero (eli lyhyesti alv) on tuotteen tai palvelun arvonlisää verottava vero. Se lisätään tuotteen myyntihintaan. Veron suuruus perustuu tuotteen verokantaan. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia. Käytännössä arvonlisävero on kulutusvero, joka koskee yleisesti lähes kaikkia tavaroita ja palveluita Suomessa.

1. Miten nykyinen ALV-järjestelmä mielestänne toimii?

Verotarkastuksissa puututaan yleensä juuri ALV:oon. Tästä on lähtenyt ajatus, että olisi vain yksi verokanta. Tämä olisi kuitenkin ongelmallinen, vaikka se olisi alhaisempi kuin nykyinen, koska on toimialoja, jotka eivät ole ALV-velvollisia. Näiden yritysten kustannukset nousisivat, joita ei tässä kilpailutilanteessa kuitenkaan voisi laittaa hintoihin. Kansainvälinen kauppa on myös otettava huomioon. Edellisiin viitaten emme näe, että asialla olisi myöskään poliittista myötätuulta.

Alennettu 14 prosentin verokanta koskee elintarvikkeiden ja rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen myyntiä, edelliseen puuttuminen erityisesti korona-aikana ei missään nimessä ole suotavaa.

2. Millä tavalla ALV-järjestelmää pitäisi kehittää?

Verohallinto on suunnitellut alv-ilmoituksen uudistamista yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Uusi alv-ilmoitus oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023, mutta vallitsevasta korona- ja taloustilanteesta johtuen käyttöönottoa on päätetty lykätä. Uudesta aikataulusta ei ole vielä päätöstä.

Verohallinnon mielestä Alv-ilmoituksen tietosisällön uudistus on tarpeen nykyistä tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi asiakkaan arvonlisäverollisesta liiketoiminnasta. Merkittävä osa arvonlisäveroriskeistä liittyy erityis- ja poikkeustilanteisiin, joista nykyilmoituksella ei saada verohallinnon mielestä riittävää tietoa. Lisäksi yksi nykyisen ilmoittamisen ongelmista verohallinnon miestä on, että verovelvollinen ei osata aina tehdä ilmoitusta oikein.

Uuden ilmoituksen myötä Verohallinto voisi kohdentaa tarkemmin ja reaaliaikaisemmin paitsi valvontaa, myös ohjausta niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Osana alv-raportoinnin kehittämistä on selvitetty, voitaisiinko tulevaisuudessa ottaa käyttöön lasku- ja kuittikohtainen raportointi. Kattavan lasku- ja kuittidatan avulla Verohallinto pystyisi tuottamaan asiakkaille esitäytetyn alv-ilmoituksen, josta hyötyisivät verohallinnon mielestä etenkin pienet toimijat. Selvitys ehdotuksineen on luovutettu valtiovarainministeriölle, ja mahdollinen eteneminen on VM:n päätettävä asia.

Yrittäjäjärjestön tulee mielestämme tarkastella tätäkin muutoshanketta yrittäjien toimintaympäristön kautta.  Yrityksille ei muutoksesta saa tulla lisävelvotteita eikä myöskään lisäkustannuksia.  Verohallinnon

tehtäviä ei saa siirtää yrityksien maksettavaksi.  Huomioitavaa on myös nykyisen järjestelmän kohtuuttomat viivästysmaksut tilanteissa, joissa tiedon myöhästyminen ja veronmäärä on vähäinen.

Edelliseen liittyen Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus ei missään nimessä kannata yhtenäisen verokannan esittämistä, joka aiheuttaisi suuria ongelmia esim. elintarvike, matkailu ja ravintola-alalla . Lisäksi hinnannousu aiheuttaisi inflaation, joka ei varsinkaan tässä tilanteessa ole järkevää.

Hallituksen puolesta,

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Jarmo Nahkala,                      Mervi Järkkälä,
puheenjohtaja                        toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien johtoryhmä on käsitellyt matkailustrategian 2022-2025 toimenpidesuunnitelman ja kommentoi seuraavaa:

Keski-Pohjanmaan matkailutoimijat ovat pääosin pieniä ja usein jopa sivutoimisia. Maakunnasta puuttuu myös maakuntatason DMC-toimija (Destination Management Company), joka koordinoisi toimintaa. Alueen matkailun edistäminen vaatii laajaa näkyvyyttä ja markkinointia (taloutta) koko Suomeen sekä myös ulkomaille (valmiudet koronatilanteen rauhoittuessa)

K-P:n Yrittäjien johtoryhmä esittää, että alueen matkailun vahvuudet kannattaa hyödyntää niin että alueen johtavien matkailun toimijoiden kanssa on tehtävä tiiviisti yhteistyötä. Erityisesti Kokkolan-, ja Kalajoen Matkailu sekä Kaustisen alueen sekä kansanmusiikki että luontomatkailun tiivis yhteistyö tuottaa koko maakunnalle ja sen matkailun kehittämiselle tarpeellisia työkaluja, joten laajan alueen matkailufoorumitoiminta nähdään hyväksi. Lisäksi nähdään tärkeänä, että alueen matkailuun liittyvät yrittäjät ovat mukana jo suunnittelutyössä.

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, rautatie ja maantiet ovat elintärkeässä roolissa laajan talousalueen yritystoiminnalle ja elinvoimaisuudelle. Sen kohtaamat haasteet ja niiden voittaminen on varmasti yksi tärkeimmistä alueemme edunvalvontatavoitteista. Lentoasema toimii myös loogisena yhteyspisteenä maakunnan kansainvälistä matkailua ajatellen. Erilaisten suorien lentoyhteyksien avaaminen relevantteihin ja uusiin kansainvälisiin hubeihin voisi tukea alueen matkailukehitystä ennennäkemättömällä tavalla.

Maantieliikenne, raideliikenne ja niiden sidonnaispalvelut varmistavat tavara-ja henkilöliikenteen jatkumisen, kunhan infrastruktuurin kunnosta ja ajanmukaisuudesta huolehditaan asianmukaisella tavalla. Julkisen liikenteen kehittäminen ei kuitenkaan rajoitu vain infrastruktuurin ylläpitoon. On tärkeää, että esimerkiksi lento-, rautatie- ja linja-autoasemien jatkoyhteyksiä kehitetään erityisesti alueen merkittävimpiin matkailukeskuksiin mm. Kalajoelle ja alueen suurmatkailutapahtumiin esim. Kokkolan Viinijuhlat olivat erinomainen matkailullinen  esimerkki jota tulee jatkaa ja näin tuetaan julkisilla liikenneyhteyksillä kulkevien matkailijoiden mahdollisuuksia tutustua koko maakunnan matkailutarjontaan.

Alueiden välinen yhteistyö erityisesti Kokkolan alueen matkailun kehittymiseksi vaatii sekä lisäresursseja että panostusta. Lisäksi Kokkolan Matka- ja Hybridikeskuksen rakentamista tulisi nopeuttaa.

Vaikea tilanne mm. koronasta johtuen vaatinee myös uusia innovatiivisia toimia alueen matkailun kehittämisen osalta, joka toisaalta mahdollistaa kotimaan matkailun lisäämisen.

Johtoryhmän ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puolesta,

KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Jarmo Nahkala,            Mervi Järkkälä
puheenjohtaja              toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien johtoryhmä on käsitellyt pyyntöä lausua  Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmasta vuosille 2022-2025 luonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta

Kiitämme lausuntopyynnöstä ja lausumme seuraavaa:

P-P:n Maakuntaohjelmaluonnoksen osalta toteamme, että yhteiskunnan muutokset kiihtyvät jatkuvasti siksi ohjelman muutosketteryys nähdään tärkeänä, jos ennakointi tulevaisuudesta vaatii suuria muutoksia. Lisäksi olisi tärkeää painottaa myös kaupunkikeskusten ulkopuolisten maaseutualueiden ja kuntakeskusten kehittämistä ja taata siihen riittävästi resursseja.

Erityisesti Oulun eteläisen alueen rakennemuutokset ovat aluetalouden kehityksessä jatkuvasti kiihtymässä ja näin ollen liiketoimintaan tulee uusia painopisteitä. Maakuntarakennetta kehitettäessä maakunta tulisi jakaa sen erilaisuuden johdosta erillisiin alueihin ja sen johdosta alueelliset vahvuudet tulisi painottaa alueellisista näkökulmista voimakkaammin.  Ennakoiva suhtautuminen elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutokseen nopeuttaa rakennemuutostilanteesta selviämistä ja siihen tehtävien suunnitelmien täytäntöönpanoa.

Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Yrittäjyyden merkitys koko ohjelmassa vaikuttaa jokaiseen suunnitelmaosioon siksi elinvoimaisuudessa on aina huomioitava vaikutukset yrittäjyyteen.

Nuorten osallisuuden tuunaaminen

Nuorten ääni tulee kuuluvaksi heidän osallisuutensa kautta. Vuorovaikutuksen ja yhteisen keskustelun kautta voidaan tunnistaa nuorten vaikuttamisen paikkoja, joissa he toimivat aktiivisesti. Maakunnassa on järjestetty nuorille mahdollisuuksia osallistua monipuolisesti; useilla eri tasoilla ja tavoilla, nuorten omien voimavarojen, kiinnostuksen ja ikätason mukaisesti. Nuorten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän näkemyksensä tunnistetaan merkityksellisiksi ja niille annetaan painoarvoa päätöksenteon prosesseissa. Edellinen on tärkeä osuus, lisäksi on muistettava edistää nuorten yrittäjyyskasvatusta kaikissa eri asteen oppilaitoksissa. Sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys on oltava mukana oppisuunnitelmissa. Lisäksi yrittäjyyskasvatuksen painoarvo tulee ylläpitää myös opettajakoulutuksessa.

 Koulutuksen, palveluiden ja harrastusten saavutettavuus

 Edelliseen tulee lisätä vahvemmin yrittäjyyskasvatus ja sen sisällöt kuten edellä viitataan.

 Mahdollistava alue- ja väestörakenne

 Kaupunkiseutuja on syytä kehittää kuntarajat ylittävällä strategisella maankäytön ja kestävän liikkumisen suunnittelulla. Tasapainoinen aluerakenne edellyttää paitsi kaupunkiseudun ja alueellisten keskusten vetovoiman vahvistamista myös monipuolista kaupunki–maaseutu vuorovaikutusta. Maaseudun maankäytön suunnittelussa on tärkeää painottaa elinvoimaisten ja hyvinvointia edistävien asuin- ja työympäristöjen sekä resurssiviisaan yhdyskuntarakenteen yhtäaikaista muodostumista. Edelleen on syytä kiinnittää erityistä huomiota yritysten sijoittumisesta ja heille tarjottavasta palvelurakenteesta tasapuolisesti alueelle näin turvataan sekä työpaikat että kuntien ja kaupunkien veto- ja pitovoima.

 Sisältökärjissä

Alueellisella yhteistyöllä lisäarvoa elinkeinoelämän edistämiseen ja palvelujen järjestämiseen on tärkeä että se palvelee sekä suurempia kuin pienempiä paikkakuntia.

YRITTÄVÄ JA UUDISTUVA POHJOIS-POHJANMAA

 Tavoiteltu muutos 2025

Tulevaisuuden rakentaminen kuntien palvelujen tarjonnassa rakentuu niin että julkinen taho ei kilpaile alueella tarjottavien tai olemassa olevien kilpailukykyisten ja laadukkaiden palveluja tuottavien yrittäjien kanssa on ideologisesti ja toiminnallisesti merkittävä asia.

Yrittäjyyden kasvua, työllisyyttä työelämän muutoksia tukevien toimintaympäristöjen parantaminen

Seuraava ote maakuntaohjelmasta nähdään tärkeimpänä rakentaessa koko alueen työllisyyttä ja palveluja.

Vahva yrittäjyyspolitiikka on tehokasta aluekehityspolitiikkaa, joka luodaan paikallisesti ja maakunnallisesti. Maakunnan menestys ja työllisyys perustuu jatkossakin yhä suuremmassa määrin pk-yritysten varaan. Yrittäjyyden olosuhteet, toimintaympäristöt sekä yrittäjyyden mahdollistaminen ovat alueen elinvoimaisuuden tae. Maakunnan pitäminen yrittäjyyden kautta elinvoimaisena luo pohjaa myös julkisten palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Jatkuvat toimintaympäristöjen, markkinoiden ja työelämän muutosten huomioiminen läpileikkaavasti sekä päätöksenteossa, johtamisessa ja kansainvälistyvässä markkinassa on huomioitava kaikilla tasoilla, lähimarkkinaa unohtamatta.

Yritysten kasvuhakuisuutta pitää lisätä toimenpiteillä, jossa yrittäjien johtamista ja jaksamista tuetaan. Kasvun pullonkauloja tulee ratkaista ja yritysten osaamista jakaa vahvemmin. Pohjois-Pohjanmaan yritysten toimialoista suurin on palvelut, sen jälkeen kauppa, rakentaminen ja teollisuus. Alueen yrityksen ovat kansallisessa vertailussa kasvuhakuisempia kuin koko maassa keskimäärin. Markkinoiden, markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä pitää johtaa ja tuottaa yritysjohtoisesti, mutta julkisten toimijoiden kanssa vahvassa yhteistyössä. Julkisen sektorin olennainen tehtävä on luoda maakunnallisen ja kunnallisen elinkeinopolitiikan keinoin yrityksille alustoja ja toimintaympäristöjä menestyä ja kasvaa muuttuvissa ympäristöissä. Yritysten kasvun esteiksi on tunnistettu työvoiman saatavuus, työllistämisen kalleus, työllistämisen riski, rekrytointiosaaminen sekä taloudellinen kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Pohjois-Pohjanmaan yritysten toimintaympäristö liittyy vahvasti sijaintiin ja saavutettavuuteen. Syrjäinen sijainti haastaa alueen yrityksiä vastaamaan sekä kustannuksissa, että saavutettavuudessa. Pitkät välimatkat ja vaikeat talviolosuhteet lisäävät yritysten kustannuksia ja heikentävät kilpailukykyä. Yritysten sijaintipäätösten näkökulmasta tarvitaan pitkäjänteisteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua, joka luo vakautta elinkeinoelämälle.

Sivuilla 22-25 yrittäjyyden osalta on sisällytetty mielestämme juuri oikeita asioita koskien yrittäjyyden merkitystä ja sen vaikuttavuutta.

KANSAINVÄLISESTI HOUKUTTELEVA JA MENESTYVÄ POHJOIS-POHJANMAA

Maakunta tarjoaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja elämiselle sekä kaupunkiympäristössä että maaseudulla. Yhteistyö yrittäjien ja päättäjien kanssa edistää lisäksi alueella toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia joka tukee koko alueen vetovoimaa. Matkailun merkitystä tulee korostaa elinvoimaisuuden ja alueen veto- ja  pitovoiman parantamiseksi.

KÄRKIHANKKEET

Suomen voimakkaimmin kasvava matkailumaakunta, aito vahvojen matkailukohteiden Pohjois-Pohjanmaa

Maakuntastrategian toimeenpanossa on huomioitava Kalajoen merkitys matkailussa myös lähialueen kuntien matkailun keskittymänä.

Kokonaisuudessaan P-P:n Maakuntaohjelma luonnos täyttää monipuolisen ja kattavan suunnitelman alueen ja sen elinvoiman parantamiseksi.

Johtoryhmän puolesta,

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Jarmo Nahkala,      Mervi Järkkälä,
puheenjohtaja        toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on jo vuodesta 1939 toiminut alueen yrittäjien vahvana edunvalvojana. Järjestämme yrittäjille koulutus- ja verkostoitumistapahtumia, sekä tarjoamme neuvontapalveluita ja rahanarvoisia jäsenetuja jäsenille. Jäsenyrittäjiä on toimialueella n. 2 400 ja paikkakuntakohtaisia yrittäjäyhdistyksiä 22, joissa yli 200 luottamushenkilöä. Olemme osa Suomen Yrittäjiä www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien johtoryhmä on käsitellyt pyyntöä lausua Keski-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaluonnoksesta  vähähiiliseen energiatalouteen

Kiitämme lausuntopyynnöstä. Hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaturpeen kysynnän odotettua voimakkaampi lasku on kuitenkin johtanut huomauttavasti nopeampaan toimialan rakennemuutokseen.

K-P:n Yrittäjät pitää hyvänä menettelynä, että JTF-koordinaatioryhmässä on ollut mahdollista käydä keskustelua kansallisesta valmistelusta ja siihen liittyvistä linjauksista. Turpeen energiakäytön muutoksilla on vakavia vaikutuksia alueemme sekä suomalaiselle kasvu- ja kuiviketurvetuotannolle ja sitä kautta sekä kasvihuonetuotannolle että kotieläintuotannolle. Edelliseen viitaten toteamme, että  liiketoiminnan tappioiden ja konkurssien riski alalla on ilmeinen.

Kohdentamalla rahoitusta erityisesti alueelliseen elinvoimaan, työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin (JTF), Turpeennostosta biotalouteen, luonnonhoitoon ja monialayrittäjyyteen -ohjelma nykyisille turvetuottajille ja -yrittäjille (JTF) nähdään tärkeänä.

Erityisen tärkeänä näemme turvetuottajille ja -yrittäjille suunnatun taloushallinnon neuvonnan ja myös tukitoiminnan.  Kuitenkin on selvitettävä sekä kasvu-, kuivike- ja ympäristöturpeen tuotannon turvaaminen (osittain JTF) sekä turvesoiden jälkikäyttö (osittain JTF).

Näemme tärkeänä, että turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettava sopeutumisraha on kohtuullinen (JTF).  Lisäksi turveyrittäjien uuden yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä. Keski-Pohjanmaan turvetuotannon työllistämän työvoiman uudelleenkouluttamisessa tulee arvioida vaihtoehtoja sekä työntekijöiden uudelleenkouluttamisen että yrittäjien/liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Erityisesti on siis huomioitava, että työntekijöillä, joihin siirtymä vaikuttaa, on tarvittavaa osaamista uudelle alalle, eli täsmäkoulutus yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa

Turvetta on lähes mahdotonta korvata kasvihuoneissa, taimitarhoilla ja kotieläintiloilla. Vaikutukset kohdistuvat kaikkein eniten maaseutualueille, mutta vaikuttavat olennaisesti maakuntiin ja koko kansantalouteen. Nämä kasvihuone- ja puutarhatuotannon, metsätaimituotannon ja karjataloussektorin taloudelliset, sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset tulee ottaa myös huomioon, sillä niillä on suora kytkentä energiaturpeen käytön vähentämiseen.

Energiaturpeen ja kivihiilen käytön samanaikainen alasajo jättäisi energiantuotantoon käytännössä vain yhden vaihtoehdon, eli puun energiakäytön erittäin suuren lisäämisen. Tämän tuloksena Venäjältä kuljetetaan haketta energialaitoksille useiden satojen kilometrien päästä, mikä ei ole voinut olla tavoitteena eikä ympäristön kannalta kestävää. Tämä vaarantaa energiasektorin

Lisäksi on huomioitava, että JTF-rahoituksella voidaan rahoittaa ALKE-lainsäädäntöön perustuvia pienimuotoisia perusrakenteen investointeja silloin, kun ne liittyvät turpeen energiakäytöstä luopumiseen ja sitä korvaaviin toimenpiteisiin ja ovat alueellisen suunnitelman mukaisia.

Kun kasvuturpeen käyttöä rajataan niin saatavuus heikkenee ja hinta nousee

• Turpeen tuotantokustannukset eivät nouse, vaikka energiaturve vähenee, mutta uusien alueiden investointikustannukset kasvavat ja nostavat kasvuturpeen hintaa meillä ja muualla
• Jos kotimaisen kasvuturpeen saatavuus heikkenee ja kallistuu, kallistuvat myös suomalaiset salaatit, yritit, taimet ja kasvit
• Taistelu raaka-aineista, esim. puukuitu tulee vaikuttamaan myös saatavuuteen ja hintoihin
• Suomella on strategisesti globaali ja uniikki resurssi, joka mahdollistaa muiden lokaalien raaka- aineiden käyttämisen

Edelleen tulee muistaa, että oman maan energiaratkaisut ovat myös työpaikkojen pitämistä Suomessa. Turvetuotantoala on myös pääasiassa maaseudun työpaikkoja. Tulee erityisesti huomioida välilliset työpaikat ja myös verotulot pienillä paikkakunnilla. Pienillä paikkakunnilla ilman merkittäviä ponnisteluja ja toimenpiteitä ei korvaavia työpaikkoja saada syntymään.

Toki jos fossiiliset polttoaineet korvataan bio- ja puupolttoaineella, niin sillä on iso työllistävä vaikutus, koska puuta tarvitaan paljon enemmän poltettavaksi. Samalla nousee myös tuotanto- ja myyntihinnat markkinoilla. Olisiko tästä ratkaisua maaseudun työllistämissuunnitelmiin? Turvekoneista romutuspalkkiot eivät vastaa yrittäjille hankinnasta aiheutuneita kustannuksia, joten tämä ei ole ao. yrittäjille kohtuullista.

Toimenpidesuositukset tai vaihtoehdot turpeen käytölle muussa kuin energiakäytössä on kannatettava tutkia. – mm. muun muassa maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena ja kompostoinnissa, puutarha- ja avomaanviljelyssä kasvualustoina, viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa, suodatinturpeena, öljyntorjuntaturpeena, kylpyturpeena, hoitoturpeena, turvetekstiileissä, turvekosmetiikassa, turpeen mikrobiologian hyödyntämisessä ja uutena mahdollisuutena myös komposiittimateriaaleissa täyteaineena ja lujittavana komponenttina

Johtoryhmän puolesta,

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Jarmo Nahkala,         Mervi Järkkälä,
puheenjohtaja           toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on jo vuodesta 1939 toiminut alueen yrittäjien vahvana edunvalvojana. Järjestämme yrittäjille koulutus- ja verkostoitumistapahtumia, sekä tarjoamme neuvontapalveluita ja rahanarvoisia jäsenetuja jäsenille. Jäsenyrittäjiä on toimialueella n. 2 400 ja paikkakuntakohtaisia yrittäjäyhdistyksiä 23, joissa yli 200 luottamushenkilöä. Olemme osa Suomen Yrittäjiä www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa