Etätyö muuttaa liikkumista ja elämäntapoja
Etätyöstä on tullut normaali osa monien arkea, mutta emme vielä tunnista kaikkia etätyön vaikutuksia elämäntapoihimme ja laajemmin yhteiskuntaan. Suomen Yrittäjien työelämägallupin mukaan etätyön suosio pitää, ja yli puolet gallupin vastaajista kertoo tehneensä etätöitä. Etätyön vakiintumisesta kertoo myös työhuonevähennyksen verotuksessaan tehneiden määrän pysyminen korkealla tasolla. Etätyöskentelyssä on vielä kasvupotentiaalia: etätöitä on tehnyt 53 % vastaajista, mutta tulevaisuudessa 58 % haluaisi tehdä ja vain 38 % kokee, ettei halua tai ei voi tulevaisuudessa tehdä etätöitä. Toimihenkilöihin painottuvan etätyöskentelyn lisäksi lisääntyvät myös digitaaliset etäpalvelut.
Etätyön vaikutus ihmisten päivittäin tekemään matkamäärään on valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan ollut pieni. Etätöitä tehneet kompensoivat poisjääneet työmatkat lähes kokonaan muilla vapaa-ajan matkoilla sekä ostos- ja asiointimatkoilla. Matkat tehdään eri kohteisiin ja eri aikaan kuin aiemmin, osin eri kulkutavoillakin.
Työasiamatkat ovat vähentyneet, eikä niiden lukumäärä ole palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Tämä kertoo toimintamallien muutoksesta yhteistyöhankkeissa ja asiakastapaamisissa. Tehokkuus on lisääntynyt ja luottamusta on opittu rakentamaan myös verkossa.
Tuoreessa Helsingin seudun liikkumistutkimuksessa 2023 etätyön aiheuttamat muutokset näkyvät selvästi. Seudulla tehtyjen matkojen kokonaismäärä on laskenut aiemmasta, vaikka seudun asukasmäärä on noussut. Päivittäin Helsingin seudun asukkaat tekevät 3,1 matkaa, kun vuonna 2018 se oli 3,5 matkaa päivässä. Eniten matkamäärä on vähentynyt Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä (0,6 matkaa) sekä Espoossa (0,5 matkaa). Asukkaat tekivät vähemmän auto- ja joukkoliikennematkoja, kun taas kävelyn kulkutapaosuus kasvoi. Tästä on havaittavissa moottoriajoneuvoilla kuljettujen työmatkojen väheneminen sekä lyhyiden, lähiympäristössä tapahtuvien matkojen lisääntyminen.
Työssäkäynti oman kotikunnan ulkopuolella on lisääntynyt pitkään ja selkein viime vuosien kasvu (1,57 %) oli vuonna 2021. Tämä ei kuitenkaan tarkoita itse työmatkojen lisääntymistä, vaan kertoo ennemminkin siitä, että työpaikkoihin hakeudutaan aiempaa kauempaa, kun osan päivistä voi tehdä etänä. Sama ilmiö näkyy uusrekrytoinneissa.
Työmatka edesauttaa työn ja vapaa-ajan erottamista ja siihen voi halutessaan yhdistää terveyttä edistävän liikkumistavan. Toisaalta työmatkojen poisjäänti jättää päivään enemmän vapaa-aikaa myös oman hyvinvoinnin vaalimiseen ja helpottaa arjen järjestelyä.
Osaamisen karttuminen ja verkostojen rakentuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Satunnaiset kohtaamiset synnyttävät ideoita. Työelämägallupissa työhön liittyvän ideoinnin koetaan olevan kohtuullisella tasolla. Nuorimmassa työntekijäikäluokassa 18-29 v koetaan muita ikäryhmiä enemmän, että etätyö on vähentänyt työnantajaan sitoutumista. Oman työyhteisön sijaan tiiviimmäksi viiteryhmäksi voi muodostua sidosryhmien ja yhteistyökumppanien verkosto. Yksin asumisen lisääntyminen yhdistettynä etätyöhön kasvattaa yksinäisyyden riskiä ja korostaa entisestään vapaa-ajan kohtaamisten merkitystä.
Miten tulevaisuuden etätyöläinen käyttää kaupunkia tai lähiympäristöään? Kun työmatka ei sanele niin paljon asuinpaikan valintaa, korostuvat vapaa-ajan ja perhetilanteen tarpeet ja toiveet.
Kaupungistumisen voima ei vähene etätyön myötä. Kun vapaa-ajan palvelujen ja toimintamahdollisuuksien monipuolisuus korostuu, viihdytään kaupungeissa runsaamman palvelutarjonnan ja lukuisten kohteiden vuoksi. Silloin liikutaan kaupunkien keskustoihin, kauppa- ja viihdekeskuksiin, liikuntapuistoihin tai lähiluontoon. Rauhaa ja tiivistä luontoyhteyttä hakevat asettuvat kaupunkien ulkopuolelle. Monipaikkainen asuminen lisääntyy niillä, joilla on siihen taloudellisia edellytyksiä. Päiväkoti- ja kouluikäisten perheissä monipaikkaisuus ei toimi.
Liikenteessä aamun ja iltapäivän ruuhkahuiput ovat tasoittuneet. Päivittäinen liikenteen toimivuus ja tarjolla olevat liikkumispalvelut muuttuvat aiempaa merkityksellisimmäksi, ja liikenneverkon investointeja tarvitaan esimerkiksi kasvuseuduilla myös yhdyskuntarakenteen muuttuessa. Joukkoliikenteen tarjontaa työmatkojen väheneminen haastaa. Paikallisliikenteen matkustajamäärät nousivat koronaa edeltävän tason yli vuonna 2022 Tampereella ja Hämeenlinnassa, ja vuonna 2023 jo lähes kaikissa keskisuurissa kaupungeissa.
Yritysten toimitilojen tarve pienenee ja yrityksissä voidaan panostaa parempiin sijainteihin ja kehittää työskentely-ympäristöjä. Uutta liiketoimintaa on syntynyt co-working-tiloissa ja yhteistoimistoissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelun alueilla pysäköinnin tilantarve vähenee toimitila- ja asuntorakentamisessa.
Lounasravintolat kärsivät asiakkaiden puutteesta, kun arkipäivien kulutus siirtyy vapaa-aikaa paremmin palveleviin sijainteihin. Verkkokaupan myötä jakelu työllistää aiempaa enemmän.
Työmatkojen vähentyessä niiden aiheuttamat päästöt vähenevät ollen osa työnantajien vastuullisuuspalettia. Työntekijöiden liikkumiseen liittyvät työsuhde-edut muuttuvat vahvemmin ylipäänsä työntekijän elämää palvelevaksi, olipa kyseessä työsuhdeauto, – polkupyörä tai joukkoliikenteen työsuhde-etu, mikä vahvistaa sitoutumista työnantajaan.
Suurta hetkellistä etätyön määrän muutosta tuskin näemme, mutta työn tekemisen tavat ja etäpalvelut kehittyvät edelleen. Työn tuottavuus kasvaa etätyöajassa, kun varmistetaan ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen.
Edit 2.4.2024 klo 19.30: Korjattu paikallisliikenteen matkustajamääriä koskeva virke.
Tausta-aineistoja:
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus | Traficom
Henkilöasiakkaiden tuloverotilastoja (Verohallinto)
Liikkumistutkimus | Tutkimukset | HSL | HSL.fi
Muita kiinnostavia aiheita
