Mira-Maria Kontkanen, Suomen Yrittäjien EU-toimiston päällikkö. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
2.2.2023
Mira-Maria Kontkanen

EU:n kilpailukykyhaasteita ei vain raha ratkaise

Rahalla ei ratkaista EU:n rakenteellisia kilpailukykyongelmia. Ne liittyvät esimerkiksi työmarkkinoihin, osaavan työvoiman saatavuuteen, rahoitusmarkkinoiden pullonkauloihin sekä yritysten byrokratiaan, kirjoittaa Suomen Yrittäjien EU-toimiston päällikkö Mira-Maria Kontkanen.

Euroopan komissio esitteli eilen ensimmäisen versionsa EU:n vastaukseksi Yhdysvaltalain teollisuutta tukevalle ilmastopaketille (IRA). USA:n tukipaketti nosti viime vuonna karvat pystyyn Euroopan unionissa. Unioni on huolissaan tämän syrjivästä vaikutuksesta eurooppalaiselle teollisuudelle erityisesti uusiutuvan energian, akku- ja autoteollisuuden alalla. Isot ja vahvat teollisuusmaat, kuten Ranska, ovat vaatineet yhteistä eurooppalaista vastinetta. Vaikka ratkaistavia haasteita vielä riittää, parhaimmillaan paketti voi tarjota kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisille pk-yrityksille erityisesti puhtaan teknologian ja hiilineutraaliuuteen suuntaavan teollisuuden arvoketjuissa.

EU:n paketti tarjoaa jokaiselle jotakin

EU:n Green Deal Industrial Plan keskittyy neljään kokonaisuuteen: ennakoitavaan sääntely-ympäristöön, rahoituksen saatavuuteen sekä osaamisen vahvistamiseen ja vahvoihin kansainvälisiin kauppakumppanuuksiin.

Komissio on yrittänyt viime kuukaudet tasapainotella jäsenmaiden ristitulessa. Isot teollisuusmaat vaativat EU:n valtiontukisääntöjen löysäämistä, jotta ne voisivat tukea teollisuuttaan vahvemmin globaalissa kilpailussa muun muassa vihreän teknologian herruudesta. Lohdutuspalkintona pienemmille maille, joiden talous ei joustaisi massiivisiin yritys- ja teollisuustukiin, kytkettäisiin yhteisrahasto näiden talouksien teollisuuksien tukemiseksi.

Pienemmät EU-maat, kuten Suomi, ovat vastustaneet laajamittaisia valtiontukia, koska ne häiritsevät EU:n sisämarkkinoilla reilua kilpailua. Useat maat ovat esittäneet EU:n kilpailukyvyn vahvistamista muilla keinoin, kuten yritysten byrokratiaa keventämällä ja sisämarkkinoiden toimintaa parantamalla.

Komission keskiviikkoisessa julkaisussa onkin makua jokaiselle jotakin -politiikasta. Se sisältää ehdotuksen uudeksi väliaikaiseksi valtiontukikehykseksi, ehdotuksia investointien helpottamiseksi hallinnollista taakkaa keventämällä sekä EU-rahoituksen uudelleenohjaamista vihreän teknologian ja puhtaan energian investointeihin. Komissio väisti kuitenkin toistaiseksi jäsenmaita jakavan kysymyksen valmistelun alla olevasta yhteisestä EU-rahastosta. Rahaston valmistelu jatkuu komissiossa.

Yritysten ja teollisuuden sääntelyn sujuvoittaminen tarpeen

Komissioesittää myös toimia valmistavan teollisuuden toimintaympäristön yksinkertaistamiseksi. Yksinkertaistetut ja nopeutetut lupamenettelyt olisivat omiaan vauhdittamaan puhtaan energian investointeja EU-alueella. Lisäksi yhteisiä standardeja kehittämällä voidaan tukea puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa sisämarkkinoilla.

Lupien sujuvoittaminen on oikea askel eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lupa- ja hallinnollisten menettelyjen keventämistä olisi tarpeen tehdä myös muilla kuin puhtaan energian teollisuusinvestointien alalla. Yritykset ja yrittäjät toimialasta riippumatta kohtaavat lukuisia lupa- ja hallinnollisia vaatimuksia, joihin vastaaminen vähentää yrityksiltä resursseja tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Kasvavat kansalliset valtiontuet haastavat EU:n sisämarkkinoita

Komissio ehdottaa uutta kehystä EU:n valtiontukisääntöihin, joita on löysätty jo merkittävästi edellisten kriisivuosien aikana. Uusi kehys sisältäisi muun muassa yksinkertaisempia laskentamalleja ja käsittelyjen nopeuttamista. Ne suunnattaisiin erityisesti uusiutuvan energian käyttöönottoon ja teollisuuden vähähiilisyysprosesseihin ohjautuviin tukitoimiin. Jäsenmaat voisivat myös jatkossa ohjata enemmän investointitukea hiilineutraalien teknologioiden kehitykseen.

EU-teollisuuden ja yritysten laajamittainen tukeminen kansallisilla tuilla on haasteellista toteuttaa ilman, että se asettaa eri maissa toimivat eurooppalaiset yritykset eriarvoiseen kilpailuasetelmaan. Viimeisten vuosien aikana EU:ssa myönnetyt valtiontuet ovat pääasiassa jaettu kahteen isoon EU-maahan, Ranskaan ja Saksaan.

Ennen uutta rahastoa jo olemassa olevat EU-rahat hyödynnettävä

Komissio ei odotetusti vielä tullut ulos ehdotuksella yhteisen EU-rahoituksen vahvistamisesta. Se kertoi keskittyvänsä jo olemassa olevien EU-rahojen suuntaamiseen vihreisiin investointeihin. Näitä varoja on hyödynnettävissä muun muassa EU:n elpymisrahaston sekä innovaatiorahaston kautta.

Tämä on kannatettava linja ennen kuin yhteistä uutta rahastoa luodaan. EU-jäsenmaat keskustelevat komission ehdotuksista EU-huippukokouksessa maaliskuussa. Keskusteluja johtaa EU-puheenjohtajamaa Ruotsi, joka haluaa nostaa EU:n kilpailukyvyn tämän kevään poliittiseksi prioriteetiksi.

Mira-Maria Kontkanen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien EU-toimiston päällikkö

Mira-Maria Kontkanen